

Projekti perustettu 30.7.2017
Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa.
Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta sastamalalaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.
Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823). http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Lavia
Lavian omat kirkonkirjat alkavat vuodesta 1827. Vuotta 1827 edeltävät historiankirjatiedot löytyvät ensin Suodenniemen ja sitä ennen arviolta vuoden 1740 paikkeilta vanhempaan päin Mouhijärven historiankirjoista. Mitään tarkkaa aikarajaa ei kuitenkaan ole, joten Mouhijärvellä kyllä esimerkiksi kastettiin lavialaisia lapsia myöhemminkin. Kunnan eteläosassa varsinkin Saarijärven kylän asukkaat saattoivat käyttää myös Kullaan kirkollisia palveluksia ja tätä on tapahtunut ihan viime aikoinakin. Saarijärven kylän osalta uusimpia tietoja kerätessä on siis edelleen tarkistettava perheiden sukutauluissa perheen kokoonpanot myös Kullaalta (nykyisin Ulvilan kappeliseurakunta). http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Lavia
Kuva: kivisilta ja kylämiljöötä Lavian Susikoskelta 1908, Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma (CC BY 4.0) https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK1782:38
Aluskylä, Haunia, Kalliala, Lavia, Mustajoki, Myöntäjä, Niemi, Peränkylä, Riiho, Riuttala, Saarijärvi
Guide to Lavia Parish, Turku-Pori, Place Names and Family Names Look at Mouhijärvi
Lavian talonhaltijaluettelo, Arvo Harjunmaa, 26.10.2006, 1.6.2017, muokkaus ja tarkistus Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm
Projekti perustettu 30.7.2017
Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Laviassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin.
Nyt pääsee liittymään kartan http://ysj.fi/kartta/ kautta paikkakuntaprojekteihin!
-aloitettu
Aluskylä I Haunia I Kalliala I Lavia l. Laviankylä I Mustajoki I Myöntäjä I Niemi l. Niemenkylä I Peräkylä I Riiho I Riuttala I Saarijärvi I
Entisen Satakunnan ja lähialueiden kyliä
Satakunta Ahlainen, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Hinnerjoki, Honkajoki, Honkilahti, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kauvatsa, Keikyä, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Kullaa, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Rauma,
Siikainen, Säkylä, Ulvila, Vampula,
Guide to Lavia Parish, Turku-Pori, Place Names and Family Names Look at Mouhijärvi
Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa.
Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta sastamalalaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.
Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823). http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Lavia
Lavian omat kirkonkirjat alkavat vuodesta 1827. Vuotta 1827 edeltävät historiankirjatiedot löytyvät ensin Suodenniemen ja sitä ennen arviolta vuoden 1740 paikkeilta vanhempaan päin Mouhijärven historiankirjoista. Mitään tarkkaa aikarajaa ei kuitenkaan ole, joten Mouhijärvellä kyllä esimerkiksi kastettiin lavialaisia lapsia myöhemminkin.
Kunnan eteläosassa varsinkin Saarijärven kylän asukkaat saattoivat käyttää myös Kullaan kirkollisia palveluksia ja tätä on tapahtunut ihan viime aikoinakin. Saarijärven kylän osalta uusimpia tietoja kerätessä on siis edelleen tarkistettava perheiden sukutauluissa perheen kokoonpanot myös Kullaalta (nykyisin Ulvilan kappeliseurakunta).
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Lavia
Lavian talonhaltijaluettelo, Arvo Harjunmaa, 26.10.2006, 1.6.2017, muokkaus ja tarkistus Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm
Profiilikuva; Coat of Arms of Lavia, Lavian vaakuna, Lavia vapen, Sini-hopeakatkoinen kilpi. Party per fess azure and argen.4 March 2006, e Own work, Hippophaë; original by Ahti Hammar, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Lavia.vaakuna.svg
Projekti perustettu 30.7.2017
Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa.
Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta sastamalalaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.
Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823). http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Lavia
Lavian omat kirkonkirjat alkavat vuodesta 1827. Vuotta 1827 edeltävät historiankirjatiedot löytyvät ensin Suodenniemen ja sitä ennen arviolta vuoden 1740 paikkeilta vanhempaan päin Mouhijärven historiankirjoista. Mitään tarkkaa aikarajaa ei kuitenkaan ole, joten Mouhijärvellä kyllä esimerkiksi kastettiin lavialaisia lapsia myöhemminkin.
Kunnan eteläosassa varsinkin Saarijärven kylän asukkaat saattoivat käyttää myös Kullaan kirkollisia palveluksia ja tätä on tapahtunut ihan viime aikoinakin. Saarijärven kylän osalta uusimpia tietoja kerätessä on siis edelleen tarkistettava perheiden sukutauluissa perheen kokoonpanot myös Kullaalta (nykyisin Ulvilan kappeliseurakunta).
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Lavia
Kuva: kivisilta ja kylämiljöötä Lavian Susikoskelta 1908, Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma (CC BY 4.0) https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK1782:38
Aluskylä, Haunia, Kalliala, Lavia, Mustajoki, Myöntäjä, Niemi, Peränkylä, Riiho, Riuttala, Saarijärvi
Guide to Lavia Parish, Turku-Pori, Place Names and Family Names Look at Mouhijärvi
Lavian talonhaltijaluettelo, Arvo Harjunmaa, 26.10.2006, 1.6.2017, muokkaus ja tarkistus Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm