Tervetuloa Muhoksen sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Muhos - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuoleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Muhoksen projektit

• Paikkakunta Muhos, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Muhos, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Siirtolaiset paikkakunnalta Muhos Siirtolaiset paikkakunnalta Muhos

Siajainti ja tietoa paikkakunnasta

Muhos on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Ensimmäiset ihmiset saapuivat Muhoksen seudulle jo kivikaudella. Yksi Pohjois-Pohjanmaan huomattavimmista kivikautisista asuinpaikoista on tavattu Pyhänsivun kylästä Pyhäkosken pohjoisrannalta.

Historia

Keskiajalla seudulle alkoi saapua erämiehiä Oulujokea pitkin. Varsinaisesti alue asutettiin 1400-luvulla. Asukkaita tuli sekä Pohjanlahden rannikolta, että sisämaasta Savosta. Muhos kuului vielä 1500-luvulla Ruotsin ja Venäjän väliseen rajaseutuun, jonka hallinnasta taisteltiin.

Muhos kuului aluksi seurakunnallisesti Saloisten kirkkopitäjään. Limingan seurakunnan itsenäistyessä 1477 tuli Muhoksesta sen kappeli. Muhoksen ensimmäinen kirkko nousi Kirkkosaarelle todennäköisesti jo 1500-luvulla. Kirkon tuhouduttua uusi kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen. Muhoksen kolmas kirkko rakennettiin v. 1634. Se on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Oulun seurakuntaan Muhos liitettiin 1610. Vuonna 1766 Muhos erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Muhoksen yhteyteen siirretty Utajärven kappeli itsenäistyi vasta v. 1900.

Muhoksen halki virtaavalla Oulujoella on ollut aina merkittävä asema kunnan kehityksessä ja talouselämässä. Oulujoki oli aikoinaan tunnettu kalaisuudesta ja lohenpyynti olikin maatalouden ohella merkittävä ansionlähde talonpojille. Lohenpyynti tapahtui yhteispadoilla. Viimeinen käytössä ollut lohipato Muhoksen kunnan alueella oli Muhospato. Oulujokea pitkin kuljettiin myös Kainuun tervaa ja uitettiin tukkeja. Muhoksen ja Oulun välillä oli höyrylaivayhteys Oulujoen rauhallisesti virtaavalla osuudella 1870-luvulta lähtien, mutta laivaliikenne loppui Oulu-Kontiomäen rautatien valmistuttua 1928. Nykyään Muhoksen asemalla pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat.

Perustettiin Salon kappeliksi ja siirrettiin 1477 Limingan kappeliksi tämän irrotessa Salosta. Kun Oulu erosi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1610, Muhos liitettiin Oulun kappeliksi. Erotettiin omaksi pitäjäksi 1766. Vuoden 1688 tienoissa mainitaan Muhoksessa olevan kaksi kappalaista, jotka toimittivat jumalanpalveluksia kymmenessä eri paikassa pitäjää. Toinen kappalaisista asui Utajärven kappelissa, mikä perustettiin 1761 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1886. Seurakunnassa on myös Kylmälänkylän kappeli (rakennettu 1962).

Isonvihan aikana ryöstettiin kirkkoa. Kaksi kirkkoa on perimätiedon mukaan palanut. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]

Kylät

Kylmälä, Laitasaari, Muhos, Pyhänsivu

Naapurikunnat

Kestilä, Liminka, Oulujoki, Tyrnävä, Utajärvi, Ylikiiminki Säräisniemi, Temmes.

Tunnettuja Muhoksella syntyneitä

• Armi Kuusela, Miss Universum 1952
• Kalle Anttila, painin olympiavoittaja
• Terttu Jurvakainen, taidemaalari, taidegalleristi, runoilija, taidevaikuttaja
• Jyrki Liikka, humoristi, rumpali ja radiokoomikko
• Maija Oravamäki, kestävyysjuoksija
• Eero Lattula, poliitikko
• Jouko Alila, jalkapalloilija
• Aila Paunonen, keskimatkojen juoksija
• Eero Tapio, painin maailmanmestari
• Kyösti Oikarinen, professori, uuden Oulun yhdistymishallituksen puheenjohtaja
• Kaarlo Simojoki, sotakirjailija
• Tapio Sipilä, painin maailmanmestari
• Miika Tenkula, muusikko
• Carl Gustav Theslöf, kenraalimajuri ja itsenäisyysmies
• Vesa Ranta, muusikko
• Sami Lopakka, muusikko
• Jani Tuppurainen, jääkiekkoilija
• Mikko Palomäki, jääkiekkoilija
• Marko Pelkonen, pesäpalloilija
• Hannu Seppä, pesäpalloilija
• Seppo Siika-aho, lentopalloilija
• Pasi Pohjola, pesäpalloilija
• Timo Lamberg, pesäpalloilija

Valtiopäivämiehiä ja kansanedustajia

• Pirkko Mattila, 2011-, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
• Ester Häikiö, 1951-, Suomen Kansandemokraattisen Liiton eduskuntaryhmä
• Aaro Kauppi, 1951-, Maalaisliiton eduskuntaryhmä
• Yrjö Kesti, 1930-, Suomen pienviljelijäin puolueen eduskuntaryhmä
• Juhana Petter Valkola, 1877-1878, Oulun tuomiokunnan talonpoikaissäädyn edustaja
  

Lähde: http://hiski.genealogia.fi https://fi.wikipedia.org/wiki/Muhos

Muita löydettyjä linkkejä

Muhoksen kunnan kotisivut

Kantapuu. Tietoja:Paikalla on kartta- ja arkistotietojen mukaan sijainnut mestauspaikka 1760-luvulta 1800-luvun alkuun. Mestauspaikan alue on merkitty 1780-luvun Wallenborgin tiekarttaan Muhokselta Utajärvelle johtavan tien laitaan ja sen koko on noin 1 ha. Mestauspaikalla on mestattu neljä henkilöä: Lokakuu 1766 Paavo Juhonpoika Ojala Tammikuu 1774 Pekka Matinpoika Lehtolainen Marraskuu 1776 Erkki Pekanpoika Kekkonen eli Kärnä Joulukuu 1802 Mikko Ollinoika Tiikkaja Mestauspaikasta on myös muistitietoa vielä 1900-luvun alusta.
Lähde: [http://www.kantapuu.fi/imageinfo.php?id=443593&prms=s_start%3D3400%26s_fulltext%3Dkulttuuriperint%25F6%26s_adv%5B0%5D%3D%26s_adv%5B1%5D%3D%26s_adv%5B2%5D%3D%26s_advfrom%5B0%5D%3D6%26s_advfrom%5B1%5D%3D6%26s_advfrom%5B2%5D%3D6%26s_org%3D4%26s_viewmode%3D2%26s_class%3D1%26s_advs%3D3&fbclid=IwAR3TS1vm65lmPr1-AGR15lAIp7UJHIHGVfETxDZY9VMoaK1VJePDCIUC1lU Muhos Teerikangas mestauspaikka jäännös 172392 TEERIKANGAS MESTAUSPAIKKA JÄÄNNÖS]

Blogi Metsähallituksen talousmetsien kulttuuriperintöinventoinnista 2010-2015
Paikka oli varattu Pohjanmaan rikollisista pahimmille - niille, jotka saivat sovittaa tekonsa omalla hengellään.
Kadonneen kulttuuriperinnön metsästäjät

Paikkakuntaprojekti aloitettu 10.08.2017.

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Isokyrö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I Västerbotten, Ruotsi: Bjurholm I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Uumaja I Vindeln I Vännäs