Tervetuloa Närpiö (ruots. Närpes) ja Ylimarkku ( ruots. Övermark) - yhteiseen sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Närpiö (ruots. Närpes) ja lakkautetun kunnan Ylimarkku (ruots. Övermark) yhteinen paikkakuntaprojekti.
Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa -projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Närpiön kuntaan vuonna 1973 liitettiin Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta. Kaupunki siitä tuli 1. tammikuuta 1993.
Paikkakunta Pirttikylä, Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Pirttikylä, Pohjanmaa, Suomi
Paikkakunta Närpiö ja Ylimarkku, Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Närpiö ja Ylimarkku, Pohjanmaa, Suomi

Sijainti ja tietoa paikkunnasta Närpiö

Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Närpiön kaupungin asukkaista 81,4 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,4 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 13,2 prosenttia. Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa. Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää.

Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on "niemi". Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää.

Historia

Ensimmäiset maininnat Närpiöstä ovat vuodelta 1331. Keskiajalla Närpiön suurpitäjään kuuluivat nykyisen Närpiön lisäksi Siipyy, Lapväärtti, Tiukka, Ylimarkku, Pirttikylä, Korsnäs, Petolahti, Bergö, Teuva, Isojoki ja Karijoki sekä nykyisen Kristiinankaupungin ja Kaskisten alueet. Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön vuonna 1867. Vuonna 1973 kuntaan liitettiin Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta. Kaupunki siitä tuli 1. tammikuuta 1993. Kuulunut alkujaan Mustasaareen, mainittu pitäjänä jo vuonna 1331. Arkkipiispan anneksana 1811-84.

Seurakunnasta on erotettu:

Lapväärtti, kappelina vuodesta 1594, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi v. 1667
Teuva, kappeli perustettu 1694, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1795
Korsnäs, kappeli perustettu noin 1604, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1861 Pirttikylä, noin 1700 perustettu saarnahuonekunta, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1859 Ylimarkku, noin 1721 perustettu saarnahuonekunta, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1871 Kaskisten kaupunki, perustettiin 1785, erotettu itsenäiseksi seurakunnaksi 1926 Näsbyn rukoushuonekunta, perustettu 1910 Norrnäsin rukoushuonekunta, perustettu 1914 Nämpnäsin rukoushuonekunta, perustettu 1925 Pirttikylän ja Ylimarkun kunnat liitettiin 1973 Närpiöön.

Vanhin kirkko paloi ennen piispa Hemmingin aikaa (1339-66). Pappila paloi 1678. Isonvihan aikana kirkko kärsi paljon vaurioita ja pappila poltettiin 1714. Isonvihan aikana lukkari sai osan kirkon omaisuudesta, ja paosta palattuaan hän jätti osan saamastaan takaisin, mutta epäiltiin, ettei hän kaikkea luovuttanut. Venäläiset polttivat pappilan ja kappalaisen virkatalon 19-20/7 1808. Pappilan palossa tuhoutui vanhimpia kirjoja sekä historiakirja 1780-97. Näsbyn rukoushuone paloi 9/3 1920. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III sekä IV. Genos 4(1933). Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Ystävyyskunnat

Akranes, Islanti; Bamble, Norja; Tønder, Tanska; Västervikin kunta, Ruotsi.

Ruotsinkielinen nimi

Närpes

Naapurikunnat

Kaskinen, Korsnäs, Pirttikylä, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti, Teuva, Ylimarkku,

Kylät

Alamarkku (Yttermark), Bäckby, Böle, Finnby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Kåtnäs, Klaresund, Knåpnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää), Näsby, Norrnäs, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Österyttermark, Rangsby, Ståbacka,Tervalahti (Tjärlax), Träskböle, Västeryttermark, Ylimarkku (Övermark)

Ylimarkku - Övermark

Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:Närpiö
Maakunta:Pohjanmaan maakunta, Perustettu v.1871. Emäpitäjä: Närpiö. Liitetty: v.1973. Liitoskunnat: Närpiö. Pirttikylä, Ylimarkku. Syntynyt kunta: Närpiö

Ylimarkku (ruots. Övermark) oli Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Asukkaita on 621 (1995). Ylimarkun kunta liitettiin 1973 Närpiöön. Ylimarkun naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Korsnäs, Närpiö, Petolahti, Pirttikylä ja Teuva. Ylimarkun kautta kulkee Porin ja Vaasan välinen valtatie 8. Ylimarkku sijaitsee Närpiönjoen keskijuoksun varrella eikä entisen kunnan alue ulotu aivan merenrantaan saakka. Maisemakuvaa luonnehtii pohjalaispitäjille tyypillinen ero viljavan jokilaakson ja sitä ympäröivien melko karujen vedenjakajaseutujen välillä. Korkeuserot ovat kuitenkin vähäisiä lukuun ottamatta eräitä itä- ja koillisosan kallioita. Närpiönjokeen yhtyy Ylimarkun alueella Brännback å, joka alkaa Horonjokena Teuvan puolelta. Ylimarkun asutus on keskittynyt Närpiönjoen laaksoon, muutoin alue on hyvin harvaan asuttu. Ylimarkun väkiluku väheni 1960-luvulla voimakkaasti suurempiin asutuskeskuksiin ja Ruotsiin suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi.

Ylimarkku muodostettiin Närpiöön kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi vuoden 1720 tienoilla ja se tuli itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1871. Ylimarkun puukirkko on vuodelta 1878 (Theodor Granstedt. Ylimarkun kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 96,5 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.

Kyliä

Ylimarkku (Övermark), Överträsk
Perustettu Närpiöon kuuuluvana rukoushuonekuntana 1741, jossa Närpiön papisto ja sittemmin Pirttikylän saarnaaja kävi pitämässä jumalanpalveluksia. Sai oman saarnaajansa 1883 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1871, mikä totetui 1891. Ylimarkun kunta liitettiin Närpiöön 1973.

Pappilassa pääsi tuli irti 28/5 1913, mutta palo sammutettiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]

Ruotsinkielinen nimi

Övermark

Naapuriseurakunnat

Korsnäs, Närpiö, Pirttikylä, Teuva

Kylät suomeksi

Övermark, Överträsk

Kylät ruotsiksi

Övermark, Överträsk

Lähde: http://hiski.genealogia.fi, http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=646&TYPE=HTML...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylimarkku

https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4rpi%C3%B6

Paikkakuntaprojekti aloitettu 28.08.2017

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Isokyrö I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I .