Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Anna Erkintytär Tuikkala (deceased)
    Varhaisin henkikirjamerkintä: Pohjanmaan läänin tilejä - 9212 Tositekirja 1696-1696, jakso 441, sivu 457: Söderby; Kansallisarkisto: / Viitattu 29.11.2023
  • Marketta Erkintytär Tuikkala (c.1673 - d.)
    Ensimmäinen henkikirjamerkintä: Pohjanmaan läänin tilejä - 9196 Tositekirja 1688-1688, jakso 478, sivu 517: Söderby, Nårrby; Kansallisarkisto: / Viitattu 29.11.2023
  • Erik Eriksson Korre (c.1670 - d.)
    Erkki Erkinpoika ilmaantuu henkikirjoihin vuonna 1686. Tästä päätellen hänen syntymävuotensa on noin 1670. Hän on syntynyt joko Lohtajalla tai Pyhäjoella. Perheen tiedetään muuttaneen Lohtajalta Pyhäjo...
  • Erkki Antinpoika Tuikkala (b. - bef.1693)
    Erkki Antinpojan Liisa-tyttären kuolinmerkinnässä on tieto, että hän oli syntynyt Lohtajalla 1667. Erkki Antinpoika on siis tämän jälkeen muuttanut Pyhäjoelle. Varhaisin merkintä henkikirjassa on vuode...
  • Marketta Maunontytär (deceased)
    Patronyymi mainittu täällä: Pohjanmaan läänin tilejä - 9186 Tositekirja 1683-1683, jakso 435, sivu 422: . Söderbyy, Nårby. Paralax; Kansallisarkisto: / Viitattu 29.11.2023 Pohjanmaan läänin tilejä - 9...

Projekti aloitettu 5.8.2017

Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kuntien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki

Historia

Vanhat nimet Petajoki http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=424&TYPE=HTML...

Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.[9]

1600-luvun puolivälissä oli Pyhäjoen kylässä jo 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 1695–1697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodan aikana 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi.

1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy:n puuhiomo.[9] 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki

Pyhäjoki Kuului alkuaan Saloon, josta erotettiin emäseurakunnaksi 1573. Ensimmäinen kirkko valmistui 1586. Pyhäjärven kappeli ja Haapajärven saarnahuonekunta perustettiin 1647 ja ensimmäinen siirrettiin Kärsämäen 1856, jälkimmäinen 1693 Kalajoen kappeliksi. Haapavesi perustettiin Pyhäjoen kappeliksi 1675 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1863. Oulainen perustettiin 1682, sai kappelin oikeudet 1756 ja erotettiin kirkkoherrakunnaksi 1870. Kärsämäki perustettiin 1764 kappelina ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1856. Merijärvi perustettiin saarnahuonekuntana 1779, kappeliksi 1821 ja eri kirkkoherrakunnaksi 1895, toteutui 1910.

- Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita. Kirkonarkistojen asiakirjoista selviää, että Pyhäjoen kirkko syttyi palamaan salaman iskusta 1844, jonka perästä se purettiin. Pappilassa oli tulipalon alku 29/1 1938. Palo huomattiin ajoissa ja saatiin pian sammumaan.

Kylät

Etelänkylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Yppäri

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Pyhäjoella asuneiden henkilöiden profiileja.

Paikkakuntaprojekti Pyhäjoki

Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kuntien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki

Pyhäjoen projektit

Lähipaikkakuntien projekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Pohjanmaa
Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto-Karlö, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka-Limingo, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu-Uleåborg, Oulujoki, Oulunsalo, Paavola, Pattijoki, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe-Brahestad, Rantsila, Ranua (mukana myös Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektissa), Rautio, Reisjärvi, Revonlahti, Saloinen, Sievi, Siikajoki, Taivalkoski, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska

Kylät

1500-luvun puolivälissä Pyhäjoen kanta-alueeseen kuuluivat seuraavat kylät: Parhalahti, Pirttikoski, Pyhäjoki ja Yppäri. Pyhäjoen kylä jakautui 1590-luvun lopulla kahteen osaan. Näiden kylien nimiksi tuli Etelänkylä ja Pohjankylä.

Etelänkylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Yppäri
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=424&TYPE=HTML...

Historia

Vanhat nimet Petajoki http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=424&TYPE=HTML...

Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.[9]

1600-luvun puolivälissä oli Pyhäjoen kylässä jo 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 1695–1697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodan aikana 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi.
1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy:n puuhiomo.[9]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki

Pyhäjoki Kuului alkuaan Saloon, josta erotettiin emäseurakunnaksi 1573. Ensimmäinen kirkko valmistui 1586. Pyhäjärven kappeli ja Haapajärven saarnahuonekunta perustettiin 1647 ja ensimmäinen siirrettiin Kärsämäen 1856, jälkimmäinen 1693 Kalajoen kappeliksi. Haapavesi perustettiin Pyhäjoen kappeliksi 1675 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1863. Oulainen perustettiin 1682, sai kappelin oikeudet 1756 ja erotettiin kirkkoherrakunnaksi 1870. Kärsämäki perustettiin 1764 kappelina ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1856. Merijärvi perustettiin saarnahuonekuntana 1779, kappeliksi 1821 ja eri kirkkoherrakunnaksi 1895, toteutui 1910.

- Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita. Kirkonarkistojen asiakirjoista selviää, että Pyhäjoen kirkko syttyi palamaan salaman iskusta 1844, jonka perästä se purettiin. Pappilassa oli tulipalon alku 29/1 1938. Palo huomattiin ajoissa ja saatiin pian sammumaan.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=424&TYPE=HTML...

Lähteet:

http://digi.kirjastot.fi/files/original/833876c047b461018332a03d47c...

Projekti aloitettu 5.8.2017

Projekti aloitettu 5.8.2017

Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kuntien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki

Historia

Vanhat nimet Petajoki http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=424&TYPE=HTML...

Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.[9]

1600-luvun puolivälissä oli Pyhäjoen kylässä jo 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 1695–1697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodan aikana 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi.
1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy:n puuhiomo.[9]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki

Pyhäjoki Kuului alkuaan Saloon, josta erotettiin emäseurakunnaksi 1573. Ensimmäinen kirkko valmistui 1586. Pyhäjärven kappeli ja Haapajärven saarnahuonekunta perustettiin 1647 ja ensimmäinen siirrettiin Kärsämäen 1856, jälkimmäinen 1693 Kalajoen kappeliksi. Haapavesi perustettiin Pyhäjoen kappeliksi 1675 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1863. Oulainen perustettiin 1682, sai kappelin oikeudet 1756 ja erotettiin kirkkoherrakunnaksi 1870. Kärsämäki perustettiin 1764 kappelina ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1856. Merijärvi perustettiin saarnahuonekuntana 1779, kappeliksi 1821 ja eri kirkkoherrakunnaksi 1895, toteutui 1910.

- Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita. Kirkonarkistojen asiakirjoista selviää, että Pyhäjoen kirkko syttyi palamaan salaman iskusta 1844, jonka perästä se purettiin. Pappilassa oli tulipalon alku 29/1 1938. Palo huomattiin ajoissa ja saatiin pian sammumaan.

Kylät

Etelänkylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Yppäri