Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Saimi Sofia Hämäläinen (1912 - d.)
    Joroinen lastenkirja 1910-1919 (MKO92-110) Sivu 354 Kerisalo 3 Etelätalo ; SSHY / Viitattu 04.12.2021
  • Lempi Maria Hämäläinen (1910 - d.)
    Joroinen lastenkirja 1910-1919 (MKO92-110) Sivu 354 Kerisalo 3 Etelätalo ; SSHY / Viitattu 04.12.2021
  • August Fredrik Andersin (1842 - 1912)
    Andersin, August Fredrik Iisalmi 10.1.1842, vanht nimismies Karl August Andersin ja Johanna Amalia Liljander. Yo Kuopio gymn. Tuomt 1865. VT 1868. Nimismies Rantasalmella, sitt. Rantasalmen kihlak. kru...
  • Johan Huckain (1787 - 1831)
    Rantasalmen seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat I 1823-1836 (I Aa:7, Ahvensalmi - Osikonmäki), jakso 437, sivu 436: Kolkontaipal No 17 ; Kansallisarkisto: / Viitattu 8.9.2021Rantasalmen seurakunn...
  • Elin Kosuin (1794 - 1866)
    Rantasalmen seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat I 1823-1836 (I Aa:7, Ahvensalmi - Osikonmäki), jakso 305, sivu 304: Hismäki No 10; Kansallisarkisto: / Viitattu 8.9.2021Rantasalmen seurakunnan ark...

Projekti aloitettu 28.11.2017

Projekti aloitettu 28.11.2017

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Rantasalmella asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla
Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Rantasalmen paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo
Iisalmi I
Juankoski |
Kaavi I
Karttula |
Keitele |
Kiuruvesi I
Kuopio I
Lapinlahti I
Leppävirta I
Maaninka |
Muuruvesi I
Nilsiä I
Pielavesi |
Rautalampi I
Rautavaara |
Riistavesi I
Siilinjärvi |
Sonkajärvi ja Rutakko |
Suonenjoki I
Säyneinen I
Tervo I
Tuusniemi |
Varkaus I
Varpaisjärvi |
Vehmersalmi I
Vesanto I
Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I
Enonkoski |
Haukivuori I
Heinävesi I
Hirvensalmi I
Joroinen I
Juva I
Jäppilä I
Kangaslampi I
Kangasniemi I
Kerimäki I
Mäntyharju I
Mikkeli I
Pertunmaa I
Pieksämäki I
Pieksänmaa I
Punkaharju I
Puumala I
Rantasalmi I
Ristiina I
Sääminki I
Savonlinna I
Savonranta I
Sulkava I
Suomenniemi I
Virtasalmi I

Kylät

Ahvensalmi, Asikkala, Haapaniemi, Haapataipale, Hiismäki, Hiltula, Ihamaniemi, Joutsenmäki, Kolkontaipale, Lahdenkylä, Mielojärvi, Osikonmäki, Parkumäki, Pirilä, Porosalmi, Puikonniemi, Putkisalo, Rantasalo, Reijola, Repomäki, Ritalahti, Riuttanen, Tammenlahti, Teemassaari, Torasalo, Tornioniemi, Tuusmäki, Vaahersalo, Voinsalmi

Historia

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/8a/09/6a/1b/53444846880ccf94/m012_kk5079_18_rant_2_original.jpg

Kuva maalaistalo Rantasalmella, Poutvaara Matti, kuvaaja, Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma, ajoittamaton Rantasalmi, CC BY 4.0 https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK5079:18.RANT.2

Rantasalmi on eteläsavolainen kunta. Se sai alkunsa 1500-luvulla ja muodostui emäpitäjäksi, jonka alueeseen kuuluivat nykyisen Rantasalmen lisäksi myös Kangaslampi ja Heinävesi sekä osia Enonkoskesta ja Savonrannasta.

Pähkinäsaaren rauhan raja kulki 1300-luvulla pitkin Haukivettä, mutta savolaiset ulottivat nautinta-alueensa pian tämän linjan pohjoispuolelle. Niinpä lähes koko myöhempi Heinäveden alue oli ennen isojakoa rantasalmelaisten talojen takamaina. 1600–1700-lukujen rantasalmelaisista henkikirjoista ei voikaan aina suoraan päätellä, asuivatko ihmiset rantasalmelaisissa kylissä vai niiden heinäveteläisillä kaukopalstoilla, koska ne luettiin osiksi samoja kyliä. Tätä kysymystä käsitellään lähemmin Heinäveden paikkakuntaprojektin kuvauksessa.

Kun Savonlinna jäi Turun rauhassa 1743 Venäjän puolelle, Rantasalmen merkitys alueella korostui. Varsinkin pitäjässä vuonna 1781 toimintansa aloittanut Haapaniemen sotakoulu toi pitäjään paljon säätyläisiä ja vahvisti Savon kartanokulttuuria, jota kuvataan lähemmin Joroisten paikkakuntaprojektin kuvauksessa. Alueella asuneiden aatelisten, sotilaiden ja virkamiesten lapset solmivat avioliittoja myös talollisten kanssa, joten heitä kuuluu monien rantasalmelaislähtöisten ihmisten esivanhempiin.

Heinävesi erotettiin Rantasalmen kappeliseurakunnaksi 1700-luvun puolivälissä ja siitä tuli itsenäinen seurakunta 1800-luvulla. 1800-luvun isojaossa Heinäveden kaukopalstat myös itsenäistyivät rantasalmelaisista kantatiloistaan ja saivat omat heinäveteläiset maakirjanumeronsa. Kangaslampi itsenäistyi Rantasalmesta 1880-luvulla ja se liitettiin vuonna 2005 Varkauteen.

Profiilikuva Coat of Arms of Rantasalmi, Rantasalmen vaakuna, Rantasalmi vapen, Kultakentässä musta, aaltokorkoinen palkki. Or a bend wavy Sable. 27 November 2007 Source Own work Author User:Care; Original design by Ahti Hammar. public domain. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rantasalmi.vaakuna.svg

Nettilähteitä

Kirjallisuutta

Rantasalmen emäpitäjän aluetta käsittelevät paikallishistoriat:

Muu Rantasalmea koskeva kirjallisuus:

  • Pelkonen, Antero. Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta. Suomen muinaismuistoyhdistyksen vuosikirja XXII, Helsinki 1902. Teos sisältää runsaasti yli sata vuotta sitten koottua perimätietoa Rantasalmen kihlakunnan alueelta, mm. asutushistoriasta. (Kirja on skannattu kokonaisuudessaan nettiin.)
  • Lampén, Ernst (ym.): Pappilan lapset. Kustannusosakeyhtiö Otava 1929. Kirja sisältää muistitietoa 1800-luvun lopun Rantasalmelta, varsinkin säätyläisperheiden elämästä. (Kirja on skannattu kokonaisuudessaan nettiin).

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Projekti aloitettu 28.11.2017