Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Maria Mattsdotter Turpeinen (1806 - d.)
    Vihtty 31.7.1828: Reisjärvi vihityt 1795-1859 (MKO3-4 I C:3-4) Sivu 364 1828 ; SSHY / Viitattu 12.08.2022 Reisjärven seurakunnan arkisto - IAa:10 Rippikirja 1822-1829, jakso 24, sivu 24: Partainen; Ka...
  • Matti Pekanpoika Partanen (1802 - d.)
    Reisjärven seurakunnan arkisto - IAa:9 Rippikirja 1813-1821, jakso 25, sivu 24: Partainen ; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.8.2022 Vihtty 31.7.1828: Reisjärvi vihityt 1795-1859 (MKO3-4 I C:3-4) Sivu 3...
  • Kristiina Partanen (1841 - d.)
    Reisjärven seurakunnan arkisto - IC:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1833-1857, jakso 40, sivu 74-75: 1841 Juni - Aug; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.8.2022 Reisjärvi rippikirja 1847-1857 (IK158...
  • Vilhelmiina Sorri (1889 - 1970)
    Lähteet Sumiainen syntyneet 1887-1891 (AP I C:3) Sivu 14 1889 ; SSHY / Viitattu 06.08.2022 Sumiainen lastenkirja 1880-1889 (AP I Ab:5) Sivu 154 Raikkous, P ; SSHY / Viitattu 06.08.2022 Muutto R...
  • Vilhelmiina Korkiakoski (1862 - 1934)
    Lähteet Rautalampi, Lastenkirja 1872-1881, syntyneiden luettelo Leski, mainittu muuttokirja Reisjärvelle: Sumiainen rippikirja 1890-1899 (AP I Aa:10) Sivu 331 P ; SSHY / Viitattu 06.08.2022 Muu...

Tervetuloa Reisjärven sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Reisjärvi - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia. Pohjanmaa
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Reisjärven projektit

Tietoa paikkakunnasta

Reisjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa, Oulun Eteläisessä Ensimmäisten pyyntikulttuuria harjoittaneiden asukkaiden on arvioitu saapuneen Reisjärven seuduille jo vuoden 6000 eaa. tienoilla. Esihistoriallisen ajan ihmiset asuivat vesien varsilla. Myöhemmin vesistöjen rannat soveltuivat hyvin pelloiksi, joilta maanviljelijät myöhempinä aikoina keräsivät ukonnuolina pidettyjä esineitä ja "erikoisia kiviä" talteen. Reisjärveltä on löytynyt kaksi Kiukaisten tyypin kivikirvestä, jollaisia esineitä on arvioitu olleen käytössä noin 1000-luvulle eaa. saakka.

Historia

Keskiajalla Reisjärven erämaat ja kalaisat järvet olivat usein erämiesten päämääränä. Alueelle pääsi monien vesireittien kautta. Pohjois-Hämeen ja Savon sisämaan vesireittien latvajärvet ovat etelässä ja idässä vain joidenkin kilometrien päässä. Toisaalta alueelle pääsi helposti myös rannikolta Kalajokea pitkin. Alue olikin silloisten Pohjanmaan, Savon ja Hämeen maakuntien raja-alueella, eikä varsinaisesti minkään heimon kiistattoman nautintaoikeuden piirissä. 1200-luvun ja 1300-luvun alun Ruotsin ja Novgorodin välinen valtaraja meni aikanaan hyvin läheltä Reisjärven seutuja; joko Lestijokea tai Kalajokea pitkin Pohjanlahteen.

Ensimmäisinä eräretkiä Kalajoen latvavesille tekivät hämäläiset, jotka kainulaiset suhteellisen nopeasti kuitenkin syrjäyttivät takaisin Maanselän tuntumaan 800-luvulta alkaen 1000-luvulle saakka. Pirkkalaiset perivät kainulaisten valta-aseman 1100-luvulta alkaen jättäen myös perintöään paikannimistöön. 1300-luvulla Hämeen ja Pohjanmaan välinen, sangen epämääräinen, eränkäyntiraja kulki Maanselällä ja Reisjärvellä kävi runsaasti Jämsän pitäjästä peräisin olevia erämiehiä. Vuosilta 1553–1553 on peräisin tarkkoja tietoja jämsäläisten talonpoikien "miehenmetsien" lukumääristä, joita Reisjärvellä oli noina vuosina viisi. Vielä 1500-luvun puolivälistä on tietoja myös alueella vuosisatojen ajan metsästäneistä lappalaisista. Perimätiedon mukaan lappalaiset syrjäytettiin vakituisen asutusten tieltä, mutta on pidetty myös mahdollisena, että osa heistä on jäänyt alueelle ja sulautunut uuteen tulokasväestöön.

Hallinnollisesti Reisjärven asutus jaettiin Kalajoen ja Lohtajan hallintopitäjien kesken siten, että Kalajanjärven ympäristö kuului Kalajokeen ja Reisjärven kylä Lohtajaan. Kirkollisesti seutu oli osa Kalajokea. Vuonna 1647 Reisjärvestä muodostettiin Kalajoen kirkkopitäjän rukoushuonekunta. Vaatimaton kirkko oli rakennettu jo 1624. 1600-luvun katovuosien ja 1700-luvun alun sotien koettelemusten jälkeen Reisjärven väkiluku alkoi kasvaa ripeästi 1700-luvun puolivälistä lähtien.

Reisjärvellä on suur-Kalajoen seurakunnan vanhin kirkko, se rakennettiin n. 1624, kun emäseurakunnan Kalajoen kirkko valmistui vasta 1636. Rukoushuonekunnasta on mainintoja ainakin vuodesta 1647. Jumalanpalveluksia pidettiin harvakseltaan, muutaman kerran vuodessa, kun papit eksyivät erämaahan. Ensimmäistä vakituista saarnaajaa ruvettiin hankkimaan sen jälkeen, kun Sievi sai vuonna 1702 oman papin. Reisjärvestä tuli 1826 kappeli, joka siirrettiin Haapajärven kappeliksi 1838. Emäseurakunnaksi 1868. Reisjärven ensimmäinen kirkko oli käytössä vuoteen 1820, jolloin uusi kirkko valmistui samalle paikalle. Reisjärven kunta itsenäistyi Haapajärvestä 1865 ja seurakunta 1868. Tosin omaa pappia kuntalaiset pääsivät valitsemaan vasta 1876, koska ajan tapa vaati palkan maksamista edelliselle, eli Haapajärven kirkkoherralle hänen virkakautensa loppuun saakka.

Naapurikunnat

Haapajärvi, Kinnula,
Lestijärvi,
Pihtipudas,
Sievi

Kylät

Kalaja, Kangaskylä, Reisjärvi (Keskikylä)

http://hiski.genealogia.fi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reisj%C3%A4rvi

Pohjanmaa

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I

Reisjärvi paikkakuntaprojekti aloitettu 10.08.2017. Älä poista merkintää.