Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Projekti aloitettu 28.11.2017

Sääminki (Finnish pronunciation: [ˈsæ:minki]) (Swedish: Säminge) is countryside and former municipality of Finland. Most of Sääminki municipality was incorporated in 1973 with the Savonlinna town and the rest with Punkaharju municipality.

It is located in the province of Eastern Finland and is part of the Southern Savonia region. The municipality had a population of 11,710 and covered an area of 1009,9 km² (31 December 1970). The population density was 11.60 inhabitants per km².[1] https://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4minki

Projekti aloitettu 28.11.2017

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Säämingissä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Säämingin paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Kylät

Aholahti, Ahvionsaari, Haapalahti, Hannolanpelto, Haukiniemi, Heikinpohja, Ikoinniemi, Juvola, Kaartilanranta, Kallislahti, Kesamonsaari, Kiilanmäki, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Mikkolanniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Nojamaa, Otavanniemi, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajanlahti, Pihlajanniemi, Pirhiänniemi, Ritosaari, Ruhvana, Särkilahti, Saukonsaari, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Utrasniemi, Varparanta, Vuoriniemi

Historia

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Sääminki on perustettu Savon kolmantena kirkkopitäjänä. Säämingin pitäjän perustamisvuotta ei tiedetä, mutta perustamisvuotena pidetään vuotta 1504, jolloin Turun arkkipiispa sai ohjeen jakaa liian suuret pitäjät. Sääminki erotettiin Juvasta eri pitäjäksi vuoden 1477 jälkeen, ainakin vuoteen 1510 mennessä.

Säämingin kirkkopitäjään ovat aikoinaan kuuluneet Kerimäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava. Rantasalmi perustettiin Säämingin kappeliksi 1554 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1578, josta myöhemmin erotettiin Heinävesi ja Kangaslampi. Puumalan kappeli erotettiin Säämingistä noin vuonna 1617 ja Sulkavan kappeli noin vuonna 1630. Kerimäki perustettiin Säämingin kappeliksi vuonna 1630 ja Kerimäki erotettiin vuonna 1640 eri kirkkoherrakunnaksi, josta myöhemmin erotettiin Savonranta, Enonkoski ja Punkaharju. Säämingistä erotettiin Joroisten seurakuntaan Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat, kun Joroisten seurakunta muodostettiin vuonna 1631. Vuonna 1856 perustettuun Heinäveden seurakuntaan liitettiin mm. Säämingistä Ihamaniemen ja Pölläkän taloja. [3]

Hattujen sodan jälkeen Turun rauhassa 1743 Savonlinna ympäristöineen, muun muassa suurin osa Säämingin pitäjästä, liitettiin Venäjän alueisiin. Säämingin Venäjän-puoleinen osa tuli kuulumaan Viipurin kuvernementtiin, joka myöhemmin tunnettiin myös nimellä Vanha Suomi. Mutta vaikka valtakunnan raja jakoikin Säämingin kahtia, se pysyi kuitenkin yhtenä seurakuntana koko sen ajan, minkä Turun rauhan raja oli voimassa. Vastaavanlaisia kahden valtakunnan alueelle ulottuvia seurakuntia olivat myös naapuripitäjät Sulkava ja Kerimäki sekä lännempänä Mäntyharju. Monessa tapauksessa uusi raja jakoi saman talonkin maat kahtia. Tästä aiheutuneiden hallinnollisten ja muiden hankaluuksien poistamiseksi ehdotettiin aika ajoin, että Säämingin Ruotsille jäänyt osa olisi liitetty Sulkavaan ja Sulkavan Venäjään liitetty osa Sääminkiin, mutta tällaiset ehdotukset eivät johtaneet tulokseen.[4]

Kun Vanha Suomi vuonna 1812 liitettiin muun Suomen yhteyteen, siitä muodostettiin Viipurin lääni. Savonlinnan seudut, muun muassa Sääminki, siirrettiin kuitenkin vuonna 1831 kuulumaan tuolloin muodostettuun Mikkelin lääniin.

Keskelle Sääminkiä, vuolla 1475 rakennetun Olavinlinnan ympärille perustettiin vuonna 1648 Savonlinnan kaupunki. Seurakunnallisesti sekin kuului Sääminkiin vuoteen 1932 saakka, jolloin se muodostettiin omaksi seurakunnakseen.[5]

Sen jälkeen kun vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maaseudulla, Säämingistä muodostettiin vuonna 1867 oma kuntansa. Siitä tuli reikäleipäkunta, sillä sen keskellä sijaitsi Savonlinnan kaupunki, joka muodosti oman kuntansa.

Säämingin kunta lakkautettiin vuoden 1973 alussa, jolloin sen alue liitettiin suurimmaksi osaksi Savonlinnaan, osa (kylät Ruhvana, Saukonsaari, Särkijärvi, Särkilahti, Vuoriniemi ja Utrasniemi sekä metsätilat Kallio, Kivelä ja Peräsalo) kuitenkin Punkaharjuun. [3]Kuntaliitoksen seurauksena Säämingin ja Savonlinnan seurakunnat muodostivat seurakuntayhtymän vuonna 1973. Vuonna 1995 seurakuntayhtymä lopetettiin ja Säämingin ja Savonlinnan seurakunnat yhdistettiin Savonlinna-Säämingin seurakunnaksi, nimi vuodesta 2013 alkaen Savonlinnan seurakunta. Säämingin seurakunnan 500-vuotisjuhlavuotta vietettiin vuonna 2004. [6]

Sääminkiläisten ensimmäisenä pyhäkkönä toimi Olavinlinnan kappeli. Säämingin seurakunnan ensimmäinen oma suorakaiteen muotoinen hirsinen kirkkorakennus, valmistui vuonna 1509 Pihlajaveden rannalle Kirkkoniemeen. Säämingin ensimmäisen kirkon poltti salama vuonna 1716. Salaman polttaneen pitkäkirkon paikalle rakennettiin, vuonna 1722-1728 tasavartinen ristikirkko. Kirkko purettiin vuoden 1783 jälkeen, Säämingin kolmannen kirkon valmistuttua. Kolmas kirkko sai väistyä vuonna 1882, kun nykyinen Savonlinnan tuomiokirkko valmistui vuonna 1878. Kolmannen kirkon hirsistä rakennettiin arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema Sääminkitalo, Savonlinnan tuomiokirkon lähelle Savonniemeen. Kirkkoniemeen on jäänyt nähtävyydeksi leppävirtalaisen rakennusmestari Olli Rautiaisen 1773 rakentama kellotapuli. Kirkkonimessä vanhalla hautausmaalla on nähtävissä kaksi vanhaa hautakammiota, viimeisin hautaaminen Kirkkoniemessä on tapahtunut 1936. Säämingin seurakunnan kirkkoherran pappilat, ovat sijainneet Poukkusalmen eteläpuolella Pihlajaniemellä. Viimeisimmässä vuonna 1886 rakennetussa pappilassa, toimii nykyisin Savonlinnan kristillinen opisto. [7] https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4minki

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/9f/b3/4c/35/5344484688c4cd15/saaminki-talo_1_ab_original.jpg

Kuva Sääminki House, the municipal house of the former municipality of Sääminki in Savonlinna, Finland.Sääminki-talo, entisen Säämingin kunnan kunnantalo Savonlinnassa. 1 June 2008, Source Own work Author Antti Bilund GNU Free Documentation License. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:S%C3%A4%C3%A4minki-talo_1_A...

Profiilikuva: Coat of arms, Sääminki, Säminge, Sakarakorokatkoisen kilven kultaisessa yläkentässä musta oinaanpää edestäpäin, mustassa alakentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa punainen, yhdeksänhankainen kirkkovene. 7 February 2009, Artist Care; Original design by Gustaf von Numers, Source Own work, Public domain. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:S%C3%A4%C3%A4minki.vaakuna.svg

Lähteet

Kirjallisuutta

Säämingin paikallishistoriat:

Muu Sääminkiä koskeva paikallishistoriallinen kirjallisuus:

  • Pelkonen, Antero. Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta. Suomen muinaismuistoyhdistyksen vuosikirja XXII, Helsinki 1902. Teos sisältää runsaasti yli sata vuotta sitten koottua perimätietoa Rantasalmen kihlakunnan alueelta, mm. asutushistoriasta. Kirja on skannattu kokonaisuudessaan nettiin.

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Projekti aloitettu 28.11.2017

Säminge eller Sääminge (finska: Sääminki) är en bygd och före detta kommun i Södra Savolax. Största delen av Säminge kommun införlivades 1973 med Nyslotts stad och resten (byarna Särkilahti, Vuoriniemi och Ruhvana) med Punkaharju kommun.

Ytan (landsareal) var 963,5 kvadratkilometer och 9 593 människor levde där med ett befolkningstäthet av 10,0 per kvadratkilometer (1908-12-31).

Säminge var enspråkigt finskt.

Historia[redigera | redigera wikitext] Säminge församling skildes från Jockas efter år 1477 och blev därmed en självständig socken. I samband med freden i Åbo 1743 förlorade Sverige en betydlig del av Säminge församling till Ryssland. Följande nuvarande kommuner har ursprungligen varit en del av Säminge moderkyrkoförsamling: Rantasalmi, Puumala, Sulkava, Kerimäki, Enonkoski samt en del av Jorois socken. Nyslotts stad formades så småningom kring Olofsborg som grundades år 1475 på Säminge sockens mark. Nyslotts stad fick stadsprivilegier år 1639.

Säminge församling existerar ännu idag, dock från och med sammanslagningen med Nyslotts församling 1995 med namnet Nyslott-Säminge församling (fi.: Savonlinna-Säämingin seurakunta). Nyslotts domkyrka är och har även före församlingarnas sammanslagning fungerat som Säminge församlings huvudkyrka. Före 1995 fick stadsborna därför nöja sig med den så kallade Lillkyrkan (fi. Pikkukirkko) som är byggd av trä och betydligt mindre än domkyrkan. Liksom domkyrkan låg också Säminge kommunbyrå i Nyslotts stad och hade sina lokaliteter på den så kallade Sämingegården (fi. Sääminki-talo). https://sv.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4minge

Sääminge i Nordisk familjebok (andra upplagan, 1919) http://runeberg.org/nfch/0085.html