Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Matti Eerikinpoika Alatalo (1863 - 1863)
    Säkkijärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1853-1863 (I C:10), jakso 201: 1863 syys; Kansallisarkisto: / Viitattu 4.7.2020 Kuolema: Säkkijärven seurakunnan arkisto - Synty...
  • Eerik Eerikinpoika Alatalo (1860 - d.)
    Säkkijärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1853-1863 (I C:10), jakso 141; Kansallisarkisto: / Viitattu 4.7.2020
  • Anna Eerikintytär Alatalo (1856 - 1856)
    Säkkijärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1853-1863 (I C:10), jakso 74: Syntyneet 1856 Junii - Julii; Kansallisarkisto: / Viitattu 4.7.2020 Kuolema: Säkkijärven seurakunn...
  • Helena Eerikintytär Väkevä (1857 - d.)
    Säkkijärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1853-1863 (I C:10), jakso 90; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.7.2020
  • Aleksanteri Tuomaanpoika Kunttu (1879 - 1880)
    Säkkijärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1864-1879 (I C:11), jakso 217, sivu 214: 1879 kesäkuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.7.2020 Kuolema: Säkkijärven seurakunnan ar...

Säkkijärven (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Säkkijärven ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Liity paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Geni-ohjeita aloittelijoille

Liity myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Suomen Säkkijärviseura ry:n ylläpitämä Facebook-sivu: Säkkijärvi

Johdanto Säkkijärveen

Säkkijärvi oli Etelä-Karjalassa Viipurinlahden länsirannalla sijainnut ja Viipurin lääniin kuulunut Suomen kunta. Kunnasta jäi noin 90 prosenttia (448,7 km²) Neuvostoliitolle sotien jälkeen. Suomen puolelle jäänyt osa Säkkijärveä (43,9 km²) liitettiin vuonna 1946 Ylämaan ja Miehikkälän kuntiin. Säkkijärven kirkonkylän nimi on venäjäksi Kondratjevo (ven. Кондра́тьево).

Säkkijärvi sijaitsi Suomenlahden rannikolla noin 60 kilometriä Haminasta itään ja noin 40 kilometriä Viipurista länteen. Naapurikunnat olivat Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa, Vahviala ja Viipurin maalaiskunta. Kuntaan kuului pohjoisosassa kumpuilevasta maastosta muodostunut ”ylämaa” ja eteläosan tasaisempi entinen merenpohja. Suomenlahdella oli lisäksi joitakin saaria kuten Teikarsaari. Säkkijärven alueella laskivat Suomenlahteen Santajoki ja Vilajoki. Säkkijärven kirkonkylä sijaitsi Santajoen varrella entisen Säkkijärven rannalla.

Asutus oli tavanomaista karjalaista talonpoikaisväestöä. Elinkeinoina olivat maatalous ja kalastus. Sepra- eli vaihdannaiskauppaa käytiin Viipuri-Virolahti välisellä alueella koko Viron Vergin itäpuoliselta rannikolta. Aiemmin 1800-luvulla oli myös ollut laivanrakennusta. Säkkijärveläinen puukäsityötaito oli tunnettua. Teollisuutta kunnassa ei juurikaan ollut. Suomen puolelle jäänyt Ylämaa on maan merkittävimpiä raakakiven tuottajia. Kiveä ei kuitenkaan louhittu ennen sotia. Asukkaat loppusijoitettiin evakkoon pääasiassa Pohjois-Kymenlaaksoon Valkealan ja Elimäen kuntiin. Alueella käytetty murre oli eteläkarjalaista ja erosi Kannaksen tunnetummasta karjalaismurteesta.

Säkkijärvi mainitaan Viipurin pitäjän kappelina v. 1541 ja itsenäisenä v. 1572. Pitäjä oli vv. 1678-1710 ensin Viipurin linnanseurakunnan anneksana, sitten lukion brebendana. Paikkakuntana se mainitaan v. 1396. Uudenajan alussa Säkkijärvi oli jaettuna kuuteen nautakuntaan (veropiiri): Niemenlautta, Kurkilahti, Laiha, Lammas, Padas ja Säkkijärvi. Runsaasti kivikauden löytöjä. Rannikolla on pronssikauden hautaraunioita, joita sanottiin munkkilaisten linkokiviksi.

Säkkijärvi jaettiin kahtia vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhassa (Ruotsiin jäi Säkkijärven aluetta enemmän kuin Suomessa pysyi 1940 voimaan tulleen rajan myötä). Pikkuvihan aikana 1742 kuoli ja tapettiin 1348 henkeä Virolahden ja Säkkijärven alueella. Vuonna 1743 Turun rauhassa Säkkijärven alueesta tuli kokonaan Venäjää, osaksi Vanhaa Suomea. Vielä 1700-luvun lopulla Säkkijärveen kuuluivat Lappeen Monolan ja Kälvälän kylät, Luumäen Suo-Anttilan kylä, Virolahden Muurikkalan, Alaurpalan ja Yläurpalan kylät sekä Viipurin pitäjän Gammalbyn ja Repolan kylät. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin vuonna 1812. Säkkijärveltä esiintyi runsaasti muuttoa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1900-luvun alkupuolella.

Vuonna 1921 Säkkijärvestä erotettiin Häsälä ja Rakkola uuteen Vahvialan kuntaan. Ylämaan kunnan perustamista valmisteltaessa 1924 Säkkijärven Ihakselasta liitettiin Näpin ja Hermusen kylät Luumäkeen. Vuonna 1929 Säkkijärvestä perustettiin uusi Ylämaan kunta, johon liitettiin luoteiset kylät Hujakkala, Hyttilä, Ihaksela, Lahnajärvi, Sirkjärvi, Säämälä, Timperilä, Villala ja Ylijärvi. Ylämaa liitettiin Lappeenrantaan 2010.

Säkkijärveläiset siirtyivät evakkoina Satakuntaan, kirkkoherranvirasto siirrettiin ensin Merikarvialle, josta se siirrettiin Porin maalaiskuntaan ja keväällä 1941 Loviisaan ja syksyllä takaisin Säkkijärvelle. Uuden evakuointi vei kirkkoherranviraston 1944 Kemiöön, josta se vuoden 1946 alussa siirrettiin Haminaan ja 1948 Kotkaan. Sotien jälkeen Säkkijärveläisten asioita hoidettiin edelleen julkaistavan Säkkijärvi-lehden kautta.

Säkkijärven asukasluku oli ennen sotia n. 7000 henkeä, näistä 4729 henkeä eli 67,6% palasi takaisin 31.7.1943 mennessä. Pitäjä sai poikkeuksellisesti siviilihallinnon 1.1.1943.

23.8.1941 takaisinvallattu pitäjä luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan välirauhansopimuksen jälkeen 19.9.1944.

Suomessa pysynyt alue (Väkevälän, Nurmelan ja Laisniemen kylät sekä pienempiä osia muutamista muista kylistä) liitettiin Ylämaan ja Miehikkälän kuntiin.

Neuvostoliitolle luovutettu kirkonkylä sai ensin Vladimir Leninin alkuperäisen sukunimen mukaan nimen Uljanovka vuonna 1948, mutta jo puolen vuoden päästä nimeksi tuli ven. Кондратьево, Kondratjevo Suursaaren yllä 1943 alasammutun ja menehtyneen eversti Pjotr Kondratjevin mukaan.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4kkij%C3%A4rvi

Säkkijärven tarkentavia projekteja

Muhulahden veneonnettomuus 1920

Kyläprojekteja

Alahäme | Alaoutila | Heinlahti | Huovila | Hyppälä | Iivanala eli Niemenlautta | Jokikylä | Kallola | Karvala | Kaukiala | Kirkonkylä | Kolhola | Lahtiala | Laihajärvi | Laisniemi | Lavola | Muhulahti | Nisalahti | Nurmela | Paakkala | Ristsatama | Salajärvi | Santajoki | Siissala | Suurpäälä | Tapiola | Teikarsaari | Vilajoki | Vilaniemi | Väkevälä | Ylähäme | Yläoutila |

Vuonna 1921 muodostettuun Vahvialan kuntaan liitettiin Säkkijärvestä koiliset kylät
Häsälä | Rakkola
Vuonna 1929 perustettuun Ylämaan kuntaan liitettiin Säkkijärvestä luoteiset kylät
Hujakkala | Hyttilä | Ihaksela | Lahnajärvi | Sirkjärvi | Säämälä | Timperilä | Villala | Ylijärvi

1.1.1936 Siirrettiin Viipurin Maalaiskunnasta Säkkijärvelle Tuppuran saari (Valtioneuvoston päätös 20.6.1935)

Aiemmin Suur-Säkkijärveen kuuluneita kyliä, jotka 1800-luvun alusta lähtien kuuluneet naapuripitäjiin (ts. Urpalanjokeen ja Tervajokeen rajoittuva alue)
Lappvesi, myöhemmin Lappee ja Luumäki Säkkijärven pohjoiskylät:
Kälvelä | Monola | Suo-Anttila
Virolahti, Säkkijärven rannikon läntiset kylät:
Muurikkala | Ala-Urpala | Ylä-Urpala
Viipuri ja myöhemmin Vahviala Säkkijärven rannikon itäiset kylät:
Gammalby eli Vanhakylä | Repola | Tervajärvi

Kirkonkirjoissa viitataan usein Patrusjärveen, joka käsitti kylät
Alahäme | Alaoutila | Huovila | Lahtiala | Siissala | Tapiola
ja joskus myös
Ylähämeen Hämäläinen | Tervajärven Turtia

photos.geni.com/p13/7d/75/76/2e/534448527f86ff32/21587099_10155001900046452_8786464882527817478_o_original.jpg

Kuuluisia Säkkijärveläisiä:

Eino Laisi, Mannerheim-ristin ritari numero 115
Toivo Kirppu, Mannerheim-ristin ritari numero 154
Emppu Pönni, Säkkijärven polkan kehittelijä
Simo Toukoaho, Säkkijärven valtuuston pj
Tauno Nurmela, kielitieteilijä ja akateemikko

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

SUKUTUTKIJOILLE:
Lisätkää Säkkijärven alueen profiilit tähän projektiin hakujen helpottamiseksi. Säkkijärven alue oli väestöltään pääosin suomenkielistä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Nimien normalistointien käyttäminen kielivälilehdille on ehdottoman tärkeää, jotta profiilien kaksoiskappaleilta vältyttäisiin. Samojen profiilien yhdistäminen on hidasta ja kuormittaa turhaan muiden tutkijoiden resursseja. Genin Suomi ja Karjala-projektin yleinen nimistandardi

ETUNIMILUETTELO (lähde):
Aatami (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Aleksanter (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Anton (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Antti (Suo-Anttila, vanha kylä, Anttila Virolahti, vanha tila)
Apraham (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
August (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Eerik (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Elias (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Fredrik (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Heikki (Suo-Anttila Suoheikki, Heikkilä Virolahti, vanha tila, Luumäki Heikkilä, vanha kylä)
Henrik (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Hermanni (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Iivari (Virolahti Iivari, vanha tila)
Israel (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Jaakko (Virolahti Jaakkola, vanha tila)
Juhana (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Juonas (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Kaapriel (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Knuuti, Nuutti (Suoknuuti, vanha tila)
Kristian (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Lassi (Suurpäälä Lassi, vanha tila)
Matti (Virolahti Mattila, vanha tila)
Martti (Luumäki Marttila, vanha kylä)
Mikko (Häsälä Mikkola, vanha tila)
Olli (Laihajärvi Ollikka, vanha tila, Virolahti Olli, vanha tila)
Paavo (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Pentti (Sirkjärvi Pentti, vanha tila, Luumäki Laukkala Pentti, vanha tila)
Pietari (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Pärttyli (Kirkonkylä Pärttylä, vanha tila)
Reijo (Timperilä Reijo, vanha tila)
Risto (Timperilä Ristola, vanha tila, Virolahti Ristola, vanha tila)
Simo (Simola, vanha kylä, Virolahti Simola, vanha tila)
Sipi (Lavola Sippilä, Virolahti Sipilä ja Nurmela Sipilä, vanha tila)
Taavetti (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Tahvo (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Taneli (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Tapio (Tapiola, vanha kylä)
Tuomas (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Vilhelm (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Yrjö (Suoyrjö, vanha tila)

Naisten nimiä:
Agneta (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Amalia (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Amanda (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Anna (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Anni (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Eeva (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Emma (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Helena (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Ida / Iida (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Katrina (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Kristiina (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Liisa (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Maria (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Matilda (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Regina (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Sofia (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Valpuri (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Vilhelmiina (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Vilpiina (yleinen rippikirjassa 1890-1899)

Yleisimmät etunimet 1890-1899 Rippikirjasta:
Naisten etunimet:
1. Anna (1155 kpl)
2. Maria (985 kpl)
3. Valpuri (718 kpl)
4. Eeva (401 kpl)
5. Sofia (238 kpl)
6. Helena (212 kpl)
7. Katriina (108 kpl)
8. Kristiina (94 kpl)
9. Anni (93 kpl)
10. Amalia (92 kpl)
11. Katrina (78 kpl)
12. Matilda (66 kpl)
13. Aina (63 kpl)
14. Agneta (59 kpl)
15. Walpuri (57 kpl)
16. Sohvi (56 kpl)
17. Vilhelmiina (54 kpl)
18. Vilpiina (52 kpl)
19. Iida (51 kpl)
20. Hilda (45 kpl)
Miesten etunimet:
1. Matti (845 kpl)
2. Antti (564 kpl)
3. Eerik (462 kpl)
4. Simo (445 kpl)
5. Martti (342 kpl)
6. Anton (325 kpl)
7. Mikko (293 kpl)
8. Juhana (285 kpl)
9. Aleksanter (113 kpl)
10. Tuomas (102 kpl)
11. Erik (101 kpl)
12. Tahvo (100 kpl)
13. Israel (75 kpl)
14. August (57 kpl)
15. Juonas (48 kpl)
16. Elias (43 kpl)
17. Apraham (40 kpl)
18. Emil (38 kpl)
19. Henrik (35 kpl)
20. Eemil (35 kpl)

Läänit, joihin Säkkijärvi eri aikoina kuului:
Viipurin Linnalääni 1290-1635, Ruotsi
Viipurin ja Savonlinnan lääni 1635-1720, Ruotsi
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721-1743, Ruotsi (~Viipurin maantien pohjoispuoliset kylät)
Pietarin Kuvernementti 1721-1743, Venäjä (~Viipurin maantien eteläpuoliset kylät)
Viipurin Kuvernementti 1744-1811, Venäjä
Viipurin Lääni 1812-1917, Venäjä
Viipurin Lääni 1917-1940, Suomi
Päämajan sotilashallinto 1941-1944, Suomi

Selvyyden ja yhteisen sopimuksen mukaan maaksi merkitään suomalaisprofiileille aina "Finland"

Automaattisesti ajettu poikkeamaraportti Säkkijärven projektiin liitettyjen profiilien puutteista ja virheistä: [https://www.ysj.fi/poikkeamat/project-44300.html]

LINKKEJÄ:
Digihakemiston Säkkijärven seurakunnan kirjat
KATIHA - Karjalatietokanta
HisKi Säkkijärvi