Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Suistamo locality project

Genealogy project for Suistamo and the neigbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Suistamo village projects

Alattu I Jalovaara I Koitonselkä I Kontuvaara I Leppäsyrjä I Loimola I Muuanto I Petäjäselkä I Pyörittäjä I Suistamon kirkonkylä I Ulmalahti

Locality projects for the near region

Olonets Karelia: Ostretshino Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Suistamo

Suistamon paikkakuntaprojekti

Suistamon ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (lista alla). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

sticker_new_right.gif icn_collaborator_both_14.gif Tämän paikkakuntaryhmän jäsenten keskustelualue Facebookissa - klikkaa tästä!

Suistamon kyläprojekteja

Alattu I Jalovaara I Koitonselkä I Kontuvaara I Leppäsyrjä I Loimola I Muuanto I Petäjäselkä I Pyörittäjä I Suistamon kirkonkylä I Ulmalahti

Lähialueen projekteja

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Suistamoon

Suistamo (ven. Суйстамо) on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 1 624 km² ja asukkaita henkikirjoituksen mukaan 8 141 (1939). Nykyään Suistamon alue kuuluu Karjalan tasavallan Suojärven piiriin.

Suistamon naapurikuntia olivat Korpiselkä pohjoisessa, Suojärvi idässä, Salmi kaakossa, Impilahti etelässä sekä Harlu, Ruskeala ja Soanlahti lännessä.

Maantiede

Pinta-alasta oli maata 1 516 ja vettä 108 neliökilometriä. Järviä tai lampia oli kuutisenkymmentä. Länsiosan vesistöt laskevat Jänisjärven kautta, keski- ja itäosien vedet Uuksun vesistöjä pitkin Laatokkaan. Maasto oli vaihtelevaa. Pitäjän keskeiset osat olivat 100-150 metrin korkeudessa merenpinnasta. Sen länsi- ja lounaispuolen viljelty, tiheämmin asuttu alue kuuluu Laatokan Karjalan vihreään vyöhykkeeseen, jossa kalkkikivipohjainen maaperä kasvattaa yli 500 tutkittua puu- ja kasvilajia. Metsäinen ja soinen itäosa muistuttaa enemmän Pohjois-Karjalaa.

Suistamon länsirajalla sijaitsi suuri Jänisjärvi. Se on muodostunut törmäyskraatteriin. Muita merkittäviä järviä entisen kunnan alueella ovat Suistamojärvi, Loimolanjärvi ja Uuksujärvi. Suistamon itäosien halki virtaava Kollaanjoki tuli maailmankuuluksi talvisodan aikaan, kun joen kohdalle vetäytynyt suomalainen puolustaja esti puna-armeijan etenemisen kolmen kuukauden ajan, sodan loppuun saakka.

Historia

Ruotsin ja Novgorodin välinen raja sovittiin 1323, jolloin Suistamo jäi rajan itäpuolelle. Suistamo-nimi esiintyy ensimmäisen kerran Vatjan viidenneksen kirjoissa vuodelta 1500, jolloin Suistamolla oli 44 taloutta. Stolbovan rauhassa 1617 siitä tuli Ruotsin voittomaata. Uudenkaupungin rauhassa 1721 alue siirtyi taas Venäjälle. Asutustiedot ovat puutteellisia pitkiltä ajanjaksoilta. Henkikirjoitusta vastaava selvitys tehtiin vuonna 1764, kun Suistamo siirrettiin Aleksanteri Nevskin luostarilta keisarillisen talouskomission alaisuuteen. Alueella oli silloin 19 kylää, joissa asui 1475 asukasta.

Vuonna 1812 yhdistettiin ns. Vanha Suomi Suistamo mukaan lukien Suomen alueeseen osana Venäjän suuriruhtinaskuntaa. Suomi itsenäistyi vuonna 1917, mutta talvisodan jälkeisen pakkorauhan seurauksena Suistamosta tuli vuonna 1940 osa Neuvostoliittoon kuuluvaa Karjalais-suomalaista sosialistista neuvostotasavaltaa. Talvisodan alettua jouduttiin väestö evakuoimaan nopeasti pitäjän itälaidan kylistä. Läntisimpien kylien loppuevakuointi tapahtui 15.3.1940 vasta rauhantulon jälkeen. Pääasiallisimpina evakuointialueina olivat Etelä-Pohjanmaa ja Savo.

Suistamon kirkonkylään sijoitettiin talvisodan aikana IV armeijakunnan esikunta. Se houkutteli osaltaan puna-armeijan ilmavoimia pommittamaan aluetta. Kun suomalaiset saivat Värtsilään uutta lentokalustoa, voitiin neuvostokoneiden lentoja ruveta häiritsemään. Koko seudun suurin ilmataistelu käytiin 13.2. 1940. Gladiatoreilla lentänyt Lentolaivue 26 pudotti sen aikana kahdeksan neuvostokonetta. Taistelussa putosi kuitenkin myös kaksi vapaaehtoisten tanskalaisten ohjaamaa suomalaiskonetta. Toinen tanskalainen kuoli.

Suomalaiset valtasivat alueensa takaisin kesällä 1941. Pitäjän alueen kovimmat taistelut käytiin 13.- 15.7. Jalovaarassa. Puna-armeija puolusti tiukasti kylää, koska sen nopea menetys olisi vaarantanut venäläisjoukkojen vetäytymisen Jänisjärven rantaa pitkin Soanlahdelta Suistamon kirkonkylän suuntaan. Taistelussa kaatui ainakin 24 suomalaista ja 110 venäläistä. Suistamo jouduttiin luovuttamaan uudelleen Neuvostoliitolle jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944 ja lopullisesti Pariisin rauhansopimuksessa helmikuussa 1947. Jatkosodan evakuoinnit tehtiin pääasiassa heinäkuun alkupuolella 1944. Viimeiset työvelvolliset sadonkorjaajat poistuivat vasta 21.9. Evakuointikuntina olivat Kauhava ja Lapua. Jonkun verran suistamolaisia jäi näille alueille. Väestön siirrot tapahtuivat kuitenkin edelleen pääasiassa Iisalmelle ja sen ympäristöön, Kiuruvedelle, Lapinlahdelle, Pielavedelle, Keiteleelle, Vieremälle ja Pohjois-Karjalaan. Myöhemmin on paljon suistamolaisia ja heidän jälkeläisiään muuttanut oma-aloitteisesti pääkaupunkiseudulle.

Alue määriteltiin Neuvostoliiton rajavyöhykkeeksi, jonne pääsy oli kielletty ulkomaalaisilta aina 1990-luvun vaihteeseen saakka. Kirkonkylän sijasta keskuspaikaksi muodostui Leppäsyrjä, jonne perustettiin suuri karjasovhoosi. Suojärven piiriin liitetty Suistamo on nykyisin osa Venäjään kuuluvaa Karjalan tasavaltaa. Neuvostoliitto asutti sen kylät, mutta 1960-luvun maatalousuudistuksessa pääosa niistä todettiin perspektiivittömiksi ja hävitettiin. Seudusta tuli puunjalostusteollisuuden raaka-ainealuetta. Asutusta jätettiin pitäjän eteläosien kyliin Petroskoihin johtavien rauta- ja maanteiden varsille.

Kylät

1.1.1937 tehdyn henkikirjoituksen mukaan Suistamolla asui 8122 henkilöä (1.1.1939 ainoastaan 19 enemmän). Neliökilometriä kohti tuli vain 5,6 asukasta. Eri kylien asukasluku oli seuraava: Ahvenlampi 392, Alattu 503, Haapaselkä 27, Hutjakka 48, Ihatsu 46, Jalovaara 465, Koitonselkä 621, Kontuvaara 329, Laitioinen 233, Leppäsyrjä 649, Loimola 885, Muuanto 271, Petäjäselkä 113, Pyörittäjä 316, Piensarka 285, Suursarka 370, Shemeikka 44, Suistamo kk. 1196, Teronvaara 31, Ulmalahti 119, Uuksu 154, Uuksujärvi 592, Äimäjärvi 127. Kirkon tiloilla asui lisäksi 11 ja valtion metsissä 272 henkilöä.

Epävirallisina kylinä, joiden asukasluku sisältyy em. kylien lukuihin, mainitaan Maisula, Roikonkoski, Hovinaho, Pulkala, Vaaherselkä, Pollampi, Suurijärvi, Saariselkä ja Vaaherjoki.

Seurakunnat

Vuonna 1500 Suistamo kuului Sortavalan pogostaan. Vuoden 1598 verokirjan mukaan Suistamosta oli muodostettu Sortavalan pogostan kappelikunta. 1700-luvun lopussa siitä tehtiin itsenäinen seurakunta. Tähän seurakuntaan kuuluivat myös Soanlahden ortodoksit. Suistamon luterilaiset kuuluivat puolestaan Soanlahden evankelisluterilaiseen seurakuntaan. Ortodoksienemmistö supistui 1900-luvulla, kun pitäjän etelälaitaan tuli rautatie, joka toi mukanaan teollisuutta ja uutta väestöä muualta. Vuonna 1937 henkikirjoitetusta Suistamon väestöstä oli ortodokseja 62,8 %.

Koulut

Kansansivistystoiminta alkoi kirkon piirissä. Kirkonkylässä tapahtui jonkinlaista opetusta jo vuodesta 1846 alkaen. Kunnallinen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylässä ja Leppäsyrjässä 1886. Vuosisadan vaihteen kahta puolta perustettiin kansakouluja useimpiin kyliin. Vuonna 1938 oli kunta jaettu 18 koulupiiriin. Niissä toimi 13 yläkansakoulua, kolme supistettua ja 15 alakansakoulua. Opettajia oli 38. Vuonna 1918 kirkonkylä sai alakansakouluseminaarin, jossa ehti opiskella sotaan mennessä 914 oppilasta. Toisena merkittävänä koulutuspaikkana oli Leppäsyrjässä sijainnut maamies- ja kotitalouskoulu, joka muutettiin pienviljelijäkouluksi. Juuri ennen talvisotaa valmistui Uuksujärven Nujakkasaareen partiojohtajaopisto. Loimolaan rakennettiin metsäkoulu, jota ei ehditty kuitenkaan hyödyntää.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin.

Kulttuuri

1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Suistamo tunnettiin erityisesti runonlaulajistaan, itkuvirsien esittäjistään, kanteleen soittajistaan ja metsämiehistään. Alueelle tehtiin runonkeruu- ja karhunkaatomatkoja. Alpo Sailo käytti tunnettua runonlaulajaa Pedri Shemeikkaa mallinaan muotoillessaan Sortavalaan Runonlaulajapatsaan. Karjalan äidin maineen saavutti Sotikaisten sukuun kuulunut Matjoi Plattonen itkuvirsillään. Nuori musiikkimies Armas Launis äänitti vuonna 1905 vaharullille Iivana Onoilan ja Pedri Shemeikan muisteloita. Ne ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran äänitearkistossa.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen laatiman kartan mukaan Suistamon läntisimmissä kylissä puhuttiin Suomen kielen ns. karjalaismurteiden kaakkoismurteita eli Etelä-Karjalan murteita. Itäosissa puhuttiin Karjalan kielen murteisiin kuuluvaa eteläkarjalaa eli etelämurteita kuten Suojärvelläkin. Kaakkoinen rajanaapuri Salmi kuului jo aunukselaismurteiden (livvi) piiriin.

[https://fi.wikipedia.org/wiki/Suistamo]

Проект местности Суйстамо

Генеалогический проект села Суйстамо и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице проекта Финляндия и Карелия.

Проекты деревни Суйстамо

Алатту Яловаара Контуваара Леппясюря Лоймола Мууанто Пюёриттяя Погост Улмалахти

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия Остречино I Олонец I Данилово I Ялгуба I Медвежьегорск I Кимасозеро I Кондопога I Коткозеро I Ладва I Линдозеро I Лодейное Поле I Мунозеро I Мегрега I Мяндусельга I Мятусово I Паданы I Петрозаводск I Петровский Ям I Поросозеро I Повенец I Пудожи I Святозеро I Реболы I Рыпушкалицы I Римское I Ругозеро I Шёлтозеро I Шуньга I Шуя I Великая Губа I Сямозеро I Тивдия I Толвуя I Туломозeро I Важины I Вешкелица I Ведлозеро I Видлица I Вохтозеро I Южная Карелия (область Финляндии): Иматра I Йоутсено I Кесялахти I Лаппеэ I Лаппеэнранта I Лауритсала I Леми I Луумяки I Нуйямаа I Париккала I Раутъярви I Руоколахти I Саари I Савитайпале I Симпеле I Тайпалсаари I Уукуниеми I Юлямаа I Карельский перешеек: Антреа I Хейнйоки I Йоханнес I Яаски I Каннельярви I Каукола I Кирву I Кивеннапа I Койвисто I Куолемаярви I Город Кякисалми I Кякисалми сельский муниципалитет I Лавансаари I Метсяпиртти I Муолаа I Рауту I Ряйсяля I Саккола I Сескар I Сяккиярви I Терийоки I Уусикиркко I Вахвиала I Валкярви I Город Выборг I Выборг сельский муниципалитет I Вуоксела I Ладожская Карелия: Харлу I Хийтола I Импилахти I Яккима I Корписелькя I Куркиёки I Лумиваара I Пялкярви I Рускеала I Салми I Соанлахти I Город Сортавала I Сортавала сельский муниципалитет I Суйстамо I Суоярви I Северная Карелия (область Финляндии): Эно I Иломантси I Йоэнсуу I Юука I Кийхтелюсваара I Китеэ I Контиолахти I Куусярви-Оутокумпу I Лиекса I Липери I Нурмес I Пиелисенсуу I Пиелисярви I Полвиярви I Пюхяселькя I Ряаккюля I Тохмаярви I Тууповаара I Валтимо I Вяртсиля I Тихвинская Карелия: Климово I Тверская Карелия: Лихославль I Максатиха I Рамешки I Спирово I Торжок I Тверь I Валдайская Карелия: Ивантеево I Едрово I Беломорская Карелия: Юшкозеро I Кандалакша I Кемь I Кереть I Кестеньга I Кондокка I Ковда I Колежма I Лапино I Нюхча I Оланга I Панозеро I Тихтозеро I Поньгома I Сорока I Шуерецкое I Шуезеро I Тунгуда I Ухта I Подужемье I Вычетайбола I Маслозеро I Вокнаволок

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в Суйстамо

Суйста́мо (фин. Suistamo, швед. Sujstamo) — посёлок в составе Лоймольского сельского поселения Суоярвского района Республики Карелия, комплексный памятник истории.

Общие сведения

Расположен на берегу озера Суйстамонъярви. Остановочный пункт (разъезд разобран в начале 2000-х годов) на перегоне Алатту — Леппясюрья (334,9 км).

Посёлок расположен в трёх километрах от одноимённой железнодорожной станции. В посёлке находится церковь «Ольховая глушь». Около неё от основной автомобильной трассы отходит дорога на посёлок Соанлахти, расположенный на берегу озера Янисъярви.

Название посёлка переводится с финского языка как «дельта».

История

Первые упоминания о Суйстамо относятся к XV веку.

В переписной окладной книге Водской пятины 1500 года упоминаются «деревня Суистома у озера у Суистомы» (11 дворов) в составе Островской перевары и «деревня Суистома» (1 двор) в составе Лахтинской перевары Сортавальского погоста Корельского уезда.

В 1589 году в Суйстамо была освящена православная часовня. В 1650 году был образован приход Суйстамо.

В 1721 году, согласно итогам Ништадтского мирного договора, Карельский перешеек и Приладожье, в том числе и Суйстамо, были присоединены к Российской империи и вошли в состав Выборгской губернии. В 1811 году Выборгская губерния была воссоединена с Великим княжеством Финляндским.

В 1844 году в Суйстамо была построена деревянная Никольская церковь (арх. Карл Людвиг Энгель). Первоначально здание, выполненное в стиле классицизм, имело колокольню, которая не сохранилась до наших дней. В 1885 году открыта народная школа.

Недалеко от Никольской церкви в 1920-е годы был построен приходской дом, сооружённый в стиле функционализма. Рядом с ним расположена братская могила героев 1918 года.

В сентябре 1918 года в Суйстамо была основана семинария для подготовки учителей начальных школ. Комплекс зданий семинарии не сохранился.

В 1924 году, после завершения строительства 108-километрового участка Маткаселькя — Суоярви, в Суйстамо появляется железнодорожная станция.

В 1928—1929 годах в приходе действовало 13 народных школ. В 1930 году был построен Суйстамский рыбоводный завод, который действовал до 1980-х годов.

В начале зимы 1939 года, после нападения СССР, всё население восточной части прихода было эвакуировано вглубь Финляндии. К 15 декабря наступавшие советские части были остановлены на рубеже реки Коллаа. Несмотря на ежедневные советские атаки и потери более чем половины личного состава, рубеж Коллаа удерживался финскими войсками до окончания боевых действий в марте 1940 года.

По завершении Зимней войны, согласно условиям Московского мирного договора, вся территория прихода отошла к СССР. Финское население было эвакуировано. В административном отношении территория прихода была присоединена к Карело-Финской ССР.

В начале Войны-продолжения, летом 1941 года, финские войска под командованием генерала Пааво Талвела вернули территорию Суйстамо.

21 июня 1944 года началось наступление советских войск со Свири, остановленное к 4 августа на линии Леметти — Кясняселькя.

По договору от 19 сентября 1944 года Суйстамо вновь отошло к СССР.

В советское время в Суйстамо размещался пионерский лагерь. Приходской дом использовался для административных целей, а православная Никольская церковь превращена в столовую. Могильные плиты со старого кладбища использовались для обозначения ворот на футбольном поле.

Памятник финским воинам 1939—1944 годов был установлен обществом «Суйстамо» в 1992 году на территории кладбища (первоначальные надгробия не сохранились). На плите выбиты имена 270 человек — уроженцев Суйстамо, погибших на фронтах Второй мировой войны.

Рунопевцы

На старом приходском кладбище Суйстамо расположены могилы рунопевца Иивана Онойла и плакальщицы Матьо Платтонен. Двоюродные брат и сестра — представители рунопевческого рода Сотикайнен, ведущего своё начало от Сотика из Лоймола.

Онойла (умер в 1924 году) — исполнитель рун и заговоров. Приобрёл известность после выступления на фольклорном празднике в Сортавале в 1896 году.

Платтонен (умерла в 1928 году) — исполнительница свадебных и похоронных причитаний, а также рун. От неё было записано более 20 заговоров. В 1906 году выступала на фольклорном празднике в Сортавале. В 1924 году была удостоена правительственной пенсии за вклад в сохранение национальной культуры. В 1928 году участвовала в работе международного культурного конгресса в Будапеште. Исполняла причитания на могиле Ийвана Онойла во время его похорон.

Памятники на могилах установлены обществом «Калевала».

С приходом Суйстамо также связано имя рунопевца Петри Шемейкка, получившего известность после выступления на фольклорном празднике в Хельсинки в 1900 году. Его виртуозную игру на кантеле тогда высоко оценил финский композитор Ян Сибелиус. Он же послужил прототипом для памятника рунопевцам Карелии, установленного на площади Вяйнемёйнена в Сортавале в 1935 году, в честь столетия со дня первого издания «Калевалы».

На новом приходском кладбище захоронены также супруги-рунопевцы Ийвана Хяркёнен (03.09.1827 — 07.07.1905) и Пелагия Сотикайнен-Хяркёнен (09.10.1834 — 23.02.1899).

[https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D1%83%D0%B9%D1%81%D1%82%D0%B0%D0%BC%D0%BE]