Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Raili Raakel Hakala (1938 - 1953)
  • Anna Matintytär (1694 - 1767)
    Mouhijärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1753-1784 (I C:3), jakso 101: 1767 ; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.3.2019
  • Erik Mattsson Pohja (1706 - c.1758)
    Porin läänin jalkaväkirykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1733-1733 sivu Ruotusotilas 110 Henkikomppania. Porin läänin jalkaväkirykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1768-1768 Ruotusotilas 110 Henkikomppan...

Aloitettu 4.8.2017

Suodenniemi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin vuoden 2007 alussa Vammalaan. Vuoden 2009 alussa Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.

Historia Suodenniemen alueelta on löydetty runsaasti kivikauden esineistöä ja asuinpaikkoja, vaikkakin peltoviljely eri aikakausina on sotkenut jälkimmäisiä. Pitäjän vanhin kivikautinen asuinpaikka on nykytietämyksen mukaan Sävijärven itärannalla sijaitseva Sävin Majamaa. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on sitä vastoin tehty vähän. [4]

Suodenniemen halki kulki esihistorialliselta ajalta periytynyt vesireitti, joka yhdisti toisiinsa Rautaveden vesistöalueen ja Pohjanlahden rannikon. Vesireitti päättyi suunnilleen nykyisen Merikarvian seudulle. Reitin eteläinen ja pohjoinen haara yhdistyivät Suodenniemen Kirkkojärvellä ja viimeinen ylitettävä maakannas ennen merta oli Palojärven ja Miekkajärven välissä nykyisen Pirulanvuoren näkötornin tuntumassa.[5]

Vesireittiä pitkin pysyvä asutus levisi karkkulaisten eränkävijöiden nautinta-alueena olleelle seudulle. Keskiajan kuluessa eli viimeistään 1500-luvulle tultaessa syntyneitä kyliä olivat Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Leppälammi, Märkätaipale, Pajuniemi, Pohjakylä ja Suodenniemi. Näistä kahden vesireitin pohjoisen haaran varrella sijaitsevan eli Leppälammin ja Märkätaipaleen uskotaan olevan varhaiskeskiaikaisia eli viimeistään 1200-luvulla syntyneitä.[6] 1800-luvulla Märkätaipaleen kylä jakautui Taipaleeksi, Säviksi ja Peräkunnaksi minkä lisäksi sen itäosa Toijasjokeen saakka liitettiin Lahdenperään. Pitäjän pohjois- ja eteläosat asutettiin 1700- ja 1800-lukujen kuluessa kruunun asutustoiminnan tuloksena.

Suodenniemen alue oli alkujaan Karkkuun kuuluvaa Mouhijärven ja Lavian tavoin. Verotuksellisesti pitäjä kuului Selkeen neljännekseen. 1600-luvulla Mouhijärvi muodostui omaksi pitäjäkseen, johon Suodenniemi kuului kappeliseurakuntana. Oma kuntansa Suodenniemestä tuli vuonna 1868. Itsenäisenä seurakuntana se aloitti vuonna 1916. Suodenniemen väkiluku oli suurimmillaan 1930-luvulla, jonka alkaessa asukkaita oli yli 3000 henkeä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suodenniemi

Kylät

Jalkavala, Kiikoinen, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkoinen, Pajuniemi, Peräkunta, Pohjakylä, Pyykoski, Sävi, Suodenniemi, Taipale

Kyläkartta
http://suodenniemi--seura-fi-bin.directo.fi/@Bin/295ddd442ffcc5bb0a751024f180478f/1501845568/image/jpeg/2924512/Suodenniemen%20kyl%C3%A4kartta.jpg

Aineistoja ja lähteitä

Suodeniemi-Seuralla on hienot sivut

Suodeniemi perustettiin Mouhijärven rukoushuonekunnaksi 1684. Toimi kappalaisen asuinpaikkana vuosina 1694-1853. Kappeliksi 1853 ja erotettin 1908 omaksi kirkkoherrrakunnaksi. Historiakirjat (ei 1794) Mouhijärven kirjoissa käsittävät syntyneet 1725-96, vihityt 1727-96 ja kuolleet 1753-96, jota aikaisemmat ja sarjoissa esiintyvät aukot sisältyvät Mouhijärven vastaaviin. Luettelot ovat siis seurakunnan ensimmäiset laaditut, vaikka Mouhijärven pitäjänapulainen asuikin täällä v:sta 1694. Omassa arkistossa itsenäisesti pidetyt kuolleitten luettelot alkavat 1780, syntyneitten 1794 ja vihittyjen 1796. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=515&TYPE=HTML&LANG=FI

Aloitettu 4.8.2017

Suodenniemi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin vuoden 2007 alussa Vammalaan. Vuoden 2009 alussa Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.

Historia Suodenniemen alueelta on löydetty runsaasti kivikauden esineistöä ja asuinpaikkoja, vaikkakin peltoviljely eri aikakausina on sotkenut jälkimmäisiä. Pitäjän vanhin kivikautinen asuinpaikka on nykytietämyksen mukaan Sävijärven itärannalla sijaitseva Sävin Majamaa. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on sitä vastoin tehty vähän. [4]

Suodenniemen halki kulki esihistorialliselta ajalta periytynyt vesireitti, joka yhdisti toisiinsa Rautaveden vesistöalueen ja Pohjanlahden rannikon. Vesireitti päättyi suunnilleen nykyisen Merikarvian seudulle. Reitin eteläinen ja pohjoinen haara yhdistyivät Suodenniemen Kirkkojärvellä ja viimeinen ylitettävä maakannas ennen merta oli Palojärven ja Miekkajärven välissä nykyisen Pirulanvuoren näkötornin tuntumassa.[5]

Vesireittiä pitkin pysyvä asutus levisi karkkulaisten eränkävijöiden nautinta-alueena olleelle seudulle. Keskiajan kuluessa eli viimeistään 1500-luvulle tultaessa syntyneitä kyliä olivat Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Leppälammi, Märkätaipale, Pajuniemi, Pohjakylä ja Suodenniemi. Näistä kahden vesireitin pohjoisen haaran varrella sijaitsevan eli Leppälammin ja Märkätaipaleen uskotaan olevan varhaiskeskiaikaisia eli viimeistään 1200-luvulla syntyneitä.[6] 1800-luvulla Märkätaipaleen kylä jakautui Taipaleeksi, Säviksi ja Peräkunnaksi minkä lisäksi sen itäosa Toijasjokeen saakka liitettiin Lahdenperään. Pitäjän pohjois- ja eteläosat asutettiin 1700- ja 1800-lukujen kuluessa kruunun asutustoiminnan tuloksena.

Suodenniemen alue oli alkujaan Karkkuun kuuluvaa Mouhijärven ja Lavian tavoin. Verotuksellisesti pitäjä kuului Selkeen neljännekseen. 1600-luvulla Mouhijärvi muodostui omaksi pitäjäkseen, johon Suodenniemi kuului kappeliseurakuntana. Oma kuntansa Suodenniemestä tuli vuonna 1868. Itsenäisenä seurakuntana se aloitti vuonna 1916. Suodenniemen väkiluku oli suurimmillaan 1930-luvulla, jonka alkaessa asukkaita oli yli 3000 henkeä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suodenniemi

Kylät

Jalkavala, Kiikoinen, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkoinen, Pajuniemi, Peräkunta, Pohjakylä, Pyykoski, Sävi, Suodenniemi, Taipale

Kyläkartta
http://suodenniemi--seura-fi-bin.directo.fi/@Bin/295ddd442ffcc5bb0a751024f180478f/1501845568/image/jpeg/2924512/Suodenniemen%20kyl%C3%A4kartta.jpg

Aineistoja ja lähteitä

Suodeniemi-Seuralla on hienot sivut

Suodeniemi perustettiin Mouhijärven rukoushuonekunnaksi 1684. Toimi kappalaisen asuinpaikkana vuosina 1694-1853. Kappeliksi 1853 ja erotettin 1908 omaksi kirkkoherrrakunnaksi. Historiakirjat (ei 1794) Mouhijärven kirjoissa käsittävät syntyneet 1725-96, vihityt 1727-96 ja kuolleet 1753-96, jota aikaisemmat ja sarjoissa esiintyvät aukot sisältyvät Mouhijärven vastaaviin. Luettelot ovat siis seurakunnan ensimmäiset laaditut, vaikka Mouhijärven pitäjänapulainen asuikin täällä v:sta 1694. Omassa arkistossa itsenäisesti pidetyt kuolleitten luettelot alkavat 1780, syntyneitten 1794 ja vihittyjen 1796. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=515&TYPE=HTML&LANG=FI

Aloitettu 4.8.2017

Projektiin voi etsiä ja lisätä Suodeniemellä asuneiden (asuinpaikka määrittää, ei seurakunta) henkilöiden profiileja.

Nyt pääsee liittymään kartan http://ysj.fi/kartta/ kautta paikkakuntaprojekteihin!

  • Kirjaudu Geniin ellet jo ole mukana.
  • Valitse kartalta paikkakunnat, joihin haluat liittyä.
  • Klikkaa ympyrää, näkyy linkki paikkakuntaprojektin sivulle.
  • Valitset Toiminnot>Liity projektiin.
  • Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileita tähän projektiin.

Vanhat nimet Pohjakylä

Suodenniemi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin vuoden 2007 alussa Vammalaan. Vuoden 2009 alussa Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.

Sastamala kuuluu Pirkanmaan maakuntaan.

Historia Suodenniemen alueelta on löydetty runsaasti kivikauden esineistöä ja asuinpaikkoja, vaikkakin peltoviljely eri aikakausina on sotkenut jälkimmäisiä. Pitäjän vanhin kivikautinen asuinpaikka on nykytietämyksen mukaan Sävijärven itärannalla sijaitseva Sävin Majamaa. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on sitä vastoin tehty vähän. [4]

Suodenniemen halki kulki esihistorialliselta ajalta periytynyt vesireitti, joka yhdisti toisiinsa Rautaveden vesistöalueen ja Pohjanlahden rannikon. Vesireitti päättyi suunnilleen nykyisen Merikarvian seudulle. Reitin eteläinen ja pohjoinen haara yhdistyivät Suodenniemen Kirkkojärvellä ja viimeinen ylitettävä maakannas ennen merta oli Palojärven ja Miekkajärven välissä nykyisen Pirulanvuoren näkötornin tuntumassa.[5]

Vesireittiä pitkin pysyvä asutus levisi karkkulaisten eränkävijöiden nautinta-alueena olleelle seudulle. Keskiajan kuluessa eli viimeistään 1500-luvulle tultaessa syntyneitä kyliä olivat Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Leppälammi, Märkätaipale, Pajuniemi, Pohjakylä ja Suodenniemi. Näistä kahden vesireitin pohjoisen haaran varrella sijaitsevan eli Leppälammin ja Märkätaipaleen uskotaan olevan varhaiskeskiaikaisia eli viimeistään 1200-luvulla syntyneitä.[6] 1800-luvulla Märkätaipaleen kylä jakautui Taipaleeksi, Säviksi ja Peräkunnaksi minkä lisäksi sen itäosa Toijasjokeen saakka liitettiin Lahdenperään. Pitäjän pohjois- ja eteläosat asutettiin 1700- ja 1800-lukujen kuluessa kruunun asutustoiminnan tuloksena.

Suodenniemen alue oli alkujaan Karkkuun kuuluvaa Mouhijärven ja Lavian tavoin. Verotuksellisesti pitäjä kuului Selkeen neljännekseen. 1600-luvulla Mouhijärvi muodostui omaksi pitäjäkseen, johon Suodenniemi kuului kappeliseurakuntana. Oma kuntansa Suodenniemestä tuli vuonna 1868. Itsenäisenä seurakuntana se aloitti vuonna 1916. Suodenniemen väkiluku oli suurimmillaan 1930-luvulla, jonka alkaessa asukkaita oli yli 3000 henkeä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suodenniemi

Satakunta Ahlainen I Eura‎ I Eurajoki‎ I Harjavalta I Hinnerjoki I Honkajoki‎ I Honkilahti I Huittinen I Jämijärvi I Kankaanpää I Karvia‎ I Kauvatsa I Keikyä I Kiikka I Kiukainen I Kodisjoki I Kokemäki‎ I Kullaa I Köyliö I Lappi I Lavia I Luvia I Merikarvia I Nakkila I Noormarkku I Pomarkku I Pori I Punkalaidun I Rauma I Siikainen I Suodeniemi I Säkylä I Tyrvää I Ulvila I Vampula I
Etelä-Pohjanmaa Alahärmä Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Jurva Karijoki Kauhajoki Kauhava Kortesjärvi Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Lehtimäki Nurmo Peräseinäjoki Seinäjoki Soini Teuva Töysä Vimpeli Ylihärmä Ylistaro Ähtäri
Pirkanmaa Akaa I Eräjärvi I Harju I Hämeenkyrö - Tavastkyro I Ikaalinen - Ikalis I Kangasala I Karkku I Keikyä (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Kihniö I Kiikka (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Kuhmalahti I Kuorevesi I Kuru I Kylmäkoski I Lempäälä I Luopioinen I Längelmäki I Messukylä I Mouhijärvi Orivesi I Parkano I Pirkkala - Birkala I Pälkäne I Ruovesi I Sahalahti I Suodenniemi (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Suoniemi I Sääksmäki Tampere I Teisko I Tottijärvi (Mukana Vesilahden sukupuussa) I Tyrvää -Tyrvis (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Urjala I Vesilahti I Viljakkala I Vilppula I Virrat - Virdois I Ylöjärvi

Kylät

Jalkavala, Kiikoinen, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkoinen, Pajuniemi, Peräkunta, Pohjakylä, Pyykoski, Sävi, Suodenniemi, Taipale

Kyläkartta
http://suodenniemi--seura-fi-bin.directo.fi/@Bin/295ddd442ffcc5bb0a751024f180478f/1501845568/image/jpeg/2924512/Suodenniemen%20kyl%C3%A4kartta.jpg

Suodeniemen talonhaltijaluettelo Lasse Iso-Iivari Lasse Iso-Iivari 1.9.2007, 22.5.2017 http://users.utu.fi/isoi/talot/suodenni.htm

Aineistoja ja lähteitä

Suodeniemi-Seuralla on hienot sivut

Suodeniemen seurakunta


Sukututkimuksen peruslähteitä

SAY Suodenniemi

SAY

  • https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asutuksen_yleisluettelo
  • http://www.genealogia.fi/hakem/says.htm
  • johdanto http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=419732
  • yleisemmät lyhenteet http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=419767
  • ruotsinkieliset nimet ja suomenkieliset vastineet http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=419768
  • katettu alue http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=419770
  • värikoodit: Maakirjojen ja lampuotiluetteloiden tiedot on v:tta 1635 edeltävältä ajalta merkitty sinisellä musteella, mutta mainittua vuotta myöhemmät maakirjatiedot on kirjoitettu ruskealla musteella, sininen väri taas on varattu henkikirjatiedoille. Tiedot kymmenysluetteloista on merkitty punaisella värillä, jota niin ikään 1500-luvun ja 1600-luvun alun osalta yleisesti on käytetty tehtäessä merkinnät ruokalisäluetteloista. Merkinnät autioluetteloista on tehty vihreällä värillä ja samaa väriä on käytetty merkittäessä tietoja eräistä Varsinais-Suomea koskevista säteriluetteloista. Violettia väriä on tavallisesti käytetty eräistä erikoisluetteloista saatuihin tietoihin. Värien käytössä ei kuitenkaan eri pitäjien osalta ole ollut mahdollista saavuttaa täyttä yhtenäisyyttä. Pitäjien ensimmäisissä yleisluetteloniteissä sekä niissä niteissä, joissa värien käytössä on tapahtunut muutoksia, on tavallisesti merkinnät siitä, miten värejä on käytetty.