• Join - It's Free
Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Aksel Adolf Saarnio (1888 - 1907)
    Pohja syntyneet 1888-1907 (AP I C:4) Sivu 24-25 1888 september ; SSHY / Viitattu 11.05.2025 Petäjävesi muuttokirjoja 1881-1894 (AP I Jb:6) 11.7.1889 Erik Edvard )Streng, vmo Hilma Kaski & 4 lasta ; S...
  • Iida Alina Hermannintytär Sorvisto (1882 - d.)
    Petäjävesi syntyneet 1881-1886 (AP I C:5) Sivu 50-51 1882 huhti ; SSHY / Viitattu 13.05.2025 Petäjävesi rippikirja 1880-1889 (AP I Aa:7) Sivu 273 Kuivasmäki, No 5 Reina Tikka ; SSHY / Viitattu 13.05.2...
  • Kalle Juho Taavetinpoika Ronila (1860 - d.)
    Petäjävesi rippikirja 1890-1899 (AP_II I Aa:9) Sivu 788 Kumpujärvi, No 5 Ohraaho Loukunmäki torp ; SSHY / Viitattu 24.11.2024 Petäjävesi vihityt 1881-1892 (AP I Eb:2) Sivu 22-23 1886 marras-joulu, 188...
  • Iida Vilhelmintytär Ronila (1866 - 1905)
    Petäjävesi syntyneet 1860-1876 (AP I C:3) Sivu 62 1866 Jan-Maj ; SSHY / Viitattu 24.11.2024 Jyväskylä maaseurakunta rippikirja 1900-1909 (AP_II I Aa:19) Sivu 387 Nyrolän kylä, No 1 Hepomäki Torp Ronil...
  • Herman Eriksson Nieminen (1857 - d.)
    Kaste ks. aikajana Petäjäveden seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot (1842-1859): Tiedosto 135 ; / Viitattu 27.9.2022 Petäjäveden seurakunnan arkisto > Lastenkirja (1858-1867): T...

Tervetuloa Petäjäveden sukupuuhun!

Petäjävesi sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Se muodostuu petäjävetisten osuudesta Genin maailman sukupuussa. Projektin tarkoituksena on koota Petäjävedestä tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja lisätä petäjävetisten henkilöprofiilit sukupuuhun niin, että ne muodostavat yhden kokoelman niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriaharrastuksen tueksi.

Projektin toimintaperiaatteista

Jos sinulla on juuria Petäjävedellä, olet muusta syystä kiinnostunut paikkakunnan sukuhistoriasta tai vain hallinnoit petäjävetisten Geni-profiileja, liity projektimme jäseneksi valitsemalla Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin. Projektin jäsenenä saat liitettyä hallinnassasi olevat profiilit suoraan projektiin. Kun perustat Geniin uusia Petäjävedellä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja/tai sinne haudattujen henkilöiden profiileja, toivoisimme, että samalla lisäisit ne projektiin. Yksi tapa lisätä profiili projektiin on valita profiilisivulta Toiminnot > Lisää projektiin. Voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Haluamme projektissamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Toivomuksena on, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, joista muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan profiilihenkilön henkilöllisyyden. Kun käyt projektiin tai profiiliin liittyvää keskustelua, muistathan, että keskustelut ovat julkisia. Projektissa toimitaan lakia ja hyviä tapoja noudattaen. Muista yksityisyyden suojan kunnioittaminen. Siitä kerrotaan enemmän Suomalaisten käyttäjien portaalin projektisivulla. Tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa viittauskäytännöllä. Tarkempaa ohjeistusta löydät Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme -alueprojektin projektisivulta ja ohjekuvista. Liitythän myös Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme -alueprojektiin sekä Suomi ja Karjala -pääprojektiin.

Petäjävesi lyhyesti

Petäjävesi, entinen Kuivasmäki, perustettiin vuonna 1728 ruokoushuonekunnaksi Jämsän seurakuntaan. Vuonna 1779 siitä tuli kappeliseurakunta ja vuonna 1856 se siirrettiin Jyväskylän seurakunnan (maaseurakunnan) kappeliksi. Itsenäinen seurakunta Petäjävedestä tuli vuonna 1856.

Petäjäveden kirkonarkistoista tuhoutui vanhin aineisto pappilan palossa 29.12.1845. Historiakirjojen kaikki sarjat alkavat vuodesta 1801 ja rippikirjat vuodesta 1825. Joitain perukirjoja on seurakunnan arkistossa jo vuodesta 1778 alkaen.

Petäjävesi on kuuluisa vanhasta kirkostaan, joka on UNESCO:n maailmanperintö kohde. Kirkko rakennettiin Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla vuosien 1763-62 aikana ja vuonna 1821 Leppäsen pojanpoika Erik Leppänen rakensi kellotapulin. Uuden kirkon valmistumisen myötä vuonna 1879 kirkko jäi pois käytöstä.

Petäjävedellä Kintaudella sijaitsee nykyisin Helsingin Rauta Oy:n omistama Koskensaaren naulatehdas, joka on Keski-Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti ja yhä toimiva teollisuuslaitos. Koskensaaren tehdasmiljöön rakennukset ovat pääosin rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Rakennuksien suunnittelijoita ovat muun muassa Eliel Saarinen ja Väinö Vähäkallio.

Petäjäveden kylät

Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro

Petäjäveden naapurikunnat

Jämsä, Jyväskylä, Keuruu, Multia, Uurainen

Petäjävesi lähteissä

Suomen Sukututkimusseuran historiakirjojen hakuohjelma Hiski: http://hiski.genealogia.fi/hiski/8h3ky9?fi+0393
Suomen sukuhistoriallinen yhdistyksen digitoidut julkiset lähteet: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm, jäsenille on myös uudempaa ja alkuperäislähteistä kuvattua aineistoa saatavilla.

Lähteet:

Suomen seurakunnat. 16.6.2010. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 11.11.2017. Http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=197&TYPE=HTML.
Petäjäveden vanha kirkko. 2016. Viitattu 12.11.2017. Https://www.petajavesi.fi/kirkko/ttps://www.petajavesi.fi/kirkko/index.php?option=com_content&view=article&id=2&Itemid=6&lang=fi.
Koskensaari. 4.11.2016. Wikipedia. Viitattu 12.11.2017. Https://fi.wikipedia.org/wiki/Koskensaari.

Projekti aloitettu 17.6.2017