Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Tottijärven seurakunta perustettiin Vesilahden rukoushuonekunnaksi 1662, kappeliksi 1689 ja määrättiin eroamaan 1906 emäseurakunnaksi, mikä toteutui 1921. Liitettiin vuonna 1976 Nokian seurakuntaan, jossa arkistojakin säilytetään.

Tottijärven historiaa
Muinaiseen Suur-Pirkkalaan kuulunut Tottijärvi on tullut asutetuksi jo varhain, mistä kertovat sieltä löydetyt kivikautinen asuinpaikka ja kaksi sen aikaista hautaa. Viimeistään vuonna 1346 Vesilahti erotettiin Pirkkalasta omaksi pitäjäkseen ja Tottijärvi jäi sen yhteyteen vuosisatojen ajaksi.

Paikasta on käytetty myös nimeä Totkijärvi. Legendan mukaan alue sai nimensä Totki-nimisestä koirasta, jonka Matti Kurki hukutti Hiisijärven avantoon, ettei koira metelöisi sotaretkellä. Koira kuitenkin ryhtyi kummittelemaan Kurjelle. Järveä kutsuttiin myöhemmin Totkijärveksi, mistä sitten ehkä sai nimensä Laukon kartanolle kuulunut Tottijärven kartano ja siitä kappeli sekä kirkkopitäjä. Vanhin nimimaininta on Turun Tuomiokirkon Mustassakirjassa vuodelta 1416 muodossa Totkyrajerffuj.

Tottijärven kartanoa ei enää ole, mutta se oli 1400-luvulta lähtien vuoteen 1918 asti merkittävä rinnakkaiskartano Laukon kartanolle. Tottijärven varhaisimpia omistajia 1400-luvulla olivat Johannes Anundinpoika ja Jeppe Kurki. Jeppe Kurjella oli Tottijärven ja Karkun rajalla juoksevassa Lanajoessa kuuluisa Hummerkosken mylly, Jepen mylly. Klaus Kurjen sisko Karin till Totkijärvi asui kartanossa Juho Olavinpojan kanssa 1510-luvulla. Kuuluisa sotapäällikkö Akseli Kurki asui kartanossa 1500-luvun lopulla. Kurjille kartano kuului vuoteen 1817 asti, jolloin se Laukon omistuksen myötä siirtyi arkkiatri Johan Agapetus Törngrenin perheelle.

1700-luvulta alkaen Tottijärven ja Laukon kartanot perustivat Tottijärven alueelle kymmeniä torppia. Useat torpista olivat normaalin maatilan kokoisia ja tulivat hyvin toimeen. 1900-luvun alussa kartanoiden työväestön asema kuitenkin heikkeni, mistä räikeimpänä esimerkkinä oli Laukon luteita ja rottia vilisevä taksvärkkipirtti. Torpparit aloittivat lakon 1906, mutta Laukon Herman Sigfrid Standertskjöld-Nordenstam päätti häätää lakkoilijat seuraavana keväänä. Lakkoja ja häätöjä käsiteltiin senaatissa ja kymmenissä julkaisuissa.

Tottijärven naapuriseurakunnat
Karkku, Nokia, Suoniemi, Vesilahti

Tottijärven kylät suomeksi
Ahtiala, Huhtaa, Joenpohja, Karukankulma, Kirkonkylä, Lammi, Metsäkulma, Myllykylä, Pajulahti, Pohjanloukko, Sorva, Tolppa, Vakkala

Talonhaltijaluettelot:
Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelo 10.1.2018 http://users.utu.fi/isoi/talot/tottijar.htm
Lasse Iso-Iivari Tottijärven torppia 6.3.2018 http://users.utu.fi/isoi/talot/totttorp.htm

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tottij%C3%A4rvi
Kaarninen Mervi: Tottijärven historia 1689-1998. Nokian kaupunki 1998