Tervetuloa Oulun (ruots. Uleåborg) - sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Oulun paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia Pohjanmaa.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Tämän alueellisen paikkakuntaryhmän jäsenten keskustelualue Facebookissa - Yhteiset sukujuuret - klikkaa tästä!

Oulun projektit

• Paikkakunta Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Oulu
  
• Papit Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Papit Oulu Papit Oulu
  
• Porvarit Oulu; kauppa ja käsityöammatit, Suomi Porvarit Oulu Porvarit Oulu; kauppa ja käsityöammatit, Suomi
  
• Suuri adressi 1899 - Oulun allekirjoittajat Suuri adressi 1899 - Oulun allekirjoittajat
  
• Meriliikenteen ammattilaiset, Oulu Meriliikenteen ammattilaiset, Oulu
  
• Oulu, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja Oulu, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja
  
• Oulu, merkkihenkilöt Oulu, merkkihenkilöt
  
• Oululaiset, jotka vaikuttaneet sodissa 1800 - 1900 luvuilla Oululaiset, jotka vaikuttaneet sodissa 1800 - 1900 luvuilla
• Oulun Lyseo Oulun Lyseo
  
• Siirtolaiset paikkakunnalta Oulun suuralue, Siirtolaiset paikkakunnalta Oulun suuralue
• Oulujoen (Oulun maalaiskunnan) ja Oulun kaupungin syntyneet ja vihityt vuonna 1826 Oulujoen (Oulun maalaiskunnan) ja Oulun kaupungin syntyneet ja vihityt vuonna 1826

Haluatko olla mukana ja osallistua Oulun suuralueen v. 1826 syntyneiden ja vihittyjen etsintään ja tallentamiseen projekteihin. Vuosi 1826 on valittu kun tulee täydet 2 x 100 vuotta Oulun tulo kulttuuripääkaupungiksi.
Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026! · Oulun matkalla mukana on 32 pohjoisen Suomen kuntaa. Oulun kulttuurikaupunki projektit perustettiin ja niiden viimeinen päivämäärä valmistumiseen ennen vuotta 2026. Voi tehdä irto-oksalla profiilin ja liittää projektiin jos ei löydy jo valmista profiilia. Ei tarvi projektin sivustolle erikseen merkitä henkilöstä tietoja vaikka joissakin on vain aloitettu esimerkkinä.
Syntyneet ja vihityt v. 1826
Haukiputaan syntyneet ja vihityt vuonna 1826 Haukiputaan syntyneet ja vihityt vuonna 1826
Kiimingin syntyneet ja vihityt vuonna 1826 Kiimingin syntyneet ja vihityt vuonna 1826
Oulujoen (Oulun maalaiskunnan) ja Oulun kaupungin syntyneet ja vihityt vuonna 1826 Oulujoen (Oulun maalaiskunnan) ja Oulun kaupungin syntyneet ja vihityt vuonna 1826
Oulunsalon syntyneet ja vihityt vuonna 1826 Oulunsalon syntyneet ja vihityt vuonna 1826
Yli-Iin (myös Iin) syntyneet ja vihityt vuonna 1826 Yli-Iin (myös Iin) syntyneet ja vihityt vuonna 1826
Ylikiimingin syntyneet ja vihityt vuonna 1826 Ylikiimingin syntyneet ja vihityt vuonna 1826
Tule myös ryhmäämme Oulun ja Raahen seudun suvut https://www.facebook.com/groups/306815179921103.

Lähdetietojen lisääminen
Muistathan laittaa projektiin liitettäviin profiileihin sellaiset lähdetiedot, joiden avulla muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan, kenestä on kyse (linkki syntymämerkintään, lastenkirjaan, rippikirjoihin tms).

Sijainti

Oulu (ruots. Uleåborg) on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Huom!

Oulun kaupunki sekä Oulunsalon, Haukiputaan, Kiimingin ja Yli-Iin kunnat yhdistyivät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.
Paikkakunta Oulunsalo, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
Paikkakunta Haukipudas, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
Paikkakunta Kiiminki, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi

Paikkakunta Yli-Ii, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi

Oulujoki – liitetty 1965 pääosaltaan Ouluun ja muut osat Haukiputaaseen, Kempeleeseen, Kiiminkiin, Oulunsaloon, Tyrnävään, Utajärveen ja Ylikiiminkiin

Historia

Ruotsin kuninkaan Kaarle IX:n 8. huhtikuuta 1605 perustama Oulu on Pohjois-Suomen vanhin kaupunki. Oulu tunnettiin tervakaupunkina: Oulun keskeinen vientituote oli 1800-luvulla terva, ja se oli myös koko vuosisadan Suomen suurin tervanviejä. Kainuun talonpojat toimittivat tervansa pitkin Oulujokea Toppilan kaupunginosassa, Toppilansalmen pohjoisrannalla sijainneeseen Tervahoviin. Tervaporvarit olivat Oulun kaupungin johtavat kauppiassuvut, jotka kävivät ulkomaankauppaa tervalla. Vienti- ja tuontikaupan lisäksi tervaporvarit harjoittivat laivanvarustusta ja sahatoimintaa.

Sodan jälkeen suurimman muuttajaryhmän muodosti Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta saapunut siirtoväki, jota asutettiin vuoteen 1950 mennessä 2 250 henkeä, 5 % kaupungin väkiluvusta.

Oulun kaupunki sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyivät uudeksi Oulun kaupungiksi vuoden 2013 alussa.

Oulun naapurikunnat

Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä ja Utajärvi.

Lähdetietoja

Arkistot > Oulun seurakunnan arkisto (digitaaliarkisto|sshy|sss)
https://digihakemisto.appspot.com/index_am?atun=184528.KA&amnimeke=...

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I

Yleiskuva Oulusta, Pokkisenväylän silta, Pokkitörmän seutua ja Oulun tuomiokirkko
Ina Liljeqvist & co (?), valokuvaaja ; Ina LIljeqvist & Co, Kuvaamo 1887
Organisaatio Mikkelin kaupungin museot CC BY-ND 4.0

Arkkitehtuurin historian opetusdiat, kaupungit: Oulu (B54). Teknillinen korkeakoulu. Kuvaustiedot 1.1.1977-1.1.1978. CC BY -NC 4.0

Oulusta tietoa muilla sivustoilla

Oulu – Pohjolan valkea kaupunki, 350 vuotta täyttäneen Oulun esittelyelokuva. Vuosi: 1956 Oulu – Pohjolan valkea kaupunki
Oulun kaupunki Oulun kaupunki
Oulun historian henkilöitä Oulun historian henkilöitä
Oulun läänin henkikirjat Digitaaliarkisto Oulun läänin henkikirja
Arkistot > Oulun läänin henkikirjat > Henkikirjat (Digitaaliarkisto) https://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=229038.KA&atun...
KOLMEN PITÄJÄN KUOLINSYYT PAIKALLISYHTEISÖN KUVASTAJINA 1700- JA 1800-LUVUN POHJOIS-SUOMESSA
http://www.ennenjanyt.net/2014/11/kolmen-pitajan-kuolinsyyt-paikall...

Oulun historia

Oulu 1301-1600

Vuosi 1323
Pähkinäsaaren rauha Ruotsin ja Novgorodin välillä. Rajanvedossa Oulun seutu jäi Novgorodin alueeksi. Novgorodin ja sen kukistamien karjalaisten - joita muutti vähäinen määrä myös asukkaiksi - tärkein yhteydenpitoväylä pohjoiseen oli Oulujoki.

Vuosi 1375
Kastellin linna rakennettiin Oulujokisuulle Ruotsin vallan sotilaalliseksi tueksi Novgorodia vastaan. Asukkaita muuttaa erityisesti Lounais-Suomesta, ehkä ruotsalaisen esivallan kehotuksesta. Ruotsin valta vakiintuu.

Vuosi 1590
Pietari Bagge perustaa Oulunlinnan Oulujoen suuhun paikalle, joka jo ennen oli varustettu.

Vuosi 1595
Täyssinän rauha Ruotsin ja Venäjän välillä. Venäjä tunnusti Ruotsin omistusoikeuden mm. Oulujärven ja Oulun seudun alueisiin.

Oulu 1600-luku

Vuosi 1605
Ruotsin kuningas Kaarle IX perusti Oulun kaupungin mantereelle Linnansaarta ja linnaa vastapäätä.
(Kaupungin virallinen perustamispäivä on 8.4.1605).

Vuosi 1610
Kaarle IX antoi Oululle kaupungin etuoikeudet.

Vuosi 1649-51, asukasluku noin 400
Oulun kaupungin vanhimmat kartat. Vuoden 1651 kartasta selviää vanha kaupungin alue ja se, miten se muuttuu uudella rakennusjärjestelmällä (ruutukaavalla). Kartoitus- ja kaavoitustyön hoiti maanmittari Klaus Claesson.

Vuosi 1654, asukasluku noin 500
Palossa tuhoutunut raatihuone rakennettiin uudestaan. Raatihuone oli kaupungin hallinnon ja oikeudenhoidon keskuspaikka, tärkeimpiä yleisiä rakennuksia. Raatihuoneen tornissa oli tunteja näyttävä kello ja alla vankila. Muita yleisiä rakennuksia olivat kirkko ja lastenkoulu.

Vuosi 1682, asukasluku noin 800
Oulun pedagogio laajennettiin triviaalikouluksi, jossa oli varsinaisia luokkia ja neljä opettajaa. Oppilaille avautui tie jatkaa yliopistossa. Triviaalikoulun ensimmäinen rehtori oli Olavi Olavinpoika Lauraeus.

Oulu 1700-luku

Vuosi 1721, asukasluku noin 400
Uudenkaupungin rauha, jota edelsi isoviha 1714-1721. Isovihan alussa venäläiset hyökkäsivät syvälle Suomeen, ja maa oli venäläisten miehittämä 1714-21. Oulu jäi taistelevien ruotsalaisten ja venäläisten väliin ”ei kenenkään maaksi”, jota kasakkapartiot kävivät useaan otteeseen hävittämässä ja ryöstelemässä. Oulun kaupunki ja Oulun linna poltettiin 1715. Sodan päätyttyä Oulun tiloista oli autioina noin 40%. Vihollinen surmasi siviilejä ja vei parasta työvoimaa pakkotyöhön. Väki väheni.

Vuosi 1724, asukasluku noin 400
Tulviva Oulujoki purkautui voimakkaasti avomerelle niin, että syntyi Toppilan salmi. Suojaisa salmi soveltui erinomaisesti satamapaikaksi, josta nopeasti kehittyikin kaupungin tärkein satama. Vanha mataloitunut laivasatama Hahtiperä torin kupeessa jäi sisäsatamaksi, jonka aittoihin tuotiin tavaraa Toppilasta ja rediltä.

Vuosi 1737, asukasluku noin 1 000
1737 "Emme epäile väittää, että meikäläisiä kunniakkaan elämänsä ja mielen jaloutensa puolesta ei kukaan voita." Lainaus Turun yliopistossa 1737 hyväksytystä oululaisen Johannes Snellmanin väitöskirjasta.

Vuosi 1765, asukasluku noin 1 400
Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. Ulkomaan vientikauppa vapautui, mutta kaupunkiin ei saanut tulla ulkomaisia laivoja. Tärkeimpiä vientitavaroita olivat terva, puutavarat, lohi ja voi sekä tuontitavaroita suola, tupakka, väkijuomat, sokeri, siirtomaatavarat (hedelmät, kahvi, tee, kaakao).

Vuosi 1776, asukasluku noin 2 400
Oulusta tuli Oulun läänin pääkaupunki, maaherrakaupunki. Ensimmäiseksi maaherraksi nimitettiin everstiluutnantti Karl Magnus Jägerhorn.

Vuosi 1784
Apteekkari Johan Julin lennätti kuumailmapalloa ensimmäisenä Pohjoismaissa. ja vain vuotta myöhemmin kuin maailman ensimmäisenä samaa kokeilleet Montgolfierin veljekset Joseph ja Étienne

Vuosi 1798-99, asukasluku noin 3 400
Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi retkeili pohjoismaissa ja kävi mm. Oulussa, joka tuohon aikaan oli pääkaupunki Turun jälkeen väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki. Oulussa Acerbi tapasi mm. lääninkamreeri Erik Tulindbergin, erinomaisen soittajan (viulu, sello) ja uranuurtajan suomalaisen "taidemusiikin" säveltäjänä. Acerbi (klarinetti) ja Tulindberg (sello) soittivat useaan otteeseen paikalla kootussa kvartetissa Oulun vallasväelle kamarimusiikkia.

Oulu 1801-1869

Vuosi 1809, asukasluku noin 2 000
Haminan rauha, jota edelsi Suomen sota 1808-09. Ruotsi-Suomen häviämän sodan seurauksena Suomi siirtyi Venäjän alaisuuteen autonomiseksi suurruhtinaskunnaksi yli sadaksi vuodeksi. Sodan huomattavimmat taistelut käytiin Pohjanmaalla, ja Oulusta tuli yksi Ruotsi-Suomen kenttäarmeijan tärkeimmistä huoltokeskuksista.

Vuosi 1822, asukasluku noin 3 300
Tulipalo tuhosi puutalo-Oulun. Tietolähteen mukaan perustuksiaan myöten paloi 330 taloa, säästyi 65 taloa. Seuraavana vuonna asukasluku pieneni 260 hengellä.

Vuosi 1829, asukasluku noin 4 100
Oulun ensimmäinen sanomalehti oli suomenkielinen huolimatta siitä, että sivistyneistö puhui enimmäkseen ruotsia vuosisadan loppupuolelle asti. Oulun Wiikko-Sanomia alkoi ilmestyä Evert Barckin kustantamana maan kolmantena suomenkielisenä lehtenä vuonna 1829.

Vuosi 1832, asukasluku noin 4 230
Tulipalossa vaurioitunut kirkko (Oulun tuomiokirkko) rakennettiin uudelleen vanhojen kiviseinien varaan arkkitehti C. L. Engelin piirustusten mukaan empiretyyliseksi. Torni valmistui 1844, ja seuraavana vuonna siihen teki kaupungin omistaman aikakellon ilmajokinen kelloseppämestari Johan Yli-Könni.

Vuosi 1836-37, asukasluku noin 4 300
Suomen ensimmäinen aikakauslehti Mehiläinen painettiin Oulussa Barckin kirjapainossa. Lehden toimittaja Elias Lönnrot asui tuolloin jo Kajaanissa. Oulussa hän asui vuosina 1832-33.

Vuosi 1854, asukasluku noin 5 800
Venäjän ja Turkin välillä syttyneeseen Krimin sotaan liittyivät Turkin liittolaisiksi Venäjää vastaan Ranska, Sardinia ja Englanti. Oulua sota kosketti kesäkuun alussa 1854, jolloin englantilainen laivasto-osasto ankkuroi Oulun redille. Oululaiset eivät tehneet aseellista vastarintaa, vaan antautuivat ja toimittivat englantilaisille mm. heidän vaatimiaan elintarvikkeita. Kaupunkia ei poltettu. Sen sijaan vahinkoja syntyi siitä, että englantilaiset sytyttivät tuleen useita rakenteilla olleita tai valmiita kauppalaivoja sekä aittoja tavaravarastoineen.

Vuosi 1863, asukasluku noin 6 630
Veljekset Åströmin nahkatehdas aloitti toimintansa Myllytullissa. Tehdas ja sen tuotanto laajeni nopeasti. Aluksi valmistettiin pääasiassa pohjanahkaa, mutta pian tuotantoon kuului mm. päällis- ja pohjanahat, konehihnat, kengät, salkut ja valjaat. Vuosisadan lopulla liike muuttui Veljekset Åström Osakeyhtiöksi ja työntekijöitä oli lähes 600. Vienti suuntautui lähinnä Venäjälle ja tuotanto yhä laajeni. Nyt (v. 2000) entisissä tehdasrakennuksissa toimivat mm. Oulun taidemuseo sekä Oulun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen hotelli- ja ravintola-alan koulutus ja opetusravintolat.

Vuosi 1869, asukasluku noin 6 870
Sillat yli Oulujoen Linnansaaren ja Raatinsaaren kautta valmistuivat.

Oulu 1870-1900

Vuosi 1870, asukasluku noin 6 900
Suurin Oulussa rakennettu purjelaiva "Toivo" valmistui. Oulusta vietiin puutavaraa tai tervaa. Lasti purettiin Englannin tai jonkun muun maan satamaan, ja sen jälkeen siirryttiin kuljettamaan tavaraa ulkomaitten satamien välillä. Yhdysvaltain rahtimarkkinat avautuivat 1870-luvulla, jolloin höyrylaivat eivät vielä horjuttaneet purjelaivojen valtaa. Amerikasta tuotiin Eurooppaan mm. maataloustuotteita. Laiva saattoi purjehtia valtamerillä 3-4 vuotta ennen paluuta kotisatamaan.

Vuosi 1874, asukasluku noin 6 980
Oulun kansakoulu aloitti toimintansa. Koulu jakaantui ala- ja yläkansakouluun. Syksyllä oppilaiksi kirjoitettiin 189 lasta, ja opetustyönsä aloitti neljä opettajaa. Uusi kansakoulurakennus, Heinätorin koulu, valmistui syksyllä 1876. Se oli tilava ja aikansa komeimpia kansakoulurakennuksia.

Vuosi 1875, asukasluku noin 6 950
Oulun ensimmäinen uuden kunnallisasetuksen mukainen kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa. Valtuutettuja oli 24. Äänioikeus perustui veronmaksukykyyn. Lisäksi kaupungissa vuoden alusta toimi rahatoimikamari (sittemmin kaupunginhallitus) sekä kuusi lauta- ja johtokuntaa: vaivaishoitolautakunta, satama-, palo- ja majoitustoimikunnat ja kansakoulun- sekä teollisuuslaitosten johtokunnat. Heti ensimmäisten vaalien jälkeen alkoivat Oulussa kielipuolueiden väliset puolueriidat. Suomenmielisten toiminta oli alkanut maassa jo 1850-luvulla ja ruotsinmielisten 1870-luvulla.

Vuosi 1886, asukasluku noin 9 540
Rautatie Ouluun valmistui. Juhlalliset rautatien vihkiäiset pidettiin upouudessa hotelli-ravintola Seurahuoneen juhlasalissa. Vasta paljon myöhemmin Seurahuone muuttui kaupungintaloksi.

Vuosi 1887, asukasluku noin 10 260
Asukasluku ylitti ensimmäisen kerran 10 000 rajan henkikirjoittajan tilastoissa, joita tässä esityksessä pääasiallisesti on käytetty. Kirkonkirjoissa rajapyykki ylittyi jo vuonna 1883, jolloin luku oli 10 557.

Vuosi 1898, asukasluku noin 13 040
Sääntöjä muuttamalla Oulun työväenseurasta tuli Oulun työväenyhdistys, jonka tarkoituksena oli "olla yhdyssiteenä Oulun työväen ja ammattilaisten kesken edistääkseen heidän parastaan henkisessä, siveellisessä ja aineellisessa suhteessa." Työläiset pääsivät toiminnassa yhä enemman etualalle ja sivistyneistö vetäytyi pois. Se oli alku työväen puolue- ja monenlaiselle yhdistystoiminnalle. Vuosisadan lopulla työväenyhdistyksessä toimivat alaosastoina nais- ja ammattiosastot.

Oulu 1901-1938

Vuosi 1907, asukasluku noin 16 000
Ensimmäiset yksikamarisen eduskunnan vaalit, joissa toteutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Naiset saivat oikeuden asettua ehdokkaiksi ensimmäisinä maailmassa. Ensimmäiseen eduskuntaan valittiin 19 naista. Oulussa annettiin 4 514 ääntä, joista noin puolet sai sosialidemokraattinen puolue. Seuraavaksi eniten ääniä saivat nuorsuomalainen puolue, suomalainen puolue, ruotsalainen kansanpuolue ja maalaisliitto. Äänestysprosentti oli 59,2. Oulusta valittiin kansanedustajiksi sosialidemokraatteja edustaneet toimittajat Kalle Hämäläinen ja Juho Alfred Komu, seppä Matti Hoikka sekä maalaisliittoa edustanut maanviljelijä Otto Karhi.

Vuosi 1917, asukasluku noin 17 850
Eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi 6.12. Sen jälkeen maa ajautui sisällissotaan. Aseistautuneet suojeluskunnan (valkoiset) ja punakaartin (punaiset) joukot kävivät Oulussa taisteluja tammi-helmikuussa 1918. Taistelut päättyivät valkoisten voittoon ja vankileirin perustamiseen Raatinsaareen. Taisteluissa ja vankileirillä kuoli runsaat 90 ihmistä (68+23). Lisäksi voittaneet valkoiset toimeenpanivat ainakin noin 10 teloitusta. Kuolleita oli Oulussa vähän muihin maan asutuskeskuksiin verrattuna. Raatin vankileiri lakkautettiin elokuussa 1918.

Vuosi 1919-1921, asukasluku noin 15 200
Ensimmäinen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden pohjalta valittu Oulun kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa. Valtuutettuja valittiin 36, heistä viisi naisia. Porvarillisten ryhmien yhteislistalta ja vasemmiston (sosialidemokraattien) ehdokaslistalta valittiin kummaltakin 18 valtuutettua. Ensimmäisessä kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi porvareiden edustaja kaupunginlääkäri G. Borg ja varapuheenjohtajaksi vasemmiston edustaja toimitusjohtaja Otto Karhi.

Vuosi 1931, asukasluku noin 19 030
Englantilaisen Dixonin perheyhtiön perustama Toppila Oy:n sulfiittiselluloosatehdas aloitti tuotantonsa. Tehdasrakennukset piirsi professori Alvar Aalto. Dixonit myivät tehtaan 1973 Kajaani Oy:lle, joka 1985 irtisanoi kaikki 320 työntekijää ja lakkautti tehtaan. Nyt (vuosi 2000) paikalle on rakennettu asuma-alue, ja entisissä tehdasrakennuksissa toimii muun muassa kauppa ja kierrätyskeskus.

Vuosi 1937, asukasluku noin 20 770
Oulu Oy:n sulfaattiselluloosatehtaan tuotanto Nuottasaaressa alkoi. Tehtaan perustaneille yksityisellä Kajaani Oy:llä ja valtiojohtoisella Veitsiluoto Oy:llä oli kummallakin osakkeista 49% ja Suomen Pankilla 2%. Oulu Oy:n omistukseen ja tuotantoon kuului selluloosan lisäksi mm. puutalotehdas ja Pateniemen saha. Omistussuhteet vaihtuivat yrityskaupoissa, ja nyt (vuonna 2000) Nuottasaaressa toimii korkealaatuista paperia valmistava Stora Enso Oyj.

Oulu 1939-1959

Vuosi 1939-1940, asukasluku noin 24 700
Talvisodassa Oulussa oli useita ilmahälytyksiä, mutta vain kaksi neuvostoliittolaiskoneiden pommitusta 1.1. ja 21.1.1940. Pommituksissa kuoli viisi ihmistä. Palopommien aiheuttamat vahingot jälkimmäisessä pommituksessa arvioitiin yli 3 miljoonaksi markaksi.

Vuosi 1941-1944, asukasluku noin 27 000
Jatkosodassa Oulussa, rintamalta kaukana, toimi sekä suomalaisten että saksalaisten koulutus-, huolto- ja esikuntakeskuksia. Oulu oli saksalainen varuskuntakaupunki, jonne saksalaiset sijoittivat Oulun Seurahuoneelle paikalliskomendantin viraston. Kaupunki oli silti suomalaisten sotilas- ja siviiliviranomaisten johdossa, saksalaisten oikeudet rajoittuivat heidän omiin asioihinsa.

Enimmillään Oulussa oli yli 4 000 saksalaista, ja saksalaisuus vain korostui läpikulkevina sotilaina. Oulussa oli mm. suomalaisten ja saksalaisten sotasairaaloita sekä rintamasotilaita lomailemassa.

Alppilan kaupunginosan nimi juontuu saksalaisajoilta. Siellä nykyisin toimiva sivupaloasema rakennettiin alkujaan saksalaisten upseerikerhoksi.

Suurimmat tuhot aiheutuivat neuvostoliittolaiskoneiden pommituksissa helmikuussa 1944. Neljä ihmistä kuoli ja rakennuksille aiheutuneet vauriot arvioitiin hieman yli 100 miljoonaksi markaksi.

Kun välirauha Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmittiin 19.9.1944, niin saksalaiset irtaantuivat Oulusta tuhoja tekemättä. Lapissa alkoi huhtikuuhun 1945 jatkunut Lapin sota, jossa saksalaiset tuhosivat Lapin pahoin
.

Vuosi 1948, asukasluku noin 35 540
Oulun kaupungin omistaman ja osittain sodan aikana rakennuttaman Merikosken vesivoimalaitoksen ensimmäinen generaattori saatiin käyntiin 1948, ja sähkön tuotanto alkoi. Rakennustöihin saatiin sota-aikana mm. neuvostoliittolaisia sotavankeja Oulussa toimineelta vankileiriltä. Vilkkaimpina rakentamisvuosina voimalaitos vei noin puolet kaupungin budjetista.

Suurimman muuttajaryhmän muodosti Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta saapunut siirtoväki. Vuoden 1948 lopulla Oulussa asui yli 1 100 siirtoväkeen kuuluvaa.

Vuosi 1952, asukasluku noin 39 900
Ensimmäiset erät ammoniakkia, typpihappoa ja lannoitteita valmistuivat Laanilaan rakennetuilta Typpi Oy:n tehtailta. Rakennukset suunnitteli Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Tapahtuneiden fuusioiden ja nimenmuutosten jälkeen alueella toimivat nyt kemian teollisuutta harjoittavat Kemira Oy:n Oulun tehtaat.

Vuosi 1959, asukasluku noin 51 500
Oulun yliopiston toiminta alkoi tilapäisissä toimitiloissa eri puolilla kaupunkia. Yliopistolla oli keskeinen vaikutus teollisuuden ja erilaisten palvelutyöpaikkojen sekä väestön kasvuun. Nykyisin (vuonna 2008) Oulun yliopistossa Linnanmaalla toimii kuusi tiedekuntaa.

Oulu 1960-2013

Vuosi 1965, asukasluku noin 78 270
Vuoden 1965 alueliitoksessa Oulusta tuli joksikin aikaa pinta-alaltaan (369,8 neliökilometriä) Suomen suurin kaupunki. Alueliitoksessa Oulujoen kunta kokonaisuudessaan ja Pateniemi Haukiputaalta liitettiin Ouluun. Liitetyn alueen koko oli 206 neliökilometriä.

Vuosi 1973, asukasluku noin 91 700
Oulun kaupunki myi noin 24 hehtaarin lisäalueen Ruskosta Nokia-yhtymän tytäryhtiölle Pohjolan Kaapeli Oy:lle, jonka rakentamia tehdaslaitoksia voidaan pitää suurena sysäyksenä Oulun kehittymiselle huipputekniikan kaupungiksi.

Ruskossa valmistettiin aluksi puhelinkaapeleita, käämilankaa ja asennusjohtoja maailman markkinoille (toimintaa jatkaa hollantilaisomisteinen NK Cables)

Samalla alueella sijaitsivat jo 1970-luvulla Oy Nokia Ab Elektroniikan teollisuuslaitokset. - Huipputekniikan yritysten ja työpaikkojen syntyä edesauttoi 1982 perustettu Oulun Teknologiakylä Oy, jossa kaupunki oli perustajana ja yhtenä osakkaana.

Elektroniikkateollisuuden huomattavin edustaja Oulussa oli ja on yhä Nokia-konserni. Tunnettu Nokian tuote on matkapuhelin, jonka tuotekehityskeskuksia matkapuhelinyksiköllä on nyt (vuonna 2000) yhdeksässä maassa. Maista Suomi on edelleen tärkein, ja yksi tuotekehityskeskuksista sijaitsee Oulussa.

Vuosi 1977, asukasluku noin 93 170
Sähköä ja kaukolämpöä tuottava Toppilan voimalaitos otettiin käyttöön. Kaupungin omistama ja rakennuttama voimalaitos oli valmistuessaan Suomen suurin polttoturpeen (pääpolttoaine) käyttäjä. Kaupunki oli suurin piirtein omavarainen sähkö- ja lämpöenergian tuotannossa asukkailleen. Voimalaitoksen 225 miljoonaan markkaan kohonnut kustannusarvio oli lähes kolmannes kaupungin vuoden 1997 kokonaismenoista.

Vuosi 1990, asukasluku noin 100 350
Vuoden alussa kaupungin väestömäärä nousi yli 100 000 hengen. Oulu oli väestöltään maan 6. suurin kaupunki.

Vuosi 1992, asukasluku noin 102 280
Viides normaalia ajoneuvoliikennettä välittävä silta yli Oulujoen valmistui. Sangin sillan rakentamisen myötä viimeinen yleisessä käytössä ollut lossi Oulun kaupungin alueella lopetti liikennöimisen.

Vuosi 2000, asukasluku noin 117 680
Asukasluku kasvoi nopeasti. Vuoden alussa asukkaita oli 117 680, mutta loppuvuodesta ylittyi jo 120 000 raja.

Oulun kaupunginvaltuustoon valittiin 59 valtuutettua, heistä 20 naisia. Puolueittain/ryhmittäin valtuutetut jakaantuivat seuraavasti: keskustapuolue 14, kokoomus 11, sosialidemokraatit 11, vasemmistoliitto 10, vihreät 7, kristilliset 3 ja sitoutumattomat 3. Äänestysprosentti oli 47,7.

Vuosi 2011, asukasluku noin 141 671
Oulu eroaa muista kaupungeista nuoren ikärakenteensa vuoksi. Oululaisten keski-ikä oli vuonna 2011 37,1 vuotta.

Vuosi 2013
Syntyy uusi Oulu (Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii), joka on asukasluvultaa Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Kuntaliitoksen astuessa voimaan 1.1.2013 asukasluku oli 190 891.

Lähde:
https://www.ouka.fi/oulu/oulu-tietoa/oulu-1960-2013

Suomen hallitsijat Ruotsinvallan ajalla

1599-1611 Kaarle IX (4.10.1550-30.10.1611)

1611-1632 Kustaa II Aadolf (9.12.1594-6.11.1632 )

1632-1654 Kristiina (8.12.1626-9.4.1689)

1654-1660 Kaarle X Kustaa (8.3.1622-13.2.1660)

1660-1697 Kaarle XI (24.11.1655-5.4.1697)

1697-1718 Kaarle XII (17.6.1682-30.11.1718)

1719-1720 Ulrika Eleonora (23.1.1688-24.11.1741)

1720-1751 Fredrik I (28.4.1676-25.3.1751)

1751-1771 Aadolf Fredrik(14.5.1710-12.2.1771)

1771-1792 Kustaa III (24.1.1746-29.3.1792)

1792-1809 Kustaa IV Aadolf (1.11.1778-7.2.1837)

1809-1818 Kaarle XIII (7.10.1748-5.12.1818)

Suomen hallitsijat autonomian ajalla

1809-1825 Aleksanteri I (23.12.1777-19.11.1825)

1825-1855 Nikolai I (6.7.1796-18.2.1855)

1855-1881 Aleksanteri II (29.4.1818-1.3.1881)

1881-1894 Aleksanteri III (10.3.1845-1.11.1894)

1894-1917 Nikolai II (18.5.1868-17.7.1918)

Lähde: http://oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/lisatiedot/historianhenkilot.htm

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_oululaisista
http://hiski.genealogia.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu

Luettelo Oulun suuralueista ja kaupunginosista
Oulun kaupunki on jaettu 23 suuralueeseen ja edelleen 106 kaupunginosaan:

1. Keskusta

• 1. I Pokkinen
  
• 2. II Vaara
  
• 3. III Vanhatulli
  
• 4. IV Hollihaka
  
• 5. V Leveri
  
• 6. Myllytulli
  
• 11. Intiö
  
• 12. Raksila
  

2. Höyhtyä

• 13. Karjasilta
  
• 14. Nokela
  
• 15. Höyhtyä
  
• 16. Lintula
  
• 17. Mäntylä
  

3. Oulunsuu

• 18. Peltola
  
• 19. Kontinkangas
  
• 22. Oulunsuu
  
• 23. Värttö
  

4. Kaukovainio

• 20. Kaukovainio
  
• 21. Hiironen
  

5. Nuottasaari

• 7. Nuottasaari
  
• 9. Limingantulli
  
• 10. Äimärautio
  

6. Kaakkuri

• 27. Kaakkuri
  
• 28. Metsokangas
  
• 30. Kiviniemi
  
• 31. Perävainio
  

7. Maikkula

• 24. Maikkula
  
• 25. Knuutila
  
• 26. Iinatti
  
• 32. Madekoski
  
• 33. Heikkilänkangas
  
• 34. Juurusoja
  
• 35. Pikkarala
  
• 36. Hangaskangas
  

8. Tuira

• 50. Pikisaari
  
• 51. Koskikeskus
  
• 52. Tuira
  
• 54. Vihreäsaari
  
• 55. Hietasaari
  
• 56. Toppilansaari
  

9. Puolivälinkangas

• 60. Välivainio
  
• 61. Puolivälinkangas
  
• 62. Isko
  
• 63. Pyykösjärvi
  
• 64. Takalaanila
  

10. Koskela

• 57. Toppila
  
• 58. Alppila
  
• 59. Koskela
  
• 74. Taskila
  

11. Pateniemi

• 75. Rajakylä
  
• 76. Pateniemi
  
• 77. Herukka
  

12. Kaijonharju

• 78. Linnanmaa
  
• 79. Ritaharju
  
• 80. Kaijonharju
  
• 81. Kuivasjärvi
  
• 82. Liikanen
  

13. Myllyoja

• 65. Laanila
  
• 66. Kynsilehto
  
• 67. Hintta
  
• 68. Parkkisenkangas
  
• 69. Myllyoja
  
• 70. Kirkkokangas
  
• 72. Haapalehto
  

14. Sanginsuu

• 92. Sanginsuu
  
• 96. Ulkosanki
  
• 97. Sanginjoki
  
• 98. Lapinkangas
  

15. Korvensuora

• 83. Rusko
  
• 84. Ruskonselkä
  
• 85. Heikinharju
  
• 86. Korvensuora
  
• 87. Korvenkylä
  
• 88. Saviharju
  
• 90. Talvikangas
  

16. Ylikiiminki

• 40. Ylikiiminki
  
• 41. Vesala
  
• 42. Vepsä
  
• 43. Vuotto
  
• 44. Nuoritta
  
• 45. Jolos
  

17. Hiukkavaara

• 46. Puolukkakangas
  
• 47. Kivikkokangas
  
• 48. Vanha Hiukkavaara
  
• 49. Haukkasuo
  

71. Hiukkavaara

• 89. Saarela
  
• 91. Niiles
  

20. Haukipudas

• 120. Haukipudas
  
• 123. Martinniemi
  
• 124. Jokikylä
  

21. Kello

• 121. Kello
  
• 122. Kalimenkylä
  

30. Kiiminki

• 130. Kiiminki
  
• 132. Huttukylä
  
• 134. Alakylä
  
• 135. Hannus
  

31. Jääli

• 131. Jäälinkylä
  
• 133. Välikylä
  

40. Oulunsalo

• 140. Oulunsalo
  
• 141. Kylänpuoli
  
• 142. Salonpää
  

50. Yli-Ii

• 150. Yli-Ii
  
• 151. Jakkukylä
  
• 152. Tannila
  
• 153. Pahkala
  

Ylikiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin suuralueet on muodostettu samannimisistä entisistä kunnista. Lisäksi Haukiputaan ja Kellon suuralueet on muodostettu entisestä Haukiputaan kunnasta ja Kiimingin ja Jäälin suuralueet entisestä Kiimingin kunnasta.[4] Kaupunginosajako ulottuu liitoskunnissa myös haja-asutusalueille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Oulun_suuralueista_ja_kaupun...

Oulun paikkakuntaprojekti aloitettu 08.08.2017. Huom! Älä poista päivämäärää.