Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Valpuri Juusontytär Jurmu (1837 - 1916)
    Pudasjärvi , Syntyneet, 1823-1842 IK385 Kuva 154
  • Simuna Simunanpoika Halkola (1832 - 1898)
    Pudasjärvi , Syntyneet, 1823-1842 IK385 Kuva 107 Taivalkoski > kuolleet, 1884-1907 > 31: 1898 MKO1-3
  • Jaakko Pekanpoika Luokka (1859 - 1939)
    Pudasjärven seurakunnan arkisto - Rippikirja 1854-1861 (IAa:17), jakso 230, sivu 226: Kurki nro 47 Kortetjärvi; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.10.2019 Residence : Adams township, Houghton, Michiga...
  • Anna Kreeta Juusontytär Taivalkoski (1888 - d.)
    Taivalkoski rippikirja 1881-1890 s.103 / Litt T. Tuore aviopari Juuso Juhonpoika Taivalkoski (s.3.9.1863) ja Kaisa Kreeta Mariantytär Tolkkinen (s.4.6.1853). Miehen kohdalla merkintä 1888 Amerikkaan me...
  • Anna Eskeldotter (1644 - 1701)

Tervetuloa Taivalkosken sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Taivalkoski - paikkakuntaprojekti. Projektiin voi liittää Taivalkoskella eläneitä, kuolleita ja vaikuttaneita henkilöitä. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää myös valokuvia ja dokumentteja.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia Pohjanmaa.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Tietoa paikkakunnasta

Taivalkoski on Suomen kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa.Taivalkoski kuuluu Koillismaahan. Muita Koillismaan kuntia ovat Kuusamo ja Posio sekä osin Pudasjärvi. Koillismaan rajamääritelmä on avoin ja vailla lakimääritelmää. Pohjois-Pohjanmaan katsotaan perinteisesti alkavan Pudasjärven eteläpuolelta. Taivalkosken alue kuului vuoteen 1842 Pudasjärven pitäjään. Tuolloin muodostettiin Pudasjärven kuuluva Jokijärven rukoushuonekunta, josta 1885 tuli Pudasjärven kappeli. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1849 Jokijärvelle. Vuonna 1868 perustettiin Jokijärven kunta. Koska Taivalkosken kylästä oli kehittynyt sahan perustamisen jälkeen kasvava asutuskeskus, alettiin kirkon siirtämistä suunnitella entisestä kirkonkylästä Jokijärveltä Taivalkosken kylään. Pitkien riitojen jälkeen kirkko määrättiin siirrettäväksi Taivalkoskelle, jonne se pystytettiin 1879. Tuolloin muodostettiin myös itsenäinen Taivalkosken pitäjä. Jokijärven kunta lakkautettiin vuonna 1884, joka liitettiin Taivalkoskeen. Kirkko oli käytössä vuoteen 1925, jolloin se paloi salamaniskusta. Uusi kirkko valmistui 1933. Hengellisessä elämässä on lestadiolaisuudella ollut Taivalkoskella voimakas vaikutus.

Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Taivalkosken seudulle jo varhain, sillä Iijoki oli Pohjois-Suomessa Oulujoen ohella tärkeimpiä lännen ja idän välisiä kulkureittejä. Seutua hallitsivat pitkään saamelaiset erämiehet, mutta keskiajan lopulla Iijokivarren erämaihin alkoi tulla erämiehiä Perämeren rannikolta Iin pitäjästä. Vakinaisesti seutu asutettiin kuitenkin vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595, jolloin alue siirtyi Ruotsin hallintaan. Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat sekä Savosta että Iijokea pitkin rannikolta. Uudisasukkaita houkuttelivat hyvät kalavedet ja laajat riistamaat. Vanhimpia asutusseutuja olivat Jokijärven, Tyräjärven, Kostonjärven ja Jurmun kylän seudut. 1500-luvun alussa Taivalkoskella asui kolme uudisasukasta, Simo Kurtti, Juho Soroinen sekä Heikki Manninen. Asukasluku pysyi pitkään pienenä, sillä vielä vuonna 1700 asukkaita oli vain noin 150. Uudisasukkaat harjoittivat kalastuksen ja metsästyksen ohella kaskiviljelyä vaarojen rinteillä. Maanviljely kehittyi hitaasti, sillä maat ovat yleensä karuja, hallanarkoja moreenimaita. Karjatalous antoi varmemman leivän<br/

Perustettiin 1842 Pudasjärven seurakuntaan kuuluvana Jokijärven rukoushuonekuntana. Ensimmäinen kirkko, erämaatemppeli valmistui 1848. Erotettiin omaksi Jokijärven kappeliksi 1858. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1848 Kurjen maille Jokijärven kylään, josta se siirrettiin 1878 Taivalkosken kylään. Seurakunnan nimi vaihtui Taivalkoskeksi, kun se määrättiin erotettavaksi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Taivalkosken osia siirrettiin 1908 perustettuun Posion seurakuntaan, mikä toteutui 1925.

Kirkko paloi 27/7 1925 salaman sytyttämänä perustuksiaan myöden. Historiakirjat alkavat 1875, mutta rippikirjat v:sta 1849, oma saarnaaja-katekeetta oli näet jo v:sta 1842, (toinen v:sta 1850) ja vt. kappalainen v:sta 1875. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Vanha nimi

Jokijärvi

Naapuriseurakunnat

Kuusamo, Posio, Pudasjärvi, Suomussalmi

Kyliä

Asutusalue, Inkee, Jokijärvi, Jokikylä, Jurmu, Koitila, Kosto, Kurtti, Loukusa, Metsäkylä, Pisto, Polo, Taivalkoski, Tyrävaara ja Vaarakylä.

Tunnettuja taivalkoskelaisia

Kalle Päätalo, kirjailija
Pekka Jalava, koomikko
Tapio Räisänen, mäkihyppääjä

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivalkoski
http://hiski.genealogia.fi

Paikkakuntaprojekti aloitettu 08.08.2017.

Pohjanmaa

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Isokyrö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I Västerbotten, Ruotsi: Bjurholm I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Uumaja I Vindeln I Vännäs