Follow
Tässä projektissa etsitään nykyisen Lempään kylän alueella asuneita sukuja ja sukujuuria. Tämä on rinnakkaisprojekti Tammijärven sukupuulle.
Yhteistyökumppaniksi projektiin pääset kohdasta Toiminnot > Liity yhteistyökumppaniksi. Kun olet mukana, voit liittää ylläpitämiäsi Geni-profiileita Luhangan Lempään kylä -projektiin. Projektista voi keskustella projektin keskusteluissa ja profiileista ko. profiilin keskustelussa. Huomaa, että keskustelut ovat julkisia, ne näkyvät myös Genin ulkopuolella.
Luhangan kylästä itsenäiseksi kunnaksi
Luhangan juuret ovat vuonna 1442 perustetussa Sysmän suurpitäjässä, johon se kuului Luhangan – tai Luhangon – kylänä. Luhangan historiaan liittyy oleellisesti Skotlannista lähtöisin oleva Reid tai Reeth-suku. 1610-luvulla David Reid sai 2.8.1613 Jaakko de la Gardien kirjeen perusteella Luhangasta talon – käytännössä suunnilleen koko Luhangan kylän. Luhangassa kuitenkin asui vasta David Reidin poika ratsumestari Alexander Reid (Luhangan kirja s. 24)
Oli itse asiassa on erään Reeth-sukuun kuuluvan ansiota, että Luhangan entisestä kylästä tehtiin Sysmän emäseurakuntaan kuuluva kappeli vuonna 1766. Sysmän seurakunnasta Luhanka erosi kuitenkin vasta 1864, ja vihdoin 1867 myös omaksi kunnakseen. Syystäkin tämän mahtisuvun jäseniä kutsuttiin ”Luhangon herroiksi." Perustamisvaihessa Luhankaan liitettiin alueita Hartolasta (Tammijärvi) ja Sysmästä
Sydänmaa vai Lempään kylä vai Luhangan Sydänmaan Lempään kylä?
Tähän kysymykseen olisi mielenkiintoista saada vastaus. Jos tiedät, kerro meille muillekin.
Sydänmaa ilmenee 1700- ja 1800 luvun rippikirjoissa ja Lempäästä on alettu paikkana puhua rippikirjoissa vasta 1800- luvun loppupuolella, sitä ennen Lempäällä on tarkoitettu Päijänteen rannassa olevaa kantatilaa. Kartoissa ja tienviitoissa näkyy molempia.
Luhangan kirjan (toim. Keijo K.Kulha) sivulla 151 kuvataan torppariasutusta vuoden 1868 taksoitusluettelon mukaan. Kuva projektikuvana.
Klikkaa kuvaa, saattaa suurentua.
Kuvassa nykyisen Lempään osalta näkyy kolme kantatilaa – Ryyttylä, Kesäniemi ja Lempään tila.
Tilojen ympärillä näkyy torppia, joita mainitaan Luhangan rippikirjoissa 1700- 1800 luvulla:
Läski, Latianmaa, Rajakangas, Taikinajärvi, Ahvenmäki, Iitinmäki, Hipeli, Ala-Syrjäkangas, Ylä-Syrjäkangas,
Uusi-Leppäjoki, Vanha-Leppäjoki, Vesa, Yski, Niinimäki. Torppia on varmasti muitakin kuin edellä mainitut.
Tule mukaan projektiin tutkimusretkelle Lempään kylän varhaisempiin vaiheisiin ja sitä kautta mahdollisesti löytyviin omiinkin sukujuuriisi.
Keskusteluissa kuka tahansa voi tarjota lisätietoa tai esittää kysymyksiä, rohkeasti mukaan!