Lumijoki, Lapinniemi, talo Granlund No 27 asukkaat

Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi

Projekti käsittää Lumijoen Lapinniemen alueella talon Granlund No 27 asukkaat.

Lumijoki, Lapinniemi - Talonhaltijaluettelo https://www.geni.com/projects/Lumijoki-Lapinniemi-Talonhaltijaluettelo/46710
Projektissa on luettelo Lumijoen Lapinniemen alueella v. 1939 saakka olevien talonhaltijoiden nimet ja talot.

Tarkoituksena on tehdä tarkentavia alaprojekteja alueen taloille ja asukkaille joihin voitaisiin liittää henkilöprofiilit, alueen karttoja, yksityiskohtaisempia tietoja talosta ynm.

Lumijoen itsenäisten tilojen Talonhaltijaluettelo 1548 - 1939
Talonhaltijaluettelon on laatinut Markku O. Kuorilehto. Talonhaltijaluettelon syntymisessä ovat avustaneet Keijo Kaukko, Timo Sarkkinen ja Reijo Savola.
Talonhaltijaluettelo kirjassa: Lumijoki vuosisatojen saatossa. ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.

Granlund No 27

• Varapastori Isach Lithovius - 1735 pso Magdalena Pecklinia - 1735
  • Isak Lithovius
  • Magdalena Simonsdotter Pecklinius
• leski Magdalena Pecklinia 1736 - 1758
  • Magdalena Simonsdotter Pecklinius
• 1/6 Olli 1738 pso Briita 1738
• lampupuoti Heikki 1753 - 1754 pso Inkeri 1753
• vääpeli Ocklavitz 1759 - 1785 pso Hanna Lisa (Johanna 1759)
  • Carl von Ocklawitz
  • Johanna Elisabetti Iisakintytär Lithovius
• lampuoti Juho 1762 - 1764
• lampuoti Heikki 1765
• lampuoti Olli 1766
• lampuoti Mikko 1767
• lampuoti Olli 1775
• Vääpeli Ocklavitzin leski Johanna Lithovius 1786 - 1788
  • Johanna Elisabetti Iisakintytär Lithovius
• maalari Michael Toppelius Oulusta 1789
  • Michael Kristofferinpoika Toppelius
• kauppias Johan Uhlström Oulusta 1790 - 1800
  • Johan Joachiminpoika Uhlström
• kauppias Uhlströmin leski Oulusta 1801 - 1802
  • Susanna Johansdotter Uhlström
• Tuomas Antinpoika Harjapää Kempele No 20 1803
  • Tuomas Antinpoika Granlund (Harjapää)
• Tuomas Antinpoika Harjapää 1804 - 1832
  • Tuomas Antinpoika Granlund (Harjapää)
• Taneli Tuomaanpoika 1833 - 1840 pso Reeta 1839 - 1840
• Juho Juhonpoika Pirkola 1841 - 1857 pso Liisa 1841 - 1857
  • Juho Juhonpoika Granlund (Pirkola)
  • Liisa Antintytär Pirkola (Karinkanta)
• Antti Heikinpoika Kontio 1858 - 1866 pso Briita Leena Prokko 1858 - 1866
  • Antti Heikinpoika Granlund (Kontio)
  • Riitta Magdalena Juhontytär Granlund (Säikkä, Säikkälä)
• leski Briita 1867 - 1870
  • Riitta Magdalena Juhontytär Granlund (Säikkä, Säikkälä)
• Matti Rietala lautamies 1871 - 1906 pso Maria 1871 - 1898
  • Matti Juhonpoika Granlund (Riedala)
  • Maria Liisa Jaakontytär Granlund (Prokko)
• Aappo Toppila 1907 - 1919 pso Anna 1908 - 1919
  • Aappo Jaakonpoika Granlund (Ylitoppila)
  • Anna Reeta Juhontytär Ylitoppila, Granlund (Näppälä)
• Heikki Tornio kunnallislautakunnan esimies 1920 - 1939 pso Hanna 1920 - 1939
  • Heikki Israel Pekanpoika Tornio
  • Hanna Elisabeth Granlund, Tornio (Toppila)

    ---

Kuvassa: Omistaja Heikki Tornio , Johanna o. s. Toppila, kunta Lumijoki, kylä Lapinniemi , tilan nimi Granlund, tilannevuosi 1933

Lumijoki Lapinniemi Granlund Tornio 1933

Tunnus 23036
Kunta Lumijoki
Kylä Lapinniemi
Tilan nimi Granlund
Tilannevuosi 1933
Omistaja Heikki Tornio , Johanna o. s. Toppila
Lisätietoja
GRANLUND 14 km Limingan asemalta ja 39 km Oulusta. Omistajat v:sta 1919 Heikki Tornio ja puolisonsa Johanna (o. s. Toppila). Pinta-ala 204,52 ha, josta puutarhaa 0,02, peltoa 50, luonnonniittyä 56, metsämaata 142,5 ja joutomaata 56 ha. Pellot tasaisia savi-, hiekka- ja multamaita. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 1,5 ha ruista, 4,5 kauraa, 2 ohraa, 0,4 perunaa, 0,6 juurikasveja, 38,64 heinää ja 2,36 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten keskellä, kylätien varrella. Navetta tehty tiilistä; siinä on vesijohto (sähköpumppu) ja automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 4 hevosta, 21 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa, 10 lammasta ja 10 kanaa. Karja LSK-rotua (9 kantakirjassa ja useita siihen oikeutettuja). Lampaat maatiaisia. Myydään viljaa, maitoa ja rehuja Ouluun ja paikkakunnalle, maito osuusmeijeriin. Hoidettu mäntypuuvaltainen havumetsä. Sähkövalo ja -voima Voima Oy. Pöyryltä. Tuulimylly ja traktori (osuus). Omistaja on säästöpankin hallituksen puheenjohtaja sekä meijerin ja osuuskaupan hallituksen jäsen.
Lähde
Suomen maatilat, V osa http://sukutilat.sarka.fi/?fbclid=IwAR3b1bknspKTf3alD1AavCU4wRGLa60...

kohteen nimi: Granlund
kunta: Lumijoki
kiinteistötunnus: Lapinniemi 27:23
kylä/k.osa: Lapinniemi
tyyppi: maa­ ja metsätalous
ajoitus: ei määritelty
arvottaminen: maakunnallisesti arvokas
kohteen sisältämät rakennukset: Aitta; Asuinrakennus; Konehuone; Navetta; Puohi; Sauna; Tuulimylly;
kuvaus:
Peltoaukeiden ympäröimänä, metsikön laidassa pienellä mäellä sijaitseva vanha tila, jossa asuinrakennus,
tiilinavetta ja puohi 1890­luvun alusta, ja vanhemmat aitta ja tuulimylly. Lisäksi uudempia ulkorakennuksia. Tilalla
on toiminut Lumijoen ensimmäinen meijeri ja kestikievari.
arviointi:
Vanha tila perinteistä rakennustapaa edustavine rakennuksineen ja harvinainen tuulimylly 1800­luvun alusta.
Tuulimylly on valtakunnallisesti merkittävä RKY 2009 kohde. Muut rakennukset maakunnallisesti merkittäviä.
lähteet:
Kotiseutuni Pohjois­Pohjanmaa, Suomen Maakuntajulkaisu oy 1970
Lumijoki vuosisatojen saatossa, Lumijoki­seura 1994
https://pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2020/08/3523.pdf

Kuvaus
Lumijoen lakeudella Lapinkylässä on neljä tuulimyllyä, jotka edustavat alueella 1800-luvulla yleistä, mutta lähes kadonnutta rakennustyyppiä. Maanviljelysmaisemaa leimaavista, 1800-luvulla erittäin monilukuisista tuulimyllyistä ovat vain harvat säilyneet ja vielä harvemmat kunnostettuina, niistäkin monet museoalueilla.

Lähellä toisiaan sijaitsevat Penttilän, Erkkilän, Granlundin ja Kyrön myllyt ovat ns. jalkamyllyjä. Kunnostetut myllyt toimivat maamerkkeinä. Myllyjen koneistot ovat säilyneet.

Historia
1800-luvulta lähtien tuulimyllyjä oli paljon Limingan pitäjän vähäkoskisissa rannikkokylissä. Lähes jokaisella suuremmalla talolla oli oma tuulimylly jauhojen jauhamista varten. Tuulimyllyjä oli eniten 1800-luvulla, mutta ne vähenivät nopeasti höyrymyllyjen yleistyttyä.

Erkkilän mylly, entisen Tynin tilan myllyn hirsikerrassa on vuosiluku 1768. Mylly rakennettiin uudelleen 1811 ja siirrettiin nykyiselle paikalleen 1975. Granlundin myllyn siipitukissa on vuosiluku 1809. Kyrön mylly lienee peräisin 1832-1837 väliseltä ajalta. Penttilän myllyn hirsikehään on veistetty vuosiluvut 1862 ja 1870.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3996

Projketi on aloitettu 22.01.2023. Ethään poista projketin aloituspäivämäärää.