Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Lumijoki, merkkihenkilöt

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Juho Juusonpoika Ylikarjala (1859 - d.)
    Juho Yli-Karjala Juho Yli-Karjala, joka oli synt. 14. 3. 1859 oli korkeasta iästään huolimatta aivan viimeiseen asti aktiivisesti suojeluskuntatyössä. Harjoituksissa, marsseilla, ampumaradalla aina nä...
  • Viktor Karl Emil Wichmann (1856 - 1938)
    Viktor Karl Emil Wichmann, kirjailijanimi Gånge Rolf, S 24.8.1856 Lumijoki, K 21.1.1938 Helsinki. Syntynyt Lumijoella. Tällöin hänen isänsä oli Lumijoen kappalaisen apulainen (1854-58). Emil Wichmann...
  • Paavo Antinpoika Leiviskä (1869 - d.)
    Kestilä > rippikirja, 1867-1876 > sivu 51, kuva 43: (Gestilä by n:o 11 Ylitalo) Kestilä > rippikirja, 1867-1876 >sivu 78, kuva 68: (Gestilä by n:o 28 Hämeenaho-Autio) Kestilä > rippikirja, 1877-188...
  • Paavo Olli Isak Meskus (1931 - 1968)
    Juoksuvalmentaja
  • Erkki Erkinpoika Jakkula (1849 - 1933)
    Maanviljelijä Era Jakkula (syntyi 02.02.1849 Lumijoki., kuoli 18.12.1933 Lumijoki) Jakkula on yksi vanhimmista Lumijoen asukkaista. Jo verrattain nuorena miehenä hän tuli isännäksi nykyiseen kotitaloo...

Tervetuloa Lumijoen merkkihenkilöiden projektin pariin!
Kaikki ovat tervetulleita liittymään projektiin ja lisäämään henkilöitä, tekstiä, kuvia ja dokumentteja. Projektiin voidaan liittää profiileita, jotka ovat Lumijoella syntyneet, kuolleet tai jotenki vaikuttaneet olemassaolollaan ja olleet merkittäviä henkilöitä.

Lumijoen projektit

Merkkihenkilöt

Profiilin kuvaukset lyhennettynä alla olevassa listassa. Täydellisemmät henkilön elämäntiedot ovat profiilissa.

A

  • Ahmala, Heikki

Heikki Ahmala
Heikki Ahmala (16. heinäkuuta 1879 Lumijoki – 10. marraskuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen vahtimestari ja sosialidemokraattien kansanedustaja.
Nuoruudessaan Ahmala työskenteli renkinä, satamatyöläisenä, kirvesmiehenä ja muurarina sekä myöhemmin muun muassa SDP:n puhujana ja Kajaanin osuuskaupan kaupanhoitaja. SDP:n kansanedustajana Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä hän toimi vuosina 1914–1917. Eduskunnassa hän oli jäsenenä Laki- ja talousvaliokunnassa.
Eduskuntatyönsä jälkeen Ahmala työskenteli Paperityöväen liiton sihteerinä Tampereella, Euran kunnankirjurina sekä muurarina ja Vallilan työväentalon vahtimestarina Helsingissä. Lisäksi hän toimi Kansan tahdon hallituksen puheenjohtajana.
Ahmala oli naimisissa vuodesta 1920 lähtien Lyyli Maria Lembergin kanssa.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ahmala
Heikki Ahmala'
Kansanedustajana 02.02.1914 - 03.04.1917
.Edustaja CV Sidonnaisuudet Avustaja.
Nimi: Ahmala, Heikki
Ammatti / arvo: vahtimestari.
Aiemmat vaalipiirit: Oulun läänin eteläinen vaalipiiri 02.02.1914 - 03.04.1917.
Aiemmat toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Laki- ja talousvaliokunta -.
Aiemmat eduskuntaryhmät: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 02.02.1914 - 03.04.1917.
Lähde:https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910232.aspx
Heikki Ahmalan (kansanedustajana 02.02.1914 - 03.04.1917) hautaussaattue marraskuun 17. päivänä 1940, arkunkantajat ja saattojoukko. Syntymäaika ja -paikka: 16.07.1879 Lumijoki. Kuolinaika ja -paikka: 10.11.1940 Helsinki.
https://www.finna.fi/Record/ta_ah.M011-1196486
Heikki Ahmala (16.07.1879 - 10.11.1940), SDP:n kansanedustaja 02.02.1914 - 03.04.1917 Ernst Ovesén, valokuvaaja Heikki Ahmala (16.07.1879 - 10.11.1940), SDP:n kansanedustaja 02.02.1914 - 03.04.1917. Renki, satamatyöläinen, kirvesmies ja muurari, osuuskauppatyöntekijä, Sosialidemokraattisen raittiusliiton järjestösihteeri, Kulutusosuuskuntien keskusliiton
https://www.finna.fi/Record/ta_ah.M011-1288268

  • Ahmala, Kustaa

Kustaa Ahmala Kustaa Kustaanpoika Ahmala]
Kustaa ”Kössi” Ahmala (13. helmikuuta 1889 Lumijoki – 29. huhtikuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen postimies ja työläiskirjailija. Hän on yksi sisällissotaa edeltäneen vanhan työväenliikkeen tärkeimpiä runoilijoita yhdessä Kössi Kaatran, Kasper Tantun ja Kaarlo Uskelan kanssa. Ahmalan tuotanto käsittää runojen ohella myös proosaa, kuten erilaisia pakinoita ja pienoiskertomuksia. Hänen tunnetuin runonsa on vuonna 1913 kirjoitettu Työn laulu, joka on aikakautensa työväenliikkeen huomattavimpia kirjallisia tuotoksia. Sitä on myöhempinä vuosikymmeninä siteerattu lukuisissa eri yhteyksissä ja Työn laulua pidetään myös yhtenä merkittävimmistä työn ylistyksistä koko suomalaisessa runoudessa. Vuoden 1918 sisällissodan aikana Ahmala kuului Suomen kansanvaltuuskunnan nimittämään postineuvostoon, jonka vuoksi valkoiset teloittivat hänet Viipurissa sodan loppuvaiheessa. Ahmalan elinaikana hänen tuotantoaan ehti ilmestymään ainoastaan työväenlehtien palstoilla. Ahmalan ainoa kokoelmateos julkaistiin postuumisti vuonna 1920.

J

photos.geni.com/p13/15/2e/e4/b4/5344485e3bf4249e/eero_jakkula_2_original.jpg
Maanviljelijä Eero Jakkula

  • Jakkula Eero

Eera Eeranpoika Jakkula
Maanviljelijä Era Jakkula syntyi 02.02.1849 Lumijoki.
Pitkäaikainen koulun johtokunnan jäsen.
Jakkula on yksi vanhimmista Lumijoen asukkaista. Jo verrattain nuorena miehenä hän tuli isännäksi nykyiseen kotitaloonsa,
Nuorempana oli maanviljelijä Era Jakkula paljon mukana yleisissä asioissa ollen mm. kunnallislautakunnan esimiehenä yhdeksän (9) vuotta, kirkonisäntänä toistakymmentä vuotta jne.
Samoin hän oli kirkonkylän kansakoulun innnokkaimpia alkuunpanijoita, toimien sitten monet vuodet koulun johtokunnassa.
Jakkulan suku on paikkakunnan vanhimpia. Isonvihan jälkeen muutti suvun kantaisä Matti Jakku Lumijoelle IIsalmelta, jonne suku oli tullut Laihialta. Vielä nytkin on Etelä.Pohjanmaalla, varsinki Laihialla samaa sukuhaaraa olemassa. Kaleva193215.10.1932 no 238
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1849045?term=...

Tunnus 23041. Kunta Lumijoki. Kylä Lumijoki
Tilan nimi Jakkula. Tilannevuosi 1933
Omistaja Eero Jakkula
Lisätietoja
JAKKULA 12 km Limingan asemalta ja 37 km Oulusta. Omistaja v:sta 1877 Eero Jakkula. Ollut isännän suvulla 1700-luvun alusta lähtien. Pinta-ala 558,07 ha, josta peltoa 25,61, luonnonniittyä 63,51, laidunta 24,19, metsämaata 310 ja joutomaata 134,76 ha. Pellot tasaisia savi-, hiekka- ja multamaita. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 1,1 ha ruista, 2,07 kauraa, 3,96 ohraa, 0,35 perunaa, 0,4 juurikasveja, 16,18 heinää, 0,45 sekaviljaa ja 1,1 ha puolikesantoa. Talouskeskus viljelysten reunassa, maantien varrella. Navetassa vesijohto ja automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 4 hevosta, 20 lehmää, 1 sonni, sikaa, 8 lammasta ja 3 kanaa. Karja LSK-rotua (5 kantakirjassa) ja lampaat maatiaisia. Myydään maitoa paikkakunnalle. Hoidettu havumetsä. Sähkövalo ja -voima Voima Oy. Pöyryltä.
Lähde
Suomen maatilat, V osa
http://sukutilat.sarka.fi/?fbclid=IwAR0kQo6zDDtHR0IR4e8pkUYDCVca8vS...

photos.geni.com/p13/7b/f2/ff/05/5344485edaec89b7/talo_jakkula_1933_original.jpg
Tilan nimi Jakkula. Tilannevuosi 1933. Omistaja Eero Jakkula

Lumijoki No 3, Jakkula 2/3 mant.
Tal. Era Eranp. s. 02.02.1849 Lumijoki
Vaimo Anna Jaakontr. Mikkola s. 29.05.1853 Lumijoki
Pka Jaakko s. 30.09.1875 Lumijoki
Pka Era s. 12.02.1877 Lumijoki ( kuulutuksiin pantu Maria Liisa Lumikari 03.08.1906 ja 05.06.1909 Liisa Penttilälle)
-- - vaimo Maria Liisa Lumikari s. 30.09.1880 Lumijoki vihitty 30.09.1906
Pka Juho s. 13.01.1879 Lumijoki, Amerikkaan tod. 1901
Tr Riita Mathilda s.12.02.1881 Lumijoki
Tr Maria Liisa s. 30.01.1883 Lumijoki
Pka Heikki s. 20.03.1885 Lumijoki, tod. Amerikkaan v. 1903
Pka Kaarle s. 26.04.1888 Lumijoki
-- - vaimo Kaisa Kustaavi Penttilä, kuulutukset pantu 05.06.1909
Tr Ida Sofia s. 03.02.1893 Lumijoki
Pka Iikka s. 12.08.1896 Lumijoki
Tr Anna Ester s. 09.04.1900 Lumijoki
Lumijoki - rippikirja, 1901-1910 (AP_II I Aa:2) > Sivu 461 37: sivu ???: Lumijoki 3 Jakkula; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=280... / Viitattu 4.3.2021
Lumijoki - rippikirja, 1911-1920 (AP_II I Aa:5) > Sivu 378 36: sivu ???: Lumijoki 3 Jakkula; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=283... / Viitattu 4.3.2021
Kuolintieto: Erkki Erkinpoika Jakkula kuoli 18.12.1933 Lumijoki, ikä 84 v. 10 kk 16 pv
Lumijoki - kuolleet, 1902-1963 (AP I F:1) > 56: sivu ???: 1933-1934 tupla; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=280... / Viitattu 4.3.2021

  • Jakkula, Juho s. 13.01.1879 Lumijoki,

Juho Eeranpoika Jakkula
60 vuotta täytti eilen 13.01.1939 ( Helsingin Sanomat 193914.01.1939 no 12) maanviljelijä Juho Jakkula Lumijoella. Maanviljelyksen ohessa on Jakkula joutunut ottamaan osaa moniin yhteisiin toimiin. Niinpä on hän toiminut kunnanvaltuuston jäsenenä n. 20 vuoden ajan, ajoittain sen puheenjohtajana, kuten nytkin.
Holhouslautakuntaan on hän kuulunut niinikään pitkät ajat, toimien nykyään sen puheenjohtajana, ollut tulo ja omaisuusverotuslautakunnassa monet vuodet sekä kirkkovaltuuston jäsenenä useat vaalikaudet.
Lähde: Helsingin Sanomat193914.01.1939 no 12
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986348?term=...

  • Juusola, Aappo Matinpoika

Aappo Matinpoika Juusola
Syntyi 16.1.1873 Vihannissa, kuoli 12.04.1932 Lumijoella.
Toimi aikanaan Lumijoen seurakunnan kanttorina ja kiertokoulun opettajana. Entiset oppilaat muistavat, että hänen opetustapansa oli hyvin havainnolsta."
Lähde: Kirja, "Lumijoki vuosisatojen saatossa". "Merkkihenkilöt" sivu 491. Lumijoella 1994, Lumijoki-Seura, ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.
"Lumijoen krtk.
Os. Lumijoki. Raslle krklta 12 klm. Perust. 1868 tri J.L. Berg. Lkv 01/9 - 31/5.
Palkka: 425 mk. Nyk. op. on sen ohessa rokottaja, josta on 75 mk, ja lukkarinapul. josta on 125 mk. Oppltn kskm 2 klm. Opplta 5 - 15 v. Opettaja. Aapo Juusola s. 1873 Vihannissa. Kkn käynyt, Valm. op. M. Tuomikosken johdolla 1894, Hgin keräkursseilla, 1905. Op. Revonlahdella ja Kalajoella, t. 1898."
Lähde: Kirja; Suomen Pikku- Ja Kiertokoulun Matrikkeli. Kaarle Verkko: Pikku- Ja Kiertokoulu v. 1909
Suomen pikku- ja kiertokoulujen matrikkeli ynnä pikku- ja kiertokoulujen opettajista tiedonantoja http://www.doria.fi/handle/10024/119476
Kirjoitti S. Lampinen 19.09.2017

K
photos.geni.com/p13/fc/1e/f3/34/5344485e51ed05e1/kaakinen_original.jpg
photos.geni.com/p13/df/7d/ea/f3/5344485faf099447/kaakinen_original.jpg Lehdet Liitto 1936 31.03.1936 NO 74 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2053210?page=3

  • Kaakinen, Kokko (Ylikaakinen), Jaakko Jaakonpoika

Jaakko Jaakonpoika Kaakinen, Kokko (Ylikaakinen) Syntynyt: 06. tammikuuta 1855 Oulunsalo, Finland (Suomi). Kuollut 28. maaliskuuta 1936 (81) Lumijoki, Finland (Suomi).
Elämätarinaa
Talollisen poika Jaakko Jaakonpoika Kaakinen muutti perheineen (puoliso Liisa Karoliina Junkkonen ja 4 lasta) Oulunsalosta Lumijoelle 21.4.1884, jossa hän teki elämäntyönsä Lapinniemen nro 18 Kokon tilan 3/8 mt isäntänä. Lapsia syntyi kaikkiaan yhdeksän, joista 5 lähti siirtolaisiksi Kanadaan tai Yhdysvaltoihin. Lumijoen kunnallislautakunnan esimies, kirkkovaltuutettu.
Suuren lähetystön jäsenet: Lumijoki: maanviljelijä. Jaakko Kaakinen https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986418?term=...
Vanhemmat: Jaakko Jaakonpoika Ylikaakinen ja Kaisa Sofia Adamintytär Ylikaakinen (Söderström)
Puolisot: Liisa Karoliina Kaakinen (Junkkonen); Kaisa Sofia Kaakinen (Heinu) ja Kaisa Sipola, Petäjä, Kaakinen (Maksa)
Lapset: Maria Korhonen, Lake (Kaakinen); Ida Johanna Haapala (Kaakinen); Anna Emilia Malo (Kaakinen); Jaakko Evert Jaakonpoika Kaakinen; Juho Henrik Kaakinen; Lily (Lyyli) Jones (Kaakinen); Yrjö Jooseppi Kaakinen; Kaisa Hillend, Alskog (Kaakinen) ja Martta Eleonoora Pudas (Kaakinen)
Sisarukset: Juho Jaakonpoika Kaakinen (Ylikaakinen); Jaakko Jaakonpoika Ylikaakinen; Adam Jaakonpoika Kaakinen (Yli-Kaakinen); Naima Katariina Päätalo (Yli-Kaakinen); Aappo Jaakonpoika Kaakinen; Henrik Aukusti Jaakonpoika Kaakinen; Frans Josef Jaakonpoika Kaakinen; Iisakki Vihtori Jaakonpoika Kaakinen (Ylikaakinen); Emil Edvard Jaakonpoika Kaakinen ja Otto Aleksanteri Jaakonpoika Kaakinen Lähisukulaiset: Vanhemmat: Jaakko Jaakonpoika Ylikaakinen ja Kaisa Sofia Adamintytär Ylikaakinen (Söderström) Lumijoki Lapinniemi No 18, Kokko 3/8 mant.
Leski Jaakko Jaakonpoika Kaakinen s. 06.01.1855 Oulunsalo k. 02.11.1907
Vaimo Liisa Karoliina Junkkonen s. 1852 Oulunsalo k. 04.03.1898
Vaimo Kaisa Sofia Heinu s. 10.11.1855 Oulunsalo
Tr Kaisa Sofia Jaakontr (Kaisa Alskog?) s. 27.06.1876 Oulunsalo, mainetod. Amerikkaaan 15.02.1902
Pka Jaakko Evert s. 16.10.1878 Oulunsalo
Tr Maria Karoliina (Mary Lake?) s. 17.11.1880 Oulunsalo, 09.04.1906 Oulunsaloon
Tr Ida Johanna s. 06.03.1880 Oulunsalo, 18.05.1906 Oulun kaupunki
Pka Juho Henrik s. 13.02.1885 Lumijoki, tod.27.04.1909
Tr Lyyli Elisabeth (Lily Jones?) s. 29.04.1887 Lumijoki, tod. 1904 Amerikkaan
Anna Emilia s. 25.02.1890 Lumijoki
Pka Yrjö Jooseppi s. 31.01.1893 Lumijoki
Tr Martta Eleonora s. 10.07.1896 Lumijoki

  • Kaakinen, Juho Eino

Juho Eino Kaakinen
Syntyi 20. heinäkuuta 1896 Lumijoki. Kuoli 10. huhtikuuta 1938 Lumijoki. Hän oli pohjoispohjalainen maanviljelijä ja Maalaisliiton kansanedustaja.
Kaakisen vanhemmat olivat talollinen Kaarlo Kaakinen ja Kreeta Okkonen. Hän kävi kansakoulun ja kansanopiston ja toimi sitten maanviljelijänä Lumijoella. Kaakinen oli Voima Oy Pöyryn toimitusjohtajana 1923–1938, Lumijoen osuuskassan kirjanpitäjänä 1924–1932 sekä 10 vuoden ajan Lumijoen sähköosuuskunnan toimitusjohtajana.
Kaakinen oli kansanedustajana 1937–1938 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän tuli eduskuntaan 23. helmikuuta 1937 presidentiksi valitun Kyösti Kallion tilalle. Kaakinen kuoli kesken edustajakautensa ja hänen tilalleen eduskuntaan tuli Maalaisliiton Pentti Kiiskinen. Kaakinen oli presidentin valitsijamies vuoden 1937 presidentinvaaleissa ja hän oli myös Lumijoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Kaakinen oli Maalaisliiton piirijärjestön puheenjohtaja ja sanomalehti Liiton hallintoneuvoston ja johtokunnan puheenjohtaja.
Juho Kaakinen oli naimisissa vuodesta 1923 Lyyli Katariina Hiltulan kanssa.
Lähde: Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kaakinen
Juho Kaakinen.
Kansanedustajana 23.02.1937 - 10.04.1938
Edustaja CV Sidonnaisuudet Avustaja
Nimi: Kaakinen, Juho
Ammatti / arvo: maanviljelijä
Aiemmat vaalipiirit: Oulun läänin eteläinen vaalipiiri 23.02.1937 - 10.04.1938
Aiemmat toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Työväenasiainvaliokunta -
Aiemmat eduskuntaryhmät: Maalaisliiton eduskuntaryhmä 23.02.1937 - 10.04.1938
Kansanedustajana: 23.02.1937 - 10.04.1938
Edeltäjä: Kyösti Kallio /Ml
23.02.1937 - 10.04.1938
Seuraaja: Pentti Kiiskinen /Ml
Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910642.aspx
Liitto193824.04.1938 NO 92 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2053782?term=...

  • Keskitalo, Henry Nikolai

Henry Nikolai Keskitalo
(14. syyskuuta 1896 Lumijoki – 2. joulukuuta 1949) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torppari Jaakko Keskitalo ja Greeta Sofia Takalo. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1924 Anna Elina Lukkarilan kanssa. Keskitalo kävi kansakoulun ja työskenteli maatyöläisenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 11. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa, josta hänet lähetettiin Altonan työosastoon 23. marraskuuta 1916 ja laskettiin myöhemmin siviilitöihin Saksaan. Takaisin Suomeen Keskitalo palasi sisällissodan jälkeen 1. elokuuta 1918 ja astui koulutusaliupseerina Suomen armeijan palvelukseen Pioneerikoulutuspataljoonan 3. komppaniaan 9. syyskuuta 1918. Armeijasta hän erosi 20. syyskuuta 1919 ja siirtyi 1. joulukuuta 1919 alkaen poliisikonstaapeliksi ensin Ouluun ja myöhemmin Viipuriin ja Kemiin. Siikajoen nimismiespiirin poliisikonstaapeliksi hänet nimitettiin 23. joulukuuta 1926. Keskitalo toimi sotien aikana edelleen vanhempana poliisikonstaapelina ja sotien jälkeen vanhempana poliisikonstaapelina Saloisten nimismiespiirissä vuoteen 1949 saakka. Hänet haudattiin Siikajoelle. Opinnot: Poliisikoulukurssin hän kävi vuonna 1924 ja etsivien poliisien erikoiskurssin vuonna 1925. Ylennykset: Korpraali 9. syyskuuta 1918, Alikersantti 31. joulukuuta 1918, Kersantti 1. huhtikuuta 1919. Kunniamerkit: Nauha talvisodan muistomitali.png Talvisodan muistomitali, Nauha Vapaussodan muistomitali.png Vapaussodan muistomitali soljen kera, Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi, Nauha unkarin muistomitali wwI.png Unkarin ensimmäisen maailmansodan muistomitali.
Antti Kesti
Lähde: Luettelo jääkäreistä K Luettelo jääkäreistä K

  • Kujala, Vilho Juho

Juho Vilho Juhanpoika Kujala
Kujala Juho Vilho s. 05.09.1889 Ylihärmä, k. 03.04.1942 Lumijoki.
Vääpeli. Vaimo Saimi o.s. Päivärinta
Osallistui Vapaussotaan ylihärmäläisten kanssa, Osallistui mm. Oulun valtaukseen ja Koilisen rintaman tausteluihin K.M. Walleniuksen joukoissa, Osallistui Aunuksen retkeen. Vapaussodan jälkeen vlmistui kanttoriksi, Toimi Lumijoen kanttorina v. 1922 - 1942. Lumijoen Vapaussoturien rintamiesten hallituksessa.
Lähde kirjasta: Lumijokiset isänmaan asialla.
Juho Vilho Kujala oli kanttorina 1922 - 1942. Hän oli diakoni-lukkari-urkurin koulutuksen saanut saanut. Hänen vaimonsa Saimi (Pietari Päivärinnan tytär) kuoli 100- vuotiaana 25.07.1993 ja haudattiin Lumijoelle miehensä viereen. Kujalan kaksi poikaa Martti ja Pekka osallistuivat Saksan SS- joukoissa itärintaman taisteluihin. Pekka kaatui Kaukaasiassa 18- vuotiaana.
Lähde kirjasta: Lumijoki vuosisatojen saatossa.

photos.geni.com/p13/65/4a/4a/e8/5344485e3c03eb73/matti_kursula_4_original.jpg photos.geni.com/p13/d5/11/ee/d4/5344485e3bf62051/katri_kursula_2_original.jpg
Koulun ensimmäinen opettaja Matti Kursula. Rouva Katri Kursula.

  • Kursula Matti
 [Matts Kursula Matti Juhonpoika Kursula]

(s. 13.06.1857 Tyrnävä, Finland (Suomi) k.08.03.1919 (61) Lumijoki, Finland (Suomi)
Matti on kouluttautunut kansakoulunopettajaksi. Hän ja vaimo Katri muuttivat Kemiin 16.11.1880. Kemistä muuttivat Lumijoelle 4.8.1884. Matti on Lumijoen koulun ensimmäinen opettaja. Matti ja Katri asuivat Pikku-Laurilan talossa. Matti oli Lumijoen ensimmäisen postitoimipaikan hoitaja. Matti kuului myös Lumijoen Maamiesseuraan 4 vuotta
Lumijoki No:1, Ojanhaaran kinkeri, Laurila 1/24 mant
Talollinen, kansakoulun opettaja Matti Kursula s. 13.06.1857 Tyrnävä
Vaimo Katri Hjulberg s.02.06.1858 Tyrnävä
Veljen tytär Selma Maria Juhontytär Kursula s. 16.09.1882 Temmes, muutto 21.06.1906 Siikajoki
Veljen poika Juho Jaakko Juhonpoika Kursula s. 05.06.1879 Temmes, muuttokirja 20.11.1901 Oulun kaupunkiin

photos.geni.com/p13/85/84/69/c1/5344485e3bf378c6/juho_kyro_2_original.jpg
Koulun pitkäaikainen taloudenhoitaja Juho Kyrö

  • Kyrö Juho

Maaviljelijä. Ollut 30 vuotta koulun johtokunnassa ja taloudenhoitajana,

-elämän tarinaa kesken

L

photos.geni.com/p13/f1/cf/0c/76/5344485f5331307f/aina_lagus_2_original.jpg
Aina Lagus

  • Lagus, Aina Gustava s. 1861 Lumijoki, kuoli ( 78 v.) 26.09.1939 Helsinki

Aina Gustava Lagus
T.k. 26 p:nä kuoli neiti Aina Gustava Lagus 78 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt papintyttärenä Lumijoella. Käytyään tyttökoulun, kauppakoulun ja jatko-opiston hän harjoitti opintoja yliopistossa ja suoritti tutkintoja m.m. suomenkielessä, systemaattisessa teologiassa ja kirkkohistoriassa ja oli ensimmäinen nainen maassamme, joka valmistui uskonnonopettajaksi ja suoritti käytännölliset opettajanäytteet. Uskonnon ja suomenkielen opettajana hän toimi Kristiinan, Porin, Maarianhaminan, Kuopion ja Hämeenlinnan oppikouluissa. Aina Lagus suoritti merkittävän elämäntyön kristillisten ja raittiusjärjestöjen palveluksessa. Opettajatoimesta luovuttuaan hän toimi m.m. matkapuhujana useaan otteeseen.
Lähde: Helsingin Sanomat 193928.09.1939 no 261

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986882?term=...
Kirjailija ja matkapuhuja Aina Lagus kuoli t.k. 26 päivänä. Hän oli syntynyt Lumijoella 1861, toimi m.m. suomenkielen opettajana Porissa, Kuopion realilyseossa, Kristiinankaupungista ja Maarianhaminassa. omistautui sittemmin kokonaan uskonnolliseen ja raittiustyöhön ollen m.m. Satakunnan sisälähetysyhdistyksen matkapuhujana, Suomen ruotsalaisen raittiusliiton puhujana, Suomen nuorten kristillisen liiton ruotsinkielisenä matkasihteerinä, esitelmöi kutsuttuna myöskin ulkomailla ja toimi viimeiseen saakka kristillisten ja raittiusaatteiden palvelijana. Hänen kirjalliseen tuotantoon kuuluu neljä ruotsinkielistä runokokoelmaa, hartausteoksia, raittius ja valtiollisia lentolehtisiä sekä teokset »Elämä on ilmestynyt» ja »Jeesuksen silmäin eteen».
Lähde: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2006167?page=8

  • Lagus, Johan Gabriel

Johan Gabriel Gabrielsson Lagus
Syntynyt: 22. maaliskuuta 1816 Sotkamo, Finland.Kuollut 21. helmikuuta 1870 (53) Lumijoki, Finland.
Kappalainen Lumijoella Johan Gabriel Lagus (1858-70).

photos.geni.com/p13/c1/87/be/fe/53444860f5be15d9/leiviska_paavo_original.jpg Paavo Leiviskä 60- vuotias 30.11.1929

  • Paavo Antinpoika Leiviskä Syntynyt: 30. marraskuuta 1869 Kestilä, Finland (Suomi)

Paavo Antinpoika Leiviskä Paavo Leiviskä 60-vuotias.
60 vuotta täyttää marraskuun 30 p :nä Suomi-yhtiön asiamies herra Paavo Leiviskä Oulussa. Lahes 25 vuotta sitten tuli hän yhtiön asiamieheki Lumijoelle, jossa hän silloin toimi poliisina. Noin nelisen vuotta sitten hän siirtyi Oulun lääninhallituksen vahtimestariksi ja myöskin asiamieheksi Oulun kaupunkiin. Vahtimestarin toimensa ohella hoitaa herra Leiviskä sangen paljon yleisön oikeus- ja virastoasioita. Edelleenkin on herra Leiviskä reipas ja leikkisäniloinen mies.
Keskinäisyys : Suomi -Yhtiön julkaisu asiamiehiä varten 192901.11.1929 NO 11 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/881655?term=Lei...

Lumijoki No:45, Koukkula
Kanssa-asukas Paavo Leiviskä s. 30.11.1869 Kestilä, vihitty 17.06.1906, leski, maapoliisi, mainetodistus 22.05.1906 Ouluun
2:nen vaimo Johanna Maria Heikintytär Kamula s. 07.04.1877 Oulu
Pka Weikko Henrikki s. 14.04.1907 Oulu
Tr Elsa Johanna s. 22.01.1909 Lumijoki
Pka Toivo Ilmari s. 02.02.1910 Lumijoki
- Poliisin veli Ilmari Antinpoika Leiviskä s. 24.02.1896 Kestilä (tullut 1907 Kestilä)
Lumijoki - rippikirja, 1901-1910 (AP_II I Aa:2) > 329: sivu 750: Lumijoki 45 Koukkula; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=280... / Viitattu 17.4.2020

Lumijoki L
Paavo Leiviskä (leski) s. 30.11.1869 Kestilä, maapoliisi.
Lumijoki - rippikirja, 1901-1910 (AP_III I Aa:3) > Sivu 1025 102: sivu ???: L; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=280... / Viitattu 8.1.2021

Lumijoki No:35
1/5 osa maasta
Omistaa talollinen Paavo Leiviskä No:45 Lumijoen kylästä
Lumijoki - rippikirja, 1901-1910 (AP_II I Aa:2) > 263: sivu 685; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=280... / Viitattu 7.1.2020

Vihkitieto: 17.06.1906 Oulu, maapoliisi leskimies Paavo Leiviskä (37v) Lumijoelta ja neiti Johanna Maria Kamula (29v) Olun kaupungista.
Oulu Tuomiokirkkoseurakunta vihityt 1887-1909 (MKO97-105) vuosi 1906 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1864... / Viitattu 10.05.2022

M

  • Mellenius, Abraham

Abraham Mellenius
"Abraham Mellenius Syntyi 28.04.1797 Lempaalässä, kuoli 09.04.1870 Lumijoella.
Hänen isänsä tuli kappalaiseksi Lumijoelle 1811 - 1817. Abraham Mellenius valmistui ylioppilaaksi Oulun koulusta 1818. Palveli kersanttina Suomen jääkärirykmentissä. Hän erosi armeijan palveluksesta 1827 avioiduttuaan Alakarjalan leskiemännän Magdaleena Karjalan kanssa. Ilmeisesti olivat tutustuneet jo siihen aikaan, kun kappalainen Mellenius asu perheineen pappilassa, mikä on Karjalan tilan lähin naapuri.
Karjalan herra, niinkuin lumijokiset häntä nimittivät, kielitaitoisena miehenä hän kirjoitti ruotsinkieliset kauppa ynm asiakirjat, toimitti pesänkirjoitulset, huutokaupat ja kaikki toimet, mitä kyläläiset kirjurin tehtävissä tarvitsivat. Ei koskaan ottanut mitään palkkiota töistään, sanoi vain, kun häneltä palkkiota kysyttiin. "Minä olla palkkioni saanut". "
Lähde: Kirja "Lumijoki vuosisatojen saatossa" Merkkihenkilöt, sivu 490, Lumijoella 1994, Lumijoki seura.
Kirjoitti S. Lampinen 16.09.2017.

N

  • Nenye, Aarre Immanuel (Syntynyt: 24. huhtikuuta 1907 Ondonga, Namibia, kuollut 06. toukokuuta 1985 (78)) oli Lumijoella pappina (1943-56)

Aarre Immanuel Nenye
Vanhemmat: Arvi Juho Eevi Nenye (vuoteen 1997 Andersson) Hki I.IX.78. rovasti, Turku

 Vanhemmat jarrumies Otto Andersson, Edla Loukonen

Puoliso 1. Hilda Agida Häkkänen ja Vilhelmina Rahikainen 06 k. 48, vanhemmat ratsutilallinen Kalle Johan H. ja Vilhelmina Rahikainen
Puoliso 2. Lea Sofia Virtanen -49, vanhemmat palstatilallisen poika Johan V. ja Ida Sofia Mattson
Lapset: Aarre 07, Ruth 09, Lea 16
Lähde: http://runeberg.org/kuka/1954/0553.html

P

photos.geni.com/p13/e3/1d/03/ec/5344485e3bf378b0/aappo_pehkonen_p_original.jpg
Herrastuomari Aappo Pehkonen

  • Pehkonen, Aappo

Aappo Kustaa Pehkonen
Aappo Pehkonen, Herrastuomari Syntyi 02.11.1871 Limingassa, kuoli 28.04.1964 Lumijoella.
Harjoittamansa maanviljelyksen ohessa on Aappo Pehkonen osallistunut yhteiskunnalliseen edistystoimintaan hoitaen innolla ja taidolla useita kunnallisia luottamustoimia, Hän on pitkät ajat hoitanut mm. kunnankirjurina ja lainajyvästön hoitajan toimia.
Lumijoen kunnanvaltuustoon hän on kuulunut kymmeniä vuosia. Myöskin hän on toiminut manttaalikokousten puheenjohtajana sekä manttaalikassan ja Lumijoen Säästöpankin hoitajana.
Myös taloudelliseen yhteistoimintaan Herrastuomari Pehkonen on osallistunut merkittävällä tavalla. Hänen aloiteestaan on pantu alulle monta yritystä joiden toimintaa hän on jatkuvasti pyrkinyt kaikin puolin edistämään. Osuusmeijärin hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana hän voimakkaasti auttoi meijerinkehitystä ja oli pitkän ajan sen hallituksen jäsenenä.
Myös Sähköosuuskunnan ensimmäisenä puheenjohtajana hän oli pitkät ajat myös Voima Oy Pöyryn hallintoneuvoston puheenjohtajana. Osuuskaupan hallitukseen hän on kuulunut ja toiminut sen puheenjohtajana. Maamiesseuran johtokuntaan hän kuului perustamisesta lähtien aina kuolemaansa saakka,"
Lähde: Kirja, "Lumijoki vuosisatojen saatossa". "Merkkihenkilöt" sivu 492. Lumijoella 1994, Lumijoki-Seura, ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.
Kirjoitti S. Lampinen 17.09.2017
- Lumijoen Sillankorven isäntä, Herastuomari, Voima Oy Pöyryn hallintoneuvoston puheenjohtaja
Lähde: Kirjastovirma; Lumijoen Osuuskauppa Lumijoen Osuuskauppa

  • Pelkonen Paavali Matinpoika (Syntynyt: 1626 Lumijoki, Finland (Suomi) Kuollut 08. kesäkuuta 1715 (88-89) Kemijärvi, Finland (Suomi) (vanhuus) Hautapaikka: Kemijärvi, Finland (Suomi))

Paavali Matinpoika Pelkonen
Paavali Matinpoika Pelkonen syntyi vuonna 1626 Pohjois-Pohjanmaalla Lumijoella. Hänen isänsä oli Lumijoella asuva talollinen Matts Simonpoika Pelkonen.
Perimätiedon mukaan hän muutti 1640-luvulla Lappiin. Hän oli talollinen Kemin pitäjän Kemijärven Airosvaarannenässä 1640-luvun lopulta vuoteen 1662. Tämä tila lienee ollut hänen setänsä Simon Simonpoika Pelkosen 1620-luvulla raivaama Helisten-tila.
Paavali Pelkonen oli Pelkosenniemen ja Suur-Sodankylän alueen ensimmäinen suomalainen uudisasukas. Hänen mukaansa ovat saaneet nimensä Pelkosenniemen kunta ja seurakunta.
Vuosina 1662-1673 hän oli laittomana uudisasukkaana parin peninkulman päässä Lapin rajasta, sen sisäpuolella, Kemijoen ja Kitisen yhtymäkohdassa. Hän asui osittain myös Lumijoella, jossa on merkitty henkikirjaan vielä vuonna 1662. Hän muutti vaimonsa kanssa pysyvästi asumaan Lappiin viimeistään vuonna 1664, jolloin vaimo on merkitty miehensä kanssa ensimmäistä kertaa Kemijärven henkikirjaan. Puoliso Anna Juhontytär syntyi vuonna 1627 ilmeisesti Pohjanmaalla.
Paavali Matinpoika Pelkonen oli uudisasukas Sodankylän pitäjän Kilpimaassa Pelkosen eli Pelkolan neljäsosa manttaalin tilalla vuodesta 1673 alkaen. Hän oli kuitenkin asuinpaikastaan huolimatta mainittu Kemijärven henki- ja maakirjoissa vuoteen 1712 saakka.
Hän kuoli 8.6.1715 ja on haudattu 19.6. Kemijärven hautausmaahan. Osa sukututkijoista on tulkinnut tämän niin, että Pelkonen jätti uudistilansa Pelkolan pojalleen Johanille (s. 1665) ja palasi vanhoilla päivillään takaisin vanhalle Kemijärven tilalle.
Pelkonen ei itse päätynyt missään vaiheessa Sodankylän kirkonkirjoihin tai Kemijärven rippikirjoihin. Ainoa merkintä on hänen kuolinmerkintänsä Kemijärven rippikirjassa, jossa kuolema on päivätty tapahtuneen 8. kesäkuuta 1715.

Andersson 1914, s. 10:
Andersson 1880-luvulla kirjaamassa muistitiedossa mainitaan myös, että Pelkonen oli saattanut tulla myös Siika-tai Kalajoelta, minkä voi siis katsoa asiakirjojen valossa virheelliseksi.
Suur-Sodankylän ensimmäinen suomalainen uudisasukas (virallisesti Sompion, Kuolajärven ja Kitkan yhteisillä käräjillä luetun maaherran päätöksen mukaan) vuodesta 1673 Kilpimaanpaikassa, josta myöhemmin tuli Pelkosenniemen keskus. Paavalin syntymävuosi laskettu kuoliniästä.

Paavali Matinpoika Pelkonen, s. 1624 Lumijoella, k. 8.6.1715 Kemijärvi (Pelkosenniemi)
Anna Juhontytär , s. 1627 , k. 4.1.1707 Pelkosenniemellä
Lapset:
1. Elin "Elsa" Paavalintytär Pelkonen, s. 1658 Kemijärvellä
2. Matti Paavalinpoika Pelkonen, s. 1660
3. Juho Paavalinpoika Pelkonen, Kairavuopio, Alatalo, s. 1665 Kemijärvi
4. Paavo Paavalinpoika Pelkonen
5. Erkki Paavalinpoika Pelkonen
Lähde: Erkki Kilpelä

photos.geni.com/p13/eb/06/0e/57/5344484dc0fb51e8/217_original.jpg

Lähteet:
Lähdekirjallisuus:
Mikko Kuitula: Valtiopäivämies Matts Påhlinpoika Riipin (1718 - 1802) suku. Pohjolan Painotuote Oy. Oulu 2013
Muut lähteet:
Sodankylä , Asiakirjoja, 1602-1828 - Kuva 7, sivu ???; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/asia... / Viitattu 18.5.2021
Sodankylä , Asiakirjoja, 1602-1828 - Kuva 18, sivu ???; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/asia... / Viitattu 18.5.2021
Kemijärvi , Tilit, 1697-1739 - Kuva 19, sivu ???; SSHY: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/tilit... / Viitattu 18.5.2021
Kemijärven seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1710-1741 (IAa:2), jakso 130: Haudattu - 1710-1718; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524392 / Viitattu 18.5.2021
Wikipedia: Paavali Pelkonen https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavali_Pelkonen
SukuForum Pelkosten sukukunta Koilliskairassa 03.01.12,
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16388

R

  • Räisänen, Iisak Iisakinpoika

Iisak Iisakinpoika Räisänen
Syntyi 16.06.1886 Tyrnävällä. Toimi Lumijoella opettajana vuosina 1910 - 1928 ja 1948 - 1953. Oppilaat muistavat hänet rehtinä oikeudenmukaisena opettajana ja hyvänä koulukurin pitäjänä.
Hän toimi myös Lumijoen Suojeluskunnan paikallispäällikkönä 1927. Iisak Räisänen muutti Jyväskylään, mutta palasi sieltä vielä Lumijoelle Lapin koululle väliaikaiseksi opettajaksi"
Lähde: Kirja, "Lumijoki vuosisatojen saatossa". "Merkkihenkilöt" sivu 491. Lumijoella 1994, Lumijoki-Seura, ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.
Kirjoitti S. Lampinen 18.09.2017

S

  • Snellman, Johan Adolf

Johan Adolf Snellman
Syntynyt: 15. maaliskuuta 1861 Veteli, Finland. Kuollut 02. elokuuta 1901 (40) Hailuoto, Finland
Henkilötiedot
15.9.1884 SNELLMAN Johan Adolf 21653 (Pohj.). * Veteli 15.3.1861, vanht khra Karl August Snellman ja Fredrika Lovisa Snellman. Yo Kuopio privatlyc. TEt ja vih. pap. 1888. Khra Hailuodossa 1896-. † siellä (pappilan palon sammutusrasituksiin) 2.8.1901. – Pso 1889 Sigrid Irene Sandelin.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?i...
Lumijoen kappalainen Johan Adolf Snellman (1892-96)
Kappalainen Johan Adolf Snellman, Sujuva ja liukas puhuja.
Korkeahenkinen, joka ei päässyt likelle seurakuntalaisia. Ankara lain saarnaaja.
Lähde: http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28052&pn...

  • Soini, Kaarlo

Kaarlo Kallenpoika Soini
(28. elokuuta 1893 Lumijoki – 25. toukokuuta 1941) oli suomalainen jääkärialikersantti. Hänen vanhempansa olivat työmies Kalle Soini ja Sofia Ollikainen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Elsa Itkosen kanssa. Hän kävi kaksi luokkaa kansakoulua ja työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 31. tammikuuta 1916 ja otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, mistä hänet lähetettiin 23. marraskuuta 1916 Altonan työosastoon, josta hänet laskettiin edelleen siviilitöihin 13. elokuuta 1917. Soini palasi takaisin Suomeen sisällissodan jälkeen 29. marraskuuta 1918 ja astui Suomen armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä 10. joulukuuta 1918. Hänet sijoitettiin koulutusaliupseeriksi Suomen valkoisen kaartin 6. komppaniaan. Hän erosi armeijasta 11. heinäkuuta 1919, mutta astui takaisin palvelukseen 29. syyskuuta 1919 ja sijoitettiin koulutusaliupseeriksi Kaartin Jääkäripataljoonan 1. komppaniaan, Kaartin jääkäripataljoonasta hänet siirrettiin 31. maaliskuuta 1920 Helsingin työkomppaniaan, josta hän erosi 25. marraskuuta 1920. Myöhemmin hän työskenteli eri liikkeiden palveluksessa Helsingissä ja vuodesta 1932 alkaen varastomiehenä Oy ALKO Ab:n palveluksessa. Hänet on haudattu Malmille. Ylennykset: Alikersantti 10. joulukuuta 1918. Kunniamerkit: jääkärimerkki Jääkärimerkki, Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristin kunniamerkkinauha Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
Toivo Frans Matias Soini
August Vilhelm Soininen
Lähde: Luettelo jääkäreistä S Luettelo jääkäreistä S

  • Sutela, Esko Arvi

Esko Arvi Sutela
Esko Sutela s. 05.09.1910 Lumijoella ja kuoli sairauskohtauksen murtamana 07.01.1991.
Esko Sutela valmistui kansakoulun opettajaksi v.1931 Rauman seminaarista. Tämä lisäksi hän suoritti ammattinsa liittyviä tutkintoja Oulun ja Jyväskylän kesäyliopistossa. Opettajana hän toimi Kärsämäen Saviselän ja Haapaveden Mieluskylän kouluilla. Lumijoen Kirkonkylän koulun johtajaopettajaksi hänet valiittiin v.1946. Hän toimikin siinä tehtävässä eläkepäiviinsä saakka.
Päätoimensa ohessa hän osallistui lukuisiin yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin, toimien muunmuassa Lumijoen kunnanvaltuutettuna ja valtuuston puheenjohtajana sekä kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hän osallistui myös monien kunnallisten lauta- ja johtokuntien työskentelyyn sekä kuntainliitojen toimintaan.
Yhteiskunnallisista ansioistaan hän sai Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkin.
Seurakuntatyö oli hänen sydäntään lähellä. Hän toimikin pitkät ajat kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa. Päätoimensa ohessa hän oli 21 vuoden ajan seurakunnan kanttorina. Hänelle on myönnetty Director musices arvonimi v. 1960. Kirkkomusiikki ja kirkkokuoro, jota hän myöskin johti, olivat hänen rakkaimpia harrastukksiaaan. br/> Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitto myönsi hänelle seurakuntatyön kultaisen arvomerkin. Suomen Kirkkomusiikkiliitto on myöntanyt hänelle erityisansiomerkin ansioistaan kirkkotyössä v. 1989.
Monet Lumijokiset nuoret saivat häneltä opetusta ja innostusta viulun- ja pianonsoitossa Lukemattomat ovat ne tilaisuudet ja juhlat, joita hän juhlisti nuorten soittajien kanssa, sekä johtaen kuoro- ja yhteislaulut.

 Hänellä oli erinomainen kyky löytää joka tilaisuuteen sopivat ja satuttavat sanansa. Olipa sitten puhe seurapuheesta tai sitten muusta ihmisten kanssakäymiseen liittyvistä asioista ja tapahtumista.

Nuosisotyö ja avuntarpeessa olevien lähimmäisten auttaminen oli hänelle mieluista. Hän toimi Lumijoen 4H- kerhon toiminnan johtokunnassa lähes poismenoon saakka.
Hän oli LCLimnika-Lakeuden perustajajäsen. Limingan kansanopiston johtokuntaan hän kuului pitkän ajan. Hän toimi Lumijoen Maamieseuran sihteerinä vuosikymmeniä ja kuului Lumijoen vanhustentaloyhdistyksen johtokuntaan kuolemaansa asti.
Isänmaamme kohtalot hän sai seurata aina Vapaussodasta lähtien. Hän oli tosin poikanen, kun Vapaussota syttyi, mutta muisti hyvin sen aikaisia tapahtumia.
Molempiin sotiimme hän osallistui ja oli sotilasarvoltaan kapteeni ja on saanut ansioistaan useita kunniamerkkejä. Sotaveteraanijärjestön jäsenenä toimiessaan hän sai Veteraanien Kultaisen ansiomerkin.
Eläkevuosina rakkaimpia harrastuksia kuorotoiminnan lisäksi oli Lähetystyö, mikä muodostuikin melkein päätyöksi hänelle ja puolisolleen Annikille.
Lähde: Kirjasta koottuna: Lumijoki vuosisatojen saatossa. Lumijoella 1994 Lumijoki- Seura.
Kirjoitti: 02.04.2018 S. Lampinen

  • Säisä, Heikki Matinpoika

Heikki Matinpoika Säisä
"Lukkari Heikki Matinpoika Säisä Syntyi 22.12.1838 Pulkkilassa, kuoli 27.01.1921 Lumijoella. Tirehtööri Heikki Säisä Lumijoella olo aikana 1968 - 1921 oli seurakunnan ja kunnan tehtävissä vuosikymmenet aivan keskeinen henkilö. Uuden kirkon rakennusvaiheiden ajan hän hoiti kirkon kassaa omana työnään, Organisoi koko rakennustyön ajan, että talkooväkeä oli kaikissa tehtävissä. Huolehti neljänä kesänä vuosina 1886 - 1889, että jokaisesta talosta vuorollaan oli tultava polttamaan rakennustiilejä, kaivamaan perustuksia, hakkaamaan perustuksiin tarvittavat kivet, tekemän tellinkejä ja kantamaan tiilet ja laasti muurareille. Myös kirvesmiesten aputyöt kuuluivat talkooväelle.
Kunnan kirjurina hän toimi neljänkymmenenseitsemän vuoden ajan, Hänen kauniilla käsialallaan ja selkeästi kirjoitetut pöytäkirjat antavat hyvän kuvauksen sen aikaisesta kunnallistyöstä."
Lähde kirjasta:Lumijoki vuosisatojen saatossa, Merkkihenkilöt, sivu 490. Lumijoella 1994, Lumijoki-Seura, ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994. Kirjoitti S. Lampinen 17.09.2017

T

  • Tenlén, Otto Alfred

Otto Alfred Tenlén
Syntynyt: 17. heinäkuuta 1853 Pudasjärvi, Finland. Kuollut 30. huhtikuuta 1902 (48)
TENLÉN Otto Alfred 20103 (Pohj.). * Pudasjärvi, Jokijärvi 17.7.1853, vanht FM, khra, rovasti Karl Otto Tenlén ja Maria Helena Saxa. Yo Uleåborgs lyc. TEt 1879, vih. pap. 1880. Kärsämäen khra 1897-. † siellä 30.4.1902. – Pso 1880 Alexandra Viktoria Sundgren.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?i...
Kappalainen Lumijoella Otto Alfred Tenlén (1885-92)
Kaappalainen Otto Alfred TENLÉN. Kovin huumoria ylläpitävä seuramies, joka mielellään viihtyi kansan parissa.
Yleinen käsitys hänestä oli, ettei hänellä ollut mitään syvempää, omakohtaista vakavuutta.
http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28052

  • Terska, Simuna Heikki

Simuna Heikki Terska
Simuna Heikki Terska syntyi 10.04.1893 torpassa, Kärsämänkylässä, Lumijoelta 70 km päässä, lähellä Kestilää, mutta kuitenki Lumijoen puolella.
Pitkän elämänsä aikana Simuna on ehtinyt reissata ja tehdä monenlaista työtä.
Yhä uudelleen hänen tiensä on johtanut Karjalaan, Viipuri, Terijoki, Antrea, Säkkijärvi ja monet muut paikat.
Ensimmäisen kerran Simuna matkasi Karjalaan jo pikkupoikana vuosisadan vaihteessa. Perheen määränpää oli Viipurin seutu, jossa asui äidin veljiä ja sisaria.
Vanhemmat eivät kuitenkaan saaneet kunnon työpaikkaa ja palasivat takaisin Pohjanmaalle. Simuna jäi pappilan torppaan paimenpojaksi. Siellä hän ehti käydä rippikoulun.
Heti rippikoulun käytyään hän meni suutarinoppiin ja teki töitä kyläsuutarien apulaisena Karjalassa.
Mieli halusi merille, mutta kun satamista ei löytynyt vapaata merimiehen paikkaa, suuntasi kulkunsa Norjaan. Ylitorniossa heinänteossa, Torniossa suutarintöissä, viipyi Antreassa ja Karjalassa vuosia. Käsityö suutarinverstaalla hiipui tehdastuotannon vallatessa jalkinealan.
Palasi takaisin Lumijoelle vahempiensa luokse Haarojankylään, lähelle Kärsämäenkylää. Työkseen hän suutaroi kotitorpan ympäristössä. Meni naimisiin leskeksi jääneen Raahesta takaisin palaneen kanssa. Vihillä pari kävi Kestilässä. Simuna arvelee silloin olleen reilut 40v. Aviolliitto kesti 45 vuotta Kärsämänkylässä ja vaimo kuoli vuonna 1979.
Lähde: Kirjasta koottuna: Lumijoki vuosisatojen saatossa. Lumijoki-Seura. v. 1994 S. L. 02.04.2018
Lumijoen vanhin asukas 100-vuotta (Kirjoitettu Riitta Loukkola v. 1993. Ranta-Lakeus - lehdessä)

  • Tornio, Heikki Israel Pekanpoika

Heikki Israel Pekanpoika Tornio
Heikki Israeel Tornio s.05.11.1885 Liminka
Syntymäpäivä onnittelut Helsingin Sanomat1935 07.11.1935 no 301
50 v. täytti t.k. 5 pnä maanviljelijä Heikki Tornio Lumijoella. Kunnallis ja köyhäinhoitolautakunnan esimiehenä sekä kunnan rahastonhoitajana hän on ollut 5 vuoden ajan sekä pitemmän ajan kunnanvaltuuston, kouluvaliokunnan y.m. kunnallisten toimi- ja lautakuntain jäsenenä. Hän on Lumijoen osuuskaupan ja osuusmeijerin hallituksen jäsen, viimeksimainitun hallituksen varapuheenjohtaja. Edelleen hän on ollut pitemmän ajan Voima Oy. Pöyryn hallintoneuvoston jäsenenä sekä Lumijoen säästöpankin hallituksen puheenjohtajana.
Helsingin Sanomat193507.11.1935 no 301 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982468?term=...
Lumijoki, Hirvasniemi No:1, Mikkola 17/48 mant.
Israel Tornio, s. 20.12.1823 k. 30.11.1890,
vaimo Johanna Tornio os. Kinnunen s. 20.07.1822 Temmes, k. 08.04.1903
Tal. Pekka Israelinpoika Tornio s. 16.11.1847 Liminka, vihitty 11.07.1876
vaimo Anna Sofia Liisa Matintytär Kaakinen s. 29.08.1852 Oulunsalo
Lapset:
Tr. Anna Amanda s. 21.02.1882 LIminka
Pka Heikki Israel s. 05.11.1885 Liminka
Pka Juho Petter s. 02.10.1887 Liminka, todistut Amerikkaan 15.04.1909
Tr Matilda Elisabeth s. 15.11.1889 Liminka
Pka Yrjö Matheas s. 26.01.1892 Liminka
Tr Ida Maria Ulrika s. 22.08.1894 Liminka
Pka Jaakko Julius Immanuel s. 23.08.1898 Liminka
Lumijoki > rippikirja, 1901-1910 > 8: Hirvasniemi 1 Mikkola Hirvasniemi 1 Mikkola Tornio, Kaakinen, Kinnunen AP_I I Aa:1, sivu 1
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=280...

U

  • Ukura, Väinö Antti

Väinö Antti Ukura
Etunimi; Väinö Antti Sukunimi: Ukura Syntymäaika: 22.4.1921 Syntymäpaikka: Lumijoki
Asuinpaikat: Oulu
Koulutus: Oppi valokuvausalaa armeijassa 1941 5TK-komppanian valokuvauslaboratoriossa.
Aloittanut valokuvausharrastuksen: 1941
Aloittanut ammattimaisen valokuvauksen -1947
Omat kuvaamot: 1. Valokuvaamo Pohjan Kuva Oy (perustaja, omistaja).
Jäsenyydet: Suomen Valokuvaajain Liiton toimiva jäsen 4.5.1947-.
Valokuvaustoiminnan lähdeviitteet
Suomen Valokuvaajain Liiton jäsenluettelo, Suomen valokuvataiteen museo.
Kuka Kuvasi http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/tietuekortti/valokuvaaja/... Lähde: Suomen valokuvataiteen museo

V

  • Vuorisalo (ent. Dahlberg), Verner Valdemar (Valle)

Verner Valdemar Vuorisalo
Syntyi 16.06.1894 Ylivieskassa. Kuoli 17.12.1961 Laviassa. Vuorisalo valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseosta ja jatkoi opintojaan Helsingin Yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa. Hän siirtyi sen jälkeen rautatiehallituksen palvilukseen. Kansakouluopettajan pätevyyden hän suoritti Kajaanin seminaarin hospitantiluokilla v. 1926.
Opettajana Vuorisalo toimi Evijärven Inan ja Alapään kk.ssa 1923 - 29. Lumijoen Kirkonkylän kk;ssa 1929 - 46, Pomarkun Kiilholman kk:ssa 1946 - 59, jolloin jäi eläkkeelle ja muutti Laviaan.
Vuorisalo osallistui vapaussotaan joten vapaaehtoinen maanpuolustustyö oli hänelle sydämmen asia. Lumijoella ollessaan hän kuului vapaussoturien rintamamiesyhdistyksen hallitukseen, toim SK paikallispäällikkönä ja poikaosaston johtajana mikä työ oli hänelle erikoisen mieluisa.
Lisäksi hän oli innokas laulumies kuuluen mm. SK:n Oulun piirin mieslaulajiin.Lumijoella ollessaan hän johti naiskuoroa.
Opettajatoimensa ohessa hän hoiti Lumijoen kanttorin tehtäviä 3 vuoden ajan. Kuului kirkkovaltuustoon, kunnan ja valtion verolautakunnan jäsen, kunnan ja seurakunnan tilintarkastaja,
Nuorisoseuratyöhön häneltä riitti aikaa ja hänet kutsuttiin Lumijoen Nuorisoseuran kunniajäseneksi. Sotilasarvoltaan Vuorisalo oli Ylikersantti.
Ansiomerkit: Vapaussodan muistomitalli ruusun ja soljen kanssa, Suojeluskuntien ansioristi, Oulun SK-piirin Laulajien kultainen ansiomerkki."
Lähde kirjasta: Lumijoki vuosisatojen saatossa, Merkkihenkilöt sivu 493-492. Lumijoella 1994, Lumijoki-Seura, ISBN 952-90-5845-4,
Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994
Kirjoitti S. Lampinen 17.09.2017

W
photos.geni.com/p13/92/60/3d/4d/5344483d522c0a4b/viktor_karl_emil_wichmann_original.jpg Viktor Karl Emil Wichmann

  • Wichmann, Viktor Karl Emil Syntynyt Lumijoella. Tällöin hänen isänsä oli Lumijoen kappalaisen apulainen (1854-58).

Viktor Karl Emil Wichmann Viktor Karl Emil Wichmann, kirjailijanimi Gånge Rolf, S 24.8.1856 Lumijoki, K 21.1.1938 Helsinki.
Emil Wichmann: Kansanedustajana 01.08.1908–31.05.1909. Ammatti / arvo: filosofian maisteri, seminaarinjohtaja

Viktor Karl Emil Wichmann syntyi Lumijoella kappalaisen poikana. Hän kävi koulunsa Kokkolassa ja Oulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi 1877. Samana vuonna hän siirtyi Helsinkiin ja kirjoittautui yliopisto-opiskelijaksi. Yliopistovuosinaan Wichmann oli monessa mukana. Hän opiskeli menestyksellisesti ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1882. Pohjalaisen osakunnan jäsenenä hän osallistui viriävään kielitaisteluun ja oli yksi niistä harvoista ruotsinmielisistä, jotka kuuluivat suomalaisuusmies G. Z. Yrjö-Koskisen kannattajien hallitsemaan osakuntaan. 1870- ja 1880-luvulla leimuavan kielitaistelun aikana Wichmann oli A. O. Freudenthalin ohella akateemisen ruotsinmielisyyden koossapitävä hahmo. Hän oli synnynnäinen johtaja: peloton, mukaansatempaava ja sujuva esiintyjä. Hänen aloitteestaan perustettiin keväällä 1881 vapaa ylioppilasyhdistys U. V., jonka nimi tulee sanoista Uleåborgare, Vasaiter (oululaiset, vaasalaiset). Sen pyrkimyksenä oli saada osakunnassa ruotsin kieli tasa-arvoiseksi suomen rinnalle.
Wichmann esiintyi opiskeluaikanaan myös ensimmäisen kerran runoilijana. Hän julkaisi salanimellä Gånge Rolf runokokoelmat På fria banor (1880) ja Dikt och drapa (1881), jotka oli tarkoitettu herätyskutsuksi ruotsinkieliselle akateemiselle nuorisolle. Wichmannin "viikinkirunoudelle" oli ominaista gööttiläinen henki ja germaanisen perinnön palvonta. Niistä useita julkaistiin Pohjalaisen osakunnan nimestään huolimatta ruotsinkielisessä lehdessä Sampsa Pellervoinen.
Wichmann toimi aktiivisesti ylioppilaiden Verdandi-kirjallisuusyhdistyksessä. Yhdistyksen albumissa 1883 hän kritisoi poleemisen runon muodossa Z. Topeliuksen suomalaiskansallista ja lojaalia historiannäkemystä. Eräässä Verdandin kokouksessa syntyi ajatus ruotsinkielisen kirjallisuusseuran perustamisesta, ja tämä toteutui muutamaa vuotta myöhemmin 1885.
Opiskeluaikanaan Wichmann työskenteli 1880-luvun alussa opettajan sijaisena, ja alasta tuli sittemmin hänen omansa. Hän opetti muun muassa Viipurin ruotsalaisessa lyseossa ja reaalikoulussa, Kuopion reaalilyseossa, Tavaststjernan tyttökoulussa Helsingissä sekä Haminan kadettikoulussa. Vastavalmistunut Wichmann määrättiin vuoden 1882 lopulla hoitamaan historian, maantiedon ja kasvatusopin va. lehtorinvirkaa Uudenkaarlepyyn kansakoulunopettajaseminaariin, mistä alkoi hänen yli 30-vuotinen toimintansa kaupungissa.
Lehtorin viran ohella Wichmann toimi seminaarin varajohtajana ja sen jälkeen johtajana 1912–1916. Lisäksi hän opetti Uudenkaarlepyyn alemmassa käsityökoulussa ja kaupungin ruotsalaisessa tyttökoulussa sekä osallistui 1902 kaupungin yksityisen poikakoulun perustamiseen. Wichmann teki valtionstipendin turvin useita opintomatkoja, muun muassa 1886 Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan sekä 1909 Italiaan ja Saksaan, missä hän kävi katsomassa pääsiäisen kärsimysnäytelmän Oberammergaussa.
Wichmann oli vähän aikaa 1883 lehtori Max Strömbergin alun perin julkaiseman ääriruotsalaiskansallisen Norra Postenin vastaavana toimittajana. Nimimerkillä Gånge Rolf Wichmann muokkasi lehden kielipoliittista linjaa kansanomaisemmaksi ja paremmin talonpoikaiselle Pohjanmaalle soveltuvaksi kuin aristokraattisemmat Uudenmaan ruotsalaismieliset äänenkannattajat, esimerkiksi Loviisan Östra Nyland. Myöhemmin Gånge Rolf avusti useita muita ruotsinkielisiä lehtiä, kuten Vasabladetia, Ålandia, Österbottenia ja Wasa-Postenia. Hänet valittiin 1885 myös Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuustoon, missä hän istui usean vuoden ajan ja oli sen sekä varapuheenjohtajana että sihteerinä.
Routavuosina Wichmann karkotettiin ruotsinkielisten perustuslaillisten piirien edustajana maasta. Hänet pakotettiin ottamaan virkavapaata ja lähtemään Suomesta syyskuussa 1903. Wichmann siirtyi Ruotsiin, missä hän toimi historian ja maantiedon lehtorina Tukholman Palmgrenska skolanissa, kasvatusopin ja filosofian lehtorina Åhlinska flickskolanissa sekä uskonnon lehtorina Stockholms elementarläroverkissä. Palattuaan kotimaahan kesällä 1905 hän osallistui aktiivisesti valtiopolitiikkaan, ja hänet valittiin Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä Ruotsalaisen Kansanpuolueen kansanedustajaksi 1908–1909. Hän toimi myöhemmin 1918–1919 myös suomenruotsalaisilla kansankäräjillä.

Wichmann jäi eläkkeelle seminaarinjohtajan virastaan 1916 mutta ei jäänyt lepäämään laakereille vaan oli kolme vuotta Oulunkylän ruotsalaisen yhteiskoulun opettajana Helsingin maalaiskunnassa, vuodet 1919–1923 vt. arkistonhoitajana Merenkulkuhallituksessa ja vielä 1927–1929 Ahvenanmaan lyseossa vt. vanhempana lehtorina.
Wichmann oli ahkera ja arvostettu luennoitsija. Hän luennoi sotahistoriasta maan ruotsinkielisille joukko-osastoille vuodesta 1919 ja teki 73-vuotiaana 1929 Gerda-tyttärensä kanssa neljä kuukautta kestävän luentomatkan Yhdysvaltoihin paikallisten suomenruotsalaisten piirien kutsusta. Hän kirjoitti myös kirjan vaikutelmista, joita oli saanut Yhdysvaltojen suomenruotsalaisista. Wichmann palkattiin 1930 Uudenmaan eteläisen suojeluskuntapiirin apulaispropagandistiksi.
Wichmann jatkoi Gånge Rolfina ruotsinmielisten runojen kirjoittamista ja julkaisi useita uusia runokokoelmia, joista viimeinen, Svenskhets-sånger, ilmestyi 1919. Hänen kirjailijantyönsä ei rajoittunut kuitenkaan vain runouteen. Hän kirjoitti 1920-luvulla useita historiallisia tutkimuksia, kuten Uudenkaarlepyyn kaupungin ja Tenholan kunnan historiat. Hän kirjoitti myös rykmenttien historiikkeja, kuten Uudenmaan ja Vaasan rykmenteistä. Erityisesti hän kunnostautui kuitenkin oppikirjojen kirjoittajana. Muun muassa Allmän historia: läro- och läsebok för folkskolor (1900, suomeksi 1901) ilmestyi kaikkiaan kymmenenä painoksena.
V. K. E. Wichmann oli "rauhaton sielu", jonka kiinnostus jakaantui monelle eri taholle. Hän oli kiinnostunut vapaaehtoisesta palokunta- ja säästöpankkiliikkeestä ja oli muun muassa Uudenkaarlepyyn säästöpankin hallituksen jäsen ja isännistön puheenjohtaja. Lisäksi hän oli kiinnostunut urheilusta, ja hänellä oli nuorena sekä oma purjevene että ratsastushevonen. Wichmann kutsuttiin myös monien eri seurojen ja yhdistysten, kuten Vasa Nationin, Helsingin Arbetets Vännerin, Yhdysvalloissa toimivan Runebergs Ordenin ja Stockholms lärarföreningin kunniajäseneksi.
Viktor Karl Emil Wichmann, kirjailijanimi Gånge Rolf, S 24.8.1856 Lumijoki, K 21.1.1938 Helsinki. V Kuusamon kirkkoherra Viktor Vilhelm Wichmann ja Emilie Augusta Ophelia Bergstedt. P1 1887– Katarina (Karin) Julin K 1919, P1 V maanviljelijä Johan Julin ja Katarina Elisabet Ranck; P2 1921– Alfhild Maria Brunell S 1891, K 1967, P2 V ylirakennusmestari Anders Brunell ja Maria Wefvar. Lapset: Gerda Emilia S 1889, K 1949; Rolf Karl Viktor S 1890, K 1938; Elsa Katarina Ofelia S 1891, K 1967; Gertrud Gustava Augusta S 1893; Hjalmar Emil Ragnar S 1895, K 1967; Käthe Alfsol Maria S 1922; Anders Hans Henning S 1925; Alfhild Margareta Ester Eufrosyne S 1928.
URA. Ylioppilas, Svenska lyceet i Uleåborg 1877; filosofian kandidaatti, maisteri 1882. Opintomatka Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan 1886, Italiaan, Saksaan 1909.
Uudenkaarlepyyn kansakoulunopettajaseminaarin historian, maantiedon ja kasvatusopin lehtori 1883–1916, varajohtaja 1905–1912, johtaja 1912–1916; karkotettu maasta 1903; opettaja Tukholmassa 1903–1905; Oulunkylän yhteiskoulun opettaja 1916–1919; merenkulkuhallituksen vt. arkistonhoitaja 1919–1923; vt. vanhempi lehtori Ahvenanmaan lyseossa 1927–1929.
Ruotsalaisen Kansanpuolueen kansanedustaja (Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri) 1908–1909; Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuuston jäsen 1885–, varapuheenjohtaja, sihteeri; Suomen ruotsalaisen kansakäräjien valtuutettu 1918–1919.
Kunnianosoitukset: Suomen Valkoisen Ruusun K II; P. Stanislauksen R 2. Riemumaisteri 1932. Kunniajäsen: Arbetets Vänner, Vasa Nation, Runebergs Orden (Yhdysvallat), Stockholms lärarförening.
TUOTANTO. Allmän historia: läro- och läsebok för folkskolor. 1900 (10. uudistettu painos 1941; suomeksi 1901); Grunddragen till Finlands elementarundervisnings- och uppfostringsväsendes historia. 1902; Grunddragen till Finlands uppfostrings- och undervisningväsendes historia. 1903 (myös suomeksi); Folkskolans geografi och kartbok. 1903 (4. painos 1907); Pedagogisk läsebok för skola och hem. 1904; Gamla tidens historia. Stockholm 1905; Medeltidens historia. Stockholm 1906, Finlands historia jämte kort sammandrag af Finlands statskunskap. 1908; Nykarleby stad 1620–1920. 1920; Historik över Tenala socken. 1928; Resa bland finlandssvenskarna i Amerika. 1929; Historiska anteckningar om Finlands forna lotsverk och fyrinrättning till år 1917//Suomen merenkulku 1931–1932; Svenskt studentliv i Finland för 50 år sedan. 1932; Hågkomster från min Nykarleby-tid 1883–1916. 1933. Runokokoelmia nimellä Gånge Rolf: På fria banor. 1880; Dikt och drapa. 1881; Bilder och ballader. 1886; Maning och minne. 1910; Svenskhets-sånger. 1919.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. H. Gummerus, Studentföreningen U.V:s historia. 1933; A. Hultin, Studier bland inhemska lyriker: v. Qvanten, Malmström, Topelius, Hertzberg, Gånge Rolf. 1881; M. Juva, Valtiokirkosta kansankirkoksi: Suomen kirkon vastaus kahdeksankymmentäluvun haasteeseen. 1960; A. Lille, Den svenska nationalitetens i Finland samlingsrörelse. 1921; Suomen lehdistön historia 1. 1988: L.-F. Landgrén, Kieli ja aate: politisoituva sanomalehdistö 1860–1889; K. V. Åkerblom, V. K. E. Wichmanns – Gånge Rolfs lektorsår i Nykarleby//Skolhistoriskt arkiv 1. 1952.
photos.geni.com/p13/21/c5/6e/f5/534448610f9a0902/wichmann_original.jpg Raahen Seutu 1938 25.01.1938 NO 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2080181?page=3

Y

  • Ylilauri, Veikko Matias

Veikko Matias Yliauri
Syntynyt: 04. marraskuuta 1923 Lumijoki. Kuollut 03. helmikuuta 2018 Lumijoki.
Kunnallisneuvos (Kunnallisneuvos on Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu 7. ryhmään.
Suomen suuriruhtinaskunnassa kunnallisneuvos oli vuoden 1880 virka-arvojärjestyksen kahdeksanteen luokkaan kuulunut arvonimi.
Itsenäisessä Suomessa arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1919. Vuosien 1918–2013 aikana kunnallisneuvoksen arvonimi on myönnetty 1134 henkilölle.
Kunnallisneuvoksen arvonimi on kolmanneksi yleisin arvonimi Suomessa. Joka vuosi nimitetään 10–20 uutta kunnallisneuvosta. Lähde https://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnallisneuvos ).
"Ylijohtaja Terttu Savolainen kättelee kunnallisneuvos Veikko Ylilauria. Matti Ylilauri toimii isänsä avustajana." Kuva Pohjanpoika lehdessä, sivulla 50
50 Pohjanpoika 4/2016 http://www.pohjanpoika.net/wp-content/uploads/2016/12/Pohjanpoika_4...
Lisää kirjoitusta kaivataan Veikko Matias Ylilaurista.

Å

photos.geni.com/p13/86/d5/55/39/5344485e3bf54968/pieni_emil_astrom_original.jpg
Rovasti Emil David Åström

  • Åström, Emil David

Emil David Åström
Juusola 5/12 mant. Kappalaisen virkatalo
Kappalainen Eemil Åström s. 13.11.1859 Oulu, tuli Lumijoelle 01.05.1897
Vaimo Aino Cecilia Adolfina Renfors s. 12.08.1861 Peräseinäjoki, vihitty 10.05.1888
Tr Helmi Alina s. 17.02.1897 Utajärvi
Tr Elvi Elisabeth s. 20.11.1894 Utajärvi
Emil David Åström toimi Lumijoen seurakunnassa kappalaisen virkaa hoitaen vuosina 1897-1917, virka lakkautettava päätöksellä 1899.
Elämän kertaa rippikirjasta:
Pastori Åström oli hijainen ja nöyrä kansanmies, joka huolella valmisti saarnansa ja muut puheet, esittäen ne harvassa tahdissa. Hän otti pappiskutsumuksensa vakavasti. Hän liikkui erittäen ahkerasti pitäjällä vanhusten ja sairaitten luona kutsumattakin. Häntä on rakkaudella muistettu vuosikymmenienki jälkeen.
12.6.1881 ÅSTRÖM Emil David 20933 (Pohj.). * Oulu 13.11.1859, vanht puuseppä David Åström ja Anna Stiina Anttila. Yo Uleåborgs lyc. TEt 1885, vih. pap. 1886. Limingan khra 1917-. Rovasti 1918. † Liminka 16.10.1939. – Pso 1) 1888 Aina Cecilia Adolfina Renfors, k. 1913; 2) 1913 diakonissa GretaGrens.
Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=2...
Åström, Emil David, (1859-1939)
Syntynyt: Oulu 13.11.1859, Kuollut: Liminka 16.10.1939
Vanhemmat: puuseppä David Åström ja Anna Kristina Anttila
Puolisot:
P1 Taipalsaarella 10.5.1888 Aina Cecilia Adolfina Renfors S Peräseinäjoella 12.8.1861, K Lumijoella 9.5.1913,
P1V kollega, pastori Karl Gustaf Renfors ja Olivia Adolfina Bergroth.P2 Kempeleessä 29.11.1913 diakonissa Greta Grens.
Ura
Uleåborgs lyceum;ylioppilas 12.6.1881; teologinen erotutkinto 1885; pastoraalitutkinto 30.8.1892.
Vihittiin papiksi 27.1.1886, määrättiin Tohmajärven kirkkoherran apulaiseksi; Utajärven vt. kappalainen 1.5.1888, vt. kirkkoherra 2.7.1896; Lumijoen kappalainen 13.4.1897 (virkaan 1.5.1897), oman virkansa ohessa Temmeksen vt. kappalainen 8.6.1907; Limingan kirkkoherra 1.5.1917.
Rovasti 1918; P. St J 3.
Julkaistu 5.12.2018.
Åström, Emil David. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 30.1.2020)
https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/1688
Kuolinilmoitus (Helsingin Sanomat 193918.10.1939 no 281)
Limingan kirkkoherra, rovasti Emil David Åström kuoli t.k. 16 p:nä Limingassa 80. ikävuodellaan. Hän oli syntynyt Oulussa, tuli ylioppilaaksi v. 1881, vihittiin papiksi v. 1886 ja suoritti pastoraalitutkinnon v. 1892. Toimittuaan ensin ylimääräisenä pappina m.m. Tohmajärvellä ja Utajärvellä hänet valittiin v. 1897 Lumijoen kirkkoherraksi, jota virkaa hän hoiti kymmenkunta vuotta. Vuodesta 1917 hän toimi Limingan seurakunnan kirkkoherrana. Rovastin arvonimen hän sai v. 1918-
Helsingin Sanomat 193918.10.1939 no 281 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986896?term=...

Ö

  • Österbladh, Josef

Josef Österbladh
Syntynyt: 29. toukokuuta 1845 Alavieska, Finland. Kuollut 15. elokuuta 1913 (68) Finland (kuoli 15.08.1913 matkalla Helsinkiin)
Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
Henkilötiedot
9.10.1863 ÖSTERBLADH Josef 18305. * Alavieska 29.5.1845, vanht khra Wilhelm Österbladh ja Agata Schroderus. Yo Vasa gymn. TEt ja vih. 1867. Piippolan khra 1884-94. Lapinlahden 1894-. Valtiopaívämies. † matkalla Helsinkiin 15.8.1913. – Pso 1869 serkkunsa Maria Magdalena Schroderus.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=1...
Lumijoen kappalainen Josef Österbladh (1873-84)

Urheilusaavutuksia

Nämä Lumiukot eivät sula Lumijoen Lumiukot juhlii satavuotista taivaltaan. Hiihto ja yleisurheilu ovat pysyneet ohjelmassa, mutta seuran nykyinen pääpaino on ennen kaikkea lasten ja nuorten liikuttamisessa.
Kai Nevala

Lumijoki

Tapio Junkkonen on ollut 37 vuotta Lumijoen Lumiukkojen johtokunnassa ja 22 vuoden ajan sihteerinä. Nyt hän pohtii seuraavan vuosikokouksen kuvioita.
Saa nähdä, pääsenkö pois. Että onko kenties sellaisia toiveita?
Puheenjohtaja Jussi Poutiainen vastaa lähes lauseen keskeyttäen. Ei ole.
Junkkosen työ seuran eteen nähdään arvokkaana. Hän on ollut pikkupojasta lähtien LuLu:n toiminnassa mukana. Se on elämäntapa. Kerran Lumiukko, aina Lumiukko, hän sanoo.

Kieltämättä piskuisessa seurassa on omaperäisestä nimestä lähtien kaunista hehkua. Lumijoen Lumiukkojen perustamisesta on tasan sata vuotta aikaa ja sitä juhlitaan sunnuntaina seurakuntatalolla.
Sadan vuoden aikana seuroja on tullut ja mennyt, mutta Lumiukot ei ole sulanut.

Seuran valikoimaan on kuulunut historian varrella monia lajeja nyrkkeilystä tennikseen, mutta kaksi tukipylvästä on edelleen pystyssä. Hiihto ja yleisurheilu ovat kestäneet tuulet ja tuiverrukset.
2010-luvun Lumiukkoja voi kuvailla koko perheen seuraksi, jonka pääpaino on lasten ja nuorten kerhotoiminnassa.

Vakavahenkisen kilpaurheilun sijaan toiminta painottuu lasten ja nuorten liikuttamiseen. Jäsenmäärä on vajaat 150 ja viidesosa kunnan lapsista on aktiivisesti mukana LuLu:n toiminnassa, puheenjohtaja Poutiainen kertoo.

Kaksikko istuu Lumijoen urheilutalolla, joka valmistui 1970-luvun alussa. Tuolloin urheilutalon rakentaminen nähtiin mahdollisuutena saada urheiluopisto Lumijoelle, mutta kisan voittajaksi nousi Virpiniemi.

Tällä hetkellä urheilutaloa vuokrataan esimerkiksi metsästysyhdistykselle ja partiolaisille. Se toimii myös majoituspaikkana.
Seura järjestää vuosittain junioreille kymmenkunta hiihtokilpailua, jolloin urheilutalo toimii kilpailukeskuksena.
Urheilutalo ei ole rahasampo, mutta tuottaa riittävästi kulujen peittämiseksi. 1970-luvulla lainojen takaisinmaksu suisti seuran taloudelliseen ahdinkoon, mutta siitäkin selvittiin.
Talkootyön merkitys on suuri. Vakioporukkaa riittää yllättävän hyvin. Ehkä tässä näkyy pienen maalaiskunnan etu, miehet näkevät.

Seuran toimintaan osallistumisen kynnys on matala, sillä vuosittainen jäsenmaksu on vain 20 euroa.
Lumiukkojen vahvuus on monipuolisuus ja kyky sitouttaa ihmisiä. Seura ei ole näivettynyt, Poutiainen toteaa.

Lumijoki on hämmästyttävä pikkukunta, sillä sen asukasluku on ollut pitkään kasvussa. Tuorein arvio on 2 090, kun esimerkiksi 1980-luvulla pohjalukemat olivat 1 300:n pinnassa.
Seura tietää, ettei se pysty tarjoamaan laajaa kirjoa varsinkaan joukkuelajeissa. LuLu on myös ymmärtänyt, että lahjakkaimmat yksilöurheilijat saattavat lähteä Limingan, Oulun tai Raahen suuntaan.
Se on taloudellinen realiteetti, Poutiainen myöntää.

Omista kasvateista voi silti olla ylpeä. Seurasta on ponnistettu jopa Suomen mestaruuteen, maaotteluvoittoon tai voimailulajeissa aina arvokisamitaleihin saakka.
Kun Lumijoen Lumiukkoja perustettiin, pohdinnassa olivat tutut kirit ja pyrinnöt. Mutta seura sai nimen, jota ei ollut kenelläkään muulla.
Eikä ole ollut vielä tähänkään päivään mennessä, Junkkonen muistuttaa.

Lumijoen Lumiukkojen satavuotisjuhlat järjestetään sunnuntaina Lumijoen seurakuntatalolla. Juhlassa julkaistaan myös seuran historiikki.
Fakta
Sinnikäs satavuotias
Lumijoen Lumiukot perustettiin 13. tammikuuta 1916. Seuran lajeina ovat vuosien varrella olleet hiihdon ja yleisurheilun lisäksi esimerkiksi pesäpallo, paini, voimistelu, luistelu, suunnistus, nyrkkeily, painonnosto, voimanosto, jääkiekko, tennis ja salibandy. Parhaimmillaan noin neljäsosa kuntalaisista kuului seuraan.

Kilpaurheilussa seuran huippuvuodet alkoivat 1950-luvulla. Erityisesti menestys näkyi juoksulajeissa: seura pärjäsi esimerkiksi Oulun ympärijuoksuissa. LuLu:n kasvatti Sakari Peltoniemi voitti vuonna 1961 Ruotsi-ottelussa 10 000 metrin juoksun.

Mies menestyksen takana oli valmentaja Paavo Meskus, jota kutsuttiin Pohjois-Suomen juoksuprofeetaksi. 1960-luvulla Meskuksen tallin opeista sai nauttia myös tuleva Euroopan mestari Juha Väätäinen.

Painonnoston MM-mitalisti ja ME-mies Juhani Mursu aloitti uransa Lumijoen Lumiukoissa. 1990-luvulla seuran painonnostajat ja voimanostajat saivat menestystä arvokisatasolta asti.

Lähde: Sunnuntaina julkaistava historiikki.
Tapio Junkkonen on ollut pienestä asti mukana Lumijoen Lumiukkojen toiminnassa. Jussi Poutiainen on satavuotiaan seuran tuorein puheenjohtaja.
Artikkelin lähde Kaleva 24.11.2016.

Merkkihenkilöitä muualta maailmasta http://itsenaisyys100.fi/henkilot/

Projekti perustettu 22.05.2018. Keskeneräinen. Huom! Älä poista päivämäärää.