Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Lumijoki, merkkihenkilöt

« Back to Projects Dashboard

view all 22

Profiles

  • Johan Adolf Snellman (1861 - 1901)
    Henkilötiedot 15.9.1884 SNELLMAN Johan Adolf 21653 (Pohj.). * Veteli 15.3.1861, vanht khra Karl August Snellman ja Fredrika Lovisa Snellman. Yo Kuopio privatlyc. TEt ja vih. pap. 1888. Khra Hailuodossa...
  • Josef Österbladh (1845 - 1913)
    Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot 9.10.1863 ÖSTERBLADH Josef 18305. * Alavieska 29.5.1845, vanht khra Wilhelm Österbladh ja Agata Schroderus. Yo Vasa gymn. TEt...
  • Johan Gabriel Gabrielsson Lagus (1816 - 1870)
    23.6.1835 Johan Gabriel Lagus 15340. * Sotkamossa 22.3.1816. Vht: Sotkamon kirkkoherra Gabriel Lagus 9668 (yo 1779, † 1833) ja hänen 2. puolisonsa Johanna Snellman. Oulun triviaalikoulun oppilas 10.2.1...
  • Otto Alfred Tenlén (1853 - 1902)
    Lapsuuden perhe Kestilässä; Kestilän seurakunnan arkisto - Rippikirja 1857-1866 (IAa:1), jakso 64, sivu 62: Gestilä 16 Taipalenmäki bost.; Kansallisarkisto : / Viitattu 21.2.2019 TENLÉN Otto Alfred 2...
  • Hanna Juhontytär Tokoi (1869 - 1938)
    Tokoi, Hanna Hanna Tokoi (os. Räinä,1869 Lumijoki – 1938 Fitchburg, USA), torpparin tytär, avioitui Oskari Tokoin kanssa Kaliforniassa 21.12.1897. Heille syntyi 6 lasta, joista vanhin Oskar Arvid kuo...

Tervetuloa Lumijoen merkkihenkilöiden projektin pariin!
Kaikki ovat tervetulleita liittymään projektiin ja lisäämään henkilöitä, tekstiä, kuvia ja dokumentteja. Projektiin voidaan liittää profiileita, jotka ovat Lumijoella syntyneet, kuolleet tai jotenki vaikuttaneet olemassaolollaan ja olleet merkittäviä henkilöitä.

Lumijoen projektit

Merkkihenkilöt

Profiilin kuvaukset lyhennettynä alla olevassa listassa. Täydellisemmät henkilön elämäntiedot ovat profiilissa.

A

Ahmala, Heikki
Heikki Ahmala
Heikki Ahmala (16. heinäkuuta 1879 Lumijoki – 10. marraskuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen vahtimestari ja sosialidemokraattien kansanedustaja.
Nuoruudessaan Ahmala työskenteli renkinä, satamatyöläisenä, kirvesmiehenä ja muurarina sekä myöhemmin muun muassa SDP:n puhujana ja Kajaanin osuuskaupan kaupanhoitaja. SDP:n kansanedustajana Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä hän toimi vuosina 1914–1917. Eduskunnassa hän oli jäsenenä Laki- ja talousvaliokunnassa.
Eduskuntatyönsä jälkeen Ahmala työskenteli Paperityöväen liiton sihteerinä Tampereella, Euran kunnankirjurina sekä muurarina ja Vallilan työväentalon vahtimestarina Helsingissä. Lisäksi hän toimi Kansan tahdon hallituksen puheenjohtajana.
Ahmala oli naimisissa vuodesta 1920 lähtien Lyyli Maria Lembergin kanssa.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ahmala
Heikki Ahmala'
Kansanedustajana 02.02.1914 - 03.04.1917
.Edustaja CV Sidonnaisuudet Avustaja.
Nimi: Ahmala, Heikki
Ammatti / arvo: vahtimestari.
Aiemmat vaalipiirit: Oulun läänin eteläinen vaalipiiri 02.02.1914 - 03.04.1917.
Aiemmat toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Laki- ja talousvaliokunta -.
Aiemmat eduskuntaryhmät: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 02.02.1914 - 03.04.1917.
Lähde:https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910232.aspx
Heikki Ahmalan (kansanedustajana 02.02.1914 - 03.04.1917) hautaussaattue marraskuun 17. päivänä 1940, arkunkantajat ja saattojoukko. Syntymäaika ja -paikka: 16.07.1879 Lumijoki. Kuolinaika ja -paikka: 10.11.1940 Helsinki.
https://www.finna.fi/Record/ta_ah.M011-1196486
Heikki Ahmala (16.07.1879 - 10.11.1940), SDP:n kansanedustaja 02.02.1914 - 03.04.1917 Ernst Ovesén, valokuvaaja Heikki Ahmala (16.07.1879 - 10.11.1940), SDP:n kansanedustaja 02.02.1914 - 03.04.1917. Renki, satamatyöläinen, kirvesmies ja muurari, osuuskauppatyöntekijä, Sosialidemokraattisen raittiusliiton järjestösihteeri, Kulutusosuuskuntien keskusliiton
https://www.finna.fi/Record/ta_ah.M011-1288268

Ahmala, Kustaa
Kustaa Ahmala Kustaa Kustaanpoika Ahmala]
Kustaa ”Kössi” Ahmala (13. helmikuuta 1889 Lumijoki – 29. huhtikuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen postimies ja työläiskirjailija. Hän on yksi sisällissotaa edeltäneen vanhan työväenliikkeen tärkeimpiä runoilijoita yhdessä Kössi Kaatran, Kasper Tantun ja Kaarlo Uskelan kanssa. Ahmalan tuotanto käsittää runojen ohella myös proosaa, kuten erilaisia pakinoita ja pienoiskertomuksia. Hänen tunnetuin runonsa on vuonna 1913 kirjoitettu Työn laulu, joka on aikakautensa työväenliikkeen huomattavimpia kirjallisia tuotoksia. Sitä on myöhempinä vuosikymmeninä siteerattu lukuisissa eri yhteyksissä ja Työn laulua pidetään myös yhtenä merkittävimmistä työn ylistyksistä koko suomalaisessa runoudessa. Vuoden 1918 sisällissodan aikana Ahmala kuului Suomen kansanvaltuuskunnan nimittämään postineuvostoon, jonka vuoksi valkoiset teloittivat hänet Viipurissa sodan loppuvaiheessa. Ahmalan elinaikana hänen tuotantoaan ehti ilmestymään ainoastaan työväenlehtien palstoilla. Ahmalan ainoa kokoelmateos julkaistiin postuumisti vuonna 1920.

J

Juusola, Aappo Matinpoika
Aappo Matinpoika Juusola
Syntyi 16.1.1873 Vihannissa, kuoli 12.04.1932 Lumijoella.
Toimi aikanaan Lumijoen seurakunnan kanttorina ja kiertokoulun opettajana. Entiset oppilaat muistavat, että hänen opetustapansa oli hyvin havainnolsta."
Lähde: Kirja, "Lumijoki vuosisatojen saatossa". "Merkkihenkilöt" sivu 491. Lumijoella 1994, Lumijoki-Seura, ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.
"Lumijoen krtk.
Os. Lumijoki. Raslle krklta 12 klm. Perust. 1868 tri J.L. Berg. Lkv 01/9 - 31/5.
Palkka: 425 mk. Nyk. op. on sen ohessa rokottaja, josta on 75 mk, ja lukkarinapul. josta on 125 mk. Oppltn kskm 2 klm. Opplta 5 - 15 v. Opettaja. Aapo Juusola s. 1873 Vihannissa. Kkn käynyt, Valm. op. M. Tuomikosken johdolla 1894, Hgin keräkursseilla, 1905. Op. Revonlahdella ja Kalajoella, t. 1898."
Lähde: Kirja; Suomen Pikku- Ja Kiertokoulun Matrikkeli. Kaarle Verkko: Pikku- Ja Kiertokoulu v. 1909
Suomen pikku- ja kiertokoulujen matrikkeli ynnä pikku- ja kiertokoulujen opettajista tiedonantoja http://www.doria.fi/handle/10024/119476
Kirjoitti S. Lampinen 19.09.2017

K

Kaakinen, Juho Eino
Juho Eino Kaakinen
Syntyi 20. heinäkuuta 1896 Lumijoki. Kuoli 10. huhtikuuta 1938 Lumijoki. Hän oli pohjoispohjalainen maanviljelijä ja Maalaisliiton kansanedustaja.
Kaakisen vanhemmat olivat talollinen Kaarlo Kaakinen ja Kreeta Okkonen. Hän kävi kansakoulun ja kansanopiston ja toimi sitten maanviljelijänä Lumijoella. Kaakinen oli Voima Oy Pöyryn toimitusjohtajana 1923–1938, Lumijoen osuuskassan kirjanpitäjänä 1924–1932 sekä 10 vuoden ajan Lumijoen sähköosuuskunnan toimitusjohtajana.
Kaakinen oli kansanedustajana 1937–1938 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän tuli eduskuntaan 23. helmikuuta 1937 presidentiksi valitun Kyösti Kallion tilalle. Kaakinen kuoli kesken edustajakautensa ja hänen tilalleen eduskuntaan tuli Maalaisliiton Pentti Kiiskinen. Kaakinen oli presidentin valitsijamies vuoden 1937 presidentinvaaleissa ja hän oli myös Lumijoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Kaakinen oli Maalaisliiton piirijärjestön puheenjohtaja ja sanomalehti Liiton hallintoneuvoston ja johtokunnan puheenjohtaja.
Juho Kaakinen oli naimisissa vuodesta 1923 Lyyli Katariina Hiltulan kanssa.
Lähde: Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kaakinen
Juho Kaakinen.
Kansanedustajana 23.02.1937 - 10.04.1938
Edustaja CV Sidonnaisuudet Avustaja
Nimi: Kaakinen, Juho
Ammatti / arvo: maanviljelijä
Aiemmat vaalipiirit: Oulun läänin eteläinen vaalipiiri 23.02.1937 - 10.04.1938
Aiemmat toimielinjäsenyydet ja tehtävät: Työväenasiainvaliokunta -
Aiemmat eduskuntaryhmät: Maalaisliiton eduskuntaryhmä 23.02.1937 - 10.04.1938
Kansanedustajana: 23.02.1937 - 10.04.1938
Edeltäjä: Kyösti Kallio /Ml
23.02.1937 - 10.04.1938
Seuraaja: Pentti Kiiskinen /Ml
Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910642.aspx

Keskitalo, Henry Nikolai
Henry Nikolai Keskitalo
(14. syyskuuta 1896 Lumijoki – 2. joulukuuta 1949) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torppari Jaakko Keskitalo ja Greeta Sofia Takalo. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1924 Anna Elina Lukkarilan kanssa. Keskitalo kävi kansakoulun ja työskenteli maatyöläisenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 11. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa, josta hänet lähetettiin Altonan työosastoon 23. marraskuuta 1916 ja laskettiin myöhemmin siviilitöihin Saksaan. Takaisin Suomeen Keskitalo palasi sisällissodan jälkeen 1. elokuuta 1918 ja astui koulutusaliupseerina Suomen armeijan palvelukseen Pioneerikoulutuspataljoonan 3. komppaniaan 9. syyskuuta 1918. Armeijasta hän erosi 20. syyskuuta 1919 ja siirtyi 1. joulukuuta 1919 alkaen poliisikonstaapeliksi ensin Ouluun ja myöhemmin Viipuriin ja Kemiin. Siikajoen nimismiespiirin poliisikonstaapeliksi hänet nimitettiin 23. joulukuuta 1926. Keskitalo toimi sotien aikana edelleen vanhempana poliisikonstaapelina ja sotien jälkeen vanhempana poliisikonstaapelina Saloisten nimismiespiirissä vuoteen 1949 saakka. Hänet haudattiin Siikajoelle. Opinnot: Poliisikoulukurssin hän kävi vuonna 1924 ja etsivien poliisien erikoiskurssin vuonna 1925. Ylennykset: Korpraali 9. syyskuuta 1918, Alikersantti 31. joulukuuta 1918, Kersantti 1. huhtikuuta 1919. Kunniamerkit: Nauha talvisodan muistomitali.png Talvisodan muistomitali, Nauha Vapaussodan muistomitali.png Vapaussodan muistomitali soljen kera, Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi, Nauha unkarin muistomitali wwI.png Unkarin ensimmäisen maailmansodan muistomitali.
Antti Kesti
Lähde: Luettelo jääkäreistä K Luettelo jääkäreistä K

Kujala, Vilho Juho
Juho Vilho Juhanpoika Kujala
Kujala Juho Vilho s. 05.09.1889 Ylihärmä, k. 03.04.1942 Lumijoki.
Vääpeli. Vaimo Saimi o.s. Päivärinta
Osallistui Vapaussotaan ylihärmäläisten kanssa, Osallistui mm. Oulun valtaukseen ja Koilisen rintaman tausteluihin K.M. Walleniuksen joukoissa, Osallistui Aunuksen retkeen. Vapaussodan jälkeen vlmistui kanttoriksi, Toimi Lumijoen kanttorina v. 1922 - 1942. Lumijoen Vapaussoturien rintamiesten hallituksessa.
Lähde kirjasta: Lumijokiset isänmaan asialla.
Juho Vilho Kujala oli kanttorina 1922 - 1942. Hän oli diakoni-lukkari-urkurin koulutuksen saanut saanut. Hänen vaimonsa Saimi (Pietari Päivärinnan tytär) kuoli 100- vuotiaana 25.07.1993 ja haudattiin Lumijoelle miehensä viereen. Kujalan kaksi poikaa Martti ja Pekka osallistuivat Saksan SS- joukoissa itärintaman taisteluihin. Pekka kaatui Kaukaasiassa 18- vuotiaana.
Lähde kirjasta: Lumijoki vuosisatojen saatossa.

L

Lagus, Johan Gabriel
Johan Gabriel Gabrielsson Lagus
Syntynyt: 22. maaliskuuta 1816 Sotkamo, Finland.Kuollut 21. helmikuuta 1870 (53) Lumijoki, Finland.
Kappalainen Lumijoella Johan Gabriel Lagus (1858-70).

M

Mellenius, Abraham
Abraham Mellenius
"Abraham Mellenius Syntyi 28.04.1797 Lempaalässä, kuoli 09.04.1870 Lumijoella.
Hänen isänsä tuli kappalaiseksi Lumijoelle 1811 - 1817. Abraham Mellenius valmistui ylioppilaaksi Oulun koulusta 1818. Palveli kersanttina Suomen jääkärirykmentissä. Hän erosi armeijan palveluksesta 1827 avioiduttuaan Alakarjalan leskiemännän Magdaleena Karjalan kanssa. Ilmeisesti olivat tutustuneet jo siihen aikaan, kun kappalainen Mellenius asu perheineen pappilassa, mikä on Karjalan tilan lähin naapuri.
Karjalan herra, niinkuin lumijokiset häntä nimittivät, kielitaitoisena miehenä hän kirjoitti ruotsinkieliset kauppa ynm asiakirjat, toimitti pesänkirjoitulset, huutokaupat ja kaikki toimet, mitä kyläläiset kirjurin tehtävissä tarvitsivat. Ei koskaan ottanut mitään palkkiota töistään, sanoi vain, kun häneltä palkkiota kysyttiin. "Minä olla palkkioni saanut". "
Lähde: Kirja "Lumijoki vuosisatojen saatossa" Merkkihenkilöt, sivu 490, Lumijoella 1994, Lumijoki seura.
Kirjoitti S. Lampinen 16.09.2017.

P

Pehkonen, Aappo
Aappo Kustaa Pehkonen
Aappo Pehkonen, Herrastuomari Syntyi 02.11.1871 Limingassa, kuoli 28.04.1964 Lumijoella.
Harjoittamansa maanviljelyksen ohessa on Aappo Pehkonen osallistunut yhteiskunnalliseen edistystoimintaan hoitaen innolla ja taidolla useita kunnallisia luottamustoimia, Hän on pitkät ajat hoitanut mm. kunnankirjurina ja lainajyvästön hoitajan toimia.
Lumijoen kunnanvaltuustoon hän on kuulunut kymmeniä vuosia. Myöskin hän on toiminut manttaalikokousten puheenjohtajana sekä manttaalikassan ja Lumijoen Säästöpankin hoitajana.
Myös taloudelliseen yhteistoimintaan Herrastuomari Pehkonen on osallistunut merkittävällä tavalla. Hänen aloiteestaan on pantu alulle monta yritystä joiden toimintaa hän on jatkuvasti pyrkinyt kaikin puolin edistämään. Osuusmeijärin hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana hän voimakkaasti auttoi meijerinkehitystä ja oli pitkän ajan sen hallituksen jäsenenä.
Myös Sähköosuuskunnan ensimmäisenä puheenjohtajana hän oli pitkät ajat myös Voima Oy Pöyryn hallintoneuvoston puheenjohtajana. Osuuskaupan hallitukseen hän on kuulunut ja toiminut sen puheenjohtajana. Maamiesseuran johtokuntaan hän kuului perustamisesta lähtien aina kuolemaansa saakka,"
Lähde: Kirja, "Lumijoki vuosisatojen saatossa". "Merkkihenkilöt" sivu 492. Lumijoella 1994, Lumijoki-Seura, ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.
Kirjoitti S. Lampinen 17.09.2017
- Lumijoen Sillankorven isäntä, Herastuomari, Voima Oy Pöyryn hallintoneuvoston puheenjohtaja
Lähde: Kirjastovirma; Lumijoen Osuuskauppa Lumijoen Osuuskauppa

R

Räisänen, Iisak Iisakinpoika
Iisak Iisakinpoika Räisänen
Syntyi 16.06.1886 Tyrnävällä. Toimi Lumijoella opettajana vuosina 1910 - 1928 ja 1948 - 1953. Oppilaat muistavat hänet rehtinä oikeudenmukaisena opettajana ja hyvänä koulukurin pitäjänä.
Hän toimi myös Lumijoen Suojeluskunnan paikallispäällikkönä 1927. Iisak Räisänen muutti Jyväskylään, mutta palasi sieltä vielä Lumijoelle Lapin koululle väliaikaiseksi opettajaksi"
Lähde: Kirja, "Lumijoki vuosisatojen saatossa". "Merkkihenkilöt" sivu 491. Lumijoella 1994, Lumijoki-Seura, ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.
Kirjoitti S. Lampinen 18.09.2017

S

Snellman, Johan Adolf
Johan Adolf Snellman
Syntynyt: 15. maaliskuuta 1861 Veteli, Finland. Kuollut 02. elokuuta 1901 (40) Hailuoto, Finland
Henkilötiedot
15.9.1884 SNELLMAN Johan Adolf 21653 (Pohj.). * Veteli 15.3.1861, vanht khra Karl August Snellman ja Fredrika Lovisa Snellman. Yo Kuopio privatlyc. TEt ja vih. pap. 1888. Khra Hailuodossa 1896-. † siellä (pappilan palon sammutusrasituksiin) 2.8.1901. – Pso 1889 Sigrid Irene Sandelin.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=21653
Lumijoen kappalainen Johan Adolf Snellman (1892-96)
Kappalainen Johan Adolf Snellman, Sujuva ja liukas puhuja.
Korkeahenkinen, joka ei päässyt likelle seurakuntalaisia. Ankara lain saarnaaja.
Lähde: http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28052&pnum=3

Soini, Kaarlo
Kaarlo Kallenpoika Soini
(28. elokuuta 1893 Lumijoki – 25. toukokuuta 1941) oli suomalainen jääkärialikersantti. Hänen vanhempansa olivat työmies Kalle Soini ja Sofia Ollikainen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Elsa Itkosen kanssa. Hän kävi kaksi luokkaa kansakoulua ja työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 31. tammikuuta 1916 ja otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, mistä hänet lähetettiin 23. marraskuuta 1916 Altonan työosastoon, josta hänet laskettiin edelleen siviilitöihin 13. elokuuta 1917. Soini palasi takaisin Suomeen sisällissodan jälkeen 29. marraskuuta 1918 ja astui Suomen armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä 10. joulukuuta 1918. Hänet sijoitettiin koulutusaliupseeriksi Suomen valkoisen kaartin 6. komppaniaan. Hän erosi armeijasta 11. heinäkuuta 1919, mutta astui takaisin palvelukseen 29. syyskuuta 1919 ja sijoitettiin koulutusaliupseeriksi Kaartin Jääkäripataljoonan 1. komppaniaan, Kaartin jääkäripataljoonasta hänet siirrettiin 31. maaliskuuta 1920 Helsingin työkomppaniaan, josta hän erosi 25. marraskuuta 1920. Myöhemmin hän työskenteli eri liikkeiden palveluksessa Helsingissä ja vuodesta 1932 alkaen varastomiehenä Oy ALKO Ab:n palveluksessa. Hänet on haudattu Malmille. Ylennykset: Alikersantti 10. joulukuuta 1918. Kunniamerkit: jääkärimerkki Jääkärimerkki, Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristin kunniamerkkinauha Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
Toivo Frans Matias Soini
August Vilhelm Soininen
Lähde: Luettelo jääkäreistä S Luettelo jääkäreistä S


Sutela, Esko Arvi
Esko Arvi Sutela
Esko Sutela s. 05.09.1910 Lumijoella ja kuoli sairauskohtauksen murtamana 07.01.1991.
Esko Sutela valmistui kansakoulun opettajaksi v.1931 Rauman seminaarista. Tämä lisäksi hän suoritti ammattinsa liittyviä tutkintoja Oulun ja Jyväskylän kesäyliopistossa. Opettajana hän toimi Kärsämäen Saviselän ja Haapaveden Mieluskylän kouluilla. Lumijoen Kirkonkylän koulun johtajaopettajaksi hänet valiittiin v.1946. Hän toimikin siinä tehtävässä eläkepäiviinsä saakka.
Päätoimensa ohessa hän osallistui lukuisiin yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin, toimien muunmuassa Lumijoen kunnanvaltuutettuna ja valtuuston puheenjohtajana sekä kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hän osallistui myös monien kunnallisten lauta- ja johtokuntien työskentelyyn sekä kuntainliitojen toimintaan.
Yhteiskunnallisista ansioistaan hän sai Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkin.
Seurakuntatyö oli hänen sydäntään lähellä. Hän toimikin pitkät ajat kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa. Päätoimensa ohessa hän oli 21 vuoden ajan seurakunnan kanttorina. Hänelle on myönnetty Director musices arvonimi v. 1960. Kirkkomusiikki ja kirkkokuoro, jota hän myöskin johti, olivat hänen rakkaimpia harrastukksiaaan. br/> Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitto myönsi hänelle seurakuntatyön kultaisen arvomerkin. Suomen Kirkkomusiikkiliitto on myöntanyt hänelle erityisansiomerkin ansioistaan kirkkotyössä v. 1989.
Monet Lumijokiset nuoret saivat häneltä opetusta ja innostusta viulun- ja pianonsoitossa Lukemattomat ovat ne tilaisuudet ja juhlat, joita hän juhlisti nuorten soittajien kanssa, sekä johtaen kuoro- ja yhteislaulut.
Hänellä oli erinomainen kyky löytää joka tilaisuuteen sopivat ja satuttavat sanansa. Olipa sitten puhe seurapuheesta tai sitten muusta ihmisten kanssakäymiseen liittyvistä asioista ja tapahtumista.
Nuosisotyö ja avuntarpeessa olevien lähimmäisten auttaminen oli hänelle mieluista. Hän toimi Lumijoen 4H- kerhon toiminnan johtokunnassa lähes poismenoon saakka.
Hän oli LCLimnika-Lakeuden perustajajäsen. Limingan kansanopiston johtokuntaan hän kuului pitkän ajan. Hän toimi Lumijoen Maamieseuran sihteerinä vuosikymmeniä ja kuului Lumijoen vanhustentaloyhdistyksen johtokuntaan kuolemaansa asti.
Isänmaamme kohtalot hän sai seurata aina Vapaussodasta lähtien. Hän oli tosin poikanen, kun Vapaussota syttyi, mutta muisti hyvin sen aikaisia tapahtumia.
Molempiin sotiimme hän osallistui ja oli sotilasarvoltaan kapteeni ja on saanut ansioistaan useita kunniamerkkejä. Sotaveteraanijärjestön jäsenenä toimiessaan hän sai Veteraanien Kultaisen ansiomerkin.
Eläkevuosina rakkaimpia harrastuksia kuorotoiminnan lisäksi oli Lähetystyö, mikä muodostuikin melkein päätyöksi hänelle ja puolisolleen Annikille.
Lähde: Kirjasta koottuna: Lumijoki vuosisatojen saatossa. Lumijoella 1994 Lumijoki- Seura.
Kirjoitti: 02.04.2018 S. Lampinen

Säisä, Heikki Matinpoika
Heikki Matinpoika Säisä
"Lukkari Heikki Matinpoika Säisä Syntyi 22.12.1838 Pulkkilassa, kuoli 27.01.1921 Lumijoella. Tirehtööri Heikki Säisä Lumijoella olo aikana 1968 - 1921 oli seurakunnan ja kunnan tehtävissä vuosikymmenet aivan keskeinen henkilö. Uuden kirkon rakennusvaiheiden ajan hän hoiti kirkon kassaa omana työnään, Organisoi koko rakennustyön ajan, että talkooväkeä oli kaikissa tehtävissä. Huolehti neljänä kesänä vuosina 1886 - 1889, että jokaisesta talosta vuorollaan oli tultava polttamaan rakennustiilejä, kaivamaan perustuksia, hakkaamaan perustuksiin tarvittavat kivet, tekemän tellinkejä ja kantamaan tiilet ja laasti muurareille. Myös kirvesmiesten aputyöt kuuluivat talkooväelle.
Kunnan kirjurina hän toimi neljänkymmenenseitsemän vuoden ajan, Hänen kauniilla käsialallaan ja selkeästi kirjoitetut pöytäkirjat antavat hyvän kuvauksen sen aikaisesta kunnallistyöstä."
Lähde kirjasta:Lumijoki vuosisatojen saatossa, Merkkihenkilöt, sivu 490. Lumijoella 1994, Lumijoki-Seura, ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994. Kirjoitti S. Lampinen 17.09.2017

T

Tenlén, Otto Alfred
Otto Alfred Tenlén
Syntynyt: 17. heinäkuuta 1853 Pudasjärvi, Finland. Kuollut 30. huhtikuuta 1902 (48)
TENLÉN Otto Alfred 20103 (Pohj.). * Pudasjärvi, Jokijärvi 17.7.1853, vanht FM, khra, rovasti Karl Otto Tenlén ja Maria Helena Saxa. Yo Uleåborgs lyc. TEt 1879, vih. pap. 1880. Kärsämäen khra 1897-. † siellä 30.4.1902. – Pso 1880 Alexandra Viktoria Sundgren.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=20103
Kappalainen Lumijoella Otto Alfred Tenlén (1885-92)
Kaappalainen Otto Alfred TENLÉN. Kovin huumoria ylläpitävä seuramies, joka mielellään viihtyi kansan parissa.
Yleinen käsitys hänestä oli, ettei hänellä ollut mitään syvempää, omakohtaista vakavuutta.
http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28052

Terska, Simuna Heikki
Simuna Heikki Terska
Simuna Heikki Terska syntyi 10.04.1893 torpassa, Kärsämänkylässä, Lumijoelta 70 km päässä, lähellä Kestilää, mutta kuitenki Lumijoen puolella.
Pitkän elämänsä aikana Simuna on ehtinyt reissata ja tehdä monenlaista työtä.
Yhä uudelleen hänen tiensä on johtanut Karjalaan, Viipuri, Terijoki, Antrea, Säkkijärvi ja monet muut paikat.
Ensimmäisen kerran Simuna matkasi Karjalaan jo pikkupoikana vuosisadan vaihteessa. Perheen määränpää oli Viipurin seutu, jossa asui äidin veljiä ja sisaria.
Vanhemmat eivät kuitenkaan saaneet kunnon työpaikkaa ja palasivat takaisin Pohjanmaalle. Simuna jäi pappilan torppaan paimenpojaksi. Siellä hän ehti käydä rippikoulun.
Heti rippikoulun käytyään hän meni suutarinoppiin ja teki töitä kyläsuutarien apulaisena Karjalassa.
Mieli halusi merille, mutta kun satamista ei löytynyt vapaata merimiehen paikkaa, suuntasi kulkunsa Norjaan. Ylitorniossa heinänteossa, Torniossa suutarintöissä, viipyi Antreassa ja Karjalassa vuosia. Käsityö suutarinverstaalla hiipui tehdastuotannon vallatessa jalkinealan.
Palasi takaisin Lumijoelle vahempiensa luokse Haarojankylään, lähelle Kärsämäenkylää. Työkseen hän suutaroi kotitorpan ympäristössä. Meni naimisiin leskeksi jääneen Raahesta takaisin palaneen kanssa. Vihillä pari kävi Kestilässä. Simuna arvelee silloin olleen reilut 40v. Aviolliitto kesti 45 vuotta Kärsämänkylässä ja vaimo kuoli vuonna 1979.
Lähde: Kirjasta koottuna: Lumijoki vuosisatojen saatossa. Lumijoki-Seura. v. 1994 S. L. 02.04.2018
Lumijoen vanhin asukas 100-vuotta (Kirjoitettu Riitta Loukkola v. 1993. Ranta-Lakeus - lehdessä)

V

Vuorisalo (ent. Dahlberg), Verner Valdemar (Valle)
Verner Valdemar Vuorisalo
Syntyi 16.06.1894 Ylivieskassa. Kuoli 17.12.1961 Laviassa. Vuorisalo valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseosta ja jatkoi opintojaan Helsingin Yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa. Hän siirtyi sen jälkeen rautatiehallituksen palvilukseen. Kansakouluopettajan pätevyyden hän suoritti Kajaanin seminaarin hospitantiluokilla v. 1926.
Opettajana Vuorisalo toimi Evijärven Inan ja Alapään kk.ssa 1923 - 29. Lumijoen Kirkonkylän kk;ssa 1929 - 46, Pomarkun Kiilholman kk:ssa 1946 - 59, jolloin jäi eläkkeelle ja muutti Laviaan.
Vuorisalo osallistui vapaussotaan joten vapaaehtoinen maanpuolustustyö oli hänelle sydämmen asia. Lumijoella ollessaan hän kuului vapaussoturien rintamamiesyhdistyksen hallitukseen, toim SK paikallispäällikkönä ja poikaosaston johtajana mikä työ oli hänelle erikoisen mieluisa.
Lisäksi hän oli innokas laulumies kuuluen mm. SK:n Oulun piirin mieslaulajiin.Lumijoella ollessaan hän johti naiskuoroa.
Opettajatoimensa ohessa hän hoiti Lumijoen kanttorin tehtäviä 3 vuoden ajan. Kuului kirkkovaltuustoon, kunnan ja valtion verolautakunnan jäsen, kunnan ja seurakunnan tilintarkastaja,
Nuorisoseuratyöhön häneltä riitti aikaa ja hänet kutsuttiin Lumijoen Nuorisoseuran kunniajäseneksi. Sotilasarvoltaan Vuorisalo oli Ylikersantti.
Ansiomerkit: Vapaussodan muistomitalli ruusun ja soljen kanssa, Suojeluskuntien ansioristi, Oulun SK-piirin Laulajien kultainen ansiomerkki."
Lähde kirjasta: Lumijoki vuosisatojen saatossa, Merkkihenkilöt sivu 493-492. Lumijoella 1994, Lumijoki-Seura, ISBN 952-90-5845-4,
Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994
Kirjoitti S. Lampinen 17.09.2017

Y

Ylilauri, Veikko Matias
Veikko Matias Yliauri
Syntynyt: 04. marraskuuta 1923 Lumijoki. Kuollut 03. helmikuuta 2018 Lumijoki.
Kunnallisneuvos (Kunnallisneuvos on Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu 7. ryhmään.
Suomen suuriruhtinaskunnassa kunnallisneuvos oli vuoden 1880 virka-arvojärjestyksen kahdeksanteen luokkaan kuulunut arvonimi.
Itsenäisessä Suomessa arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1919. Vuosien 1918–2013 aikana kunnallisneuvoksen arvonimi on myönnetty 1134 henkilölle.
Kunnallisneuvoksen arvonimi on kolmanneksi yleisin arvonimi Suomessa. Joka vuosi nimitetään 10–20 uutta kunnallisneuvosta. Lähde https://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnallisneuvos ).
"Ylijohtaja Terttu Savolainen kättelee kunnallisneuvos Veikko Ylilauria. Matti Ylilauri toimii isänsä avustajana." Kuva Pohjanpoika lehdessä, sivulla 50
50 Pohjanpoika 4/2016 http://www.pohjanpoika.net/wp-content/uploads/2016/12/Pohjanpoika_4_2016d.pdf
Lisää kirjoitusta kaivataan Veikko Matias Ylilaurista.

Å

Åström, Emil David
Emil David Åström
Juusola 5/12 mant. Kappalaisen virkatalo
Kappalainen Eemil Åström s. 13.11.1859 Oulu, tuli Lumijoelle 01.05.1897
Vaimo Aino Cecilia Adolfina Renfors s. 12.08.1861 Peräseinäjoki, vihitty 10.05.1888
Tr Helmi Alina s. 17.02.1897 Utajärvi
Tr Elvi Elisabeth s. 20.11.1894 Utajärvi
Emil David Åström toimi Lumijoen seurakunnassa kappalaisen virkaa hoitaen vuosina 1897-1917, virka lakkautettava päätöksellä 1899.
Elämän kertaa rippikirjasta:
Pastori Åström oli hijainen ja nöyrä kansanmies, joka huolella valmisti saarnansa ja muut puheet, esittäen ne harvassa tahdissa. Hän otti pappiskutsumuksensa vakavasti. Hän liikkui erittäen ahkerasti pitäjällä vanhusten ja sairaitten luona kutsumattakin. Häntä on rakkaudella muistettu vuosikymmenienki jälkeen.
12.6.1881 ÅSTRÖM Emil David 20933 (Pohj.). * Oulu 13.11.1859, vanht puuseppä David Åström ja Anna Stiina Anttila. Yo Uleåborgs lyc. TEt 1885, vih. pap. 1886. Limingan khra 1917-. Rovasti 1918. † Liminka 16.10.1939. – Pso 1) 1888 Aina Cecilia Adolfina Renfors, k. 1913; 2) 1913 diakonissa GretaGrens.
Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=20933
Åström, Emil David, (1859-1939)
Syntynyt: Oulu 13.11.1859, Kuollut: Liminka 16.10.1939
Vanhemmat: puuseppä David Åström ja Anna Kristina Anttila
Puolisot:
P1 Taipalsaarella 10.5.1888 Aina Cecilia Adolfina Renfors S Peräseinäjoella 12.8.1861, K Lumijoella 9.5.1913,
P1V kollega, pastori Karl Gustaf Renfors ja Olivia Adolfina Bergroth.P2 Kempeleessä 29.11.1913 diakonissa Greta Grens.
Ura
Uleåborgs lyceum;ylioppilas 12.6.1881; teologinen erotutkinto 1885; pastoraalitutkinto 30.8.1892.
Vihittiin papiksi 27.1.1886, määrättiin Tohmajärven kirkkoherran apulaiseksi; Utajärven vt. kappalainen 1.5.1888, vt. kirkkoherra 2.7.1896; Lumijoen kappalainen 13.4.1897 (virkaan 1.5.1897), oman virkansa ohessa Temmeksen vt. kappalainen 8.6.1907; Limingan kirkkoherra 1.5.1917.
Rovasti 1918; P. St J 3.
Julkaistu 5.12.2018.
Åström, Emil David. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 30.1.2020)
https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/1688

Ö

Österbladh, Josef
Josef Österbladh
Syntynyt: 29. toukokuuta 1845 Alavieska, Finland. Kuollut 15. elokuuta 1913 (68) Finland (kuoli 15.08.1913 matkalla Helsinkiin)
Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
Henkilötiedot
9.10.1863 ÖSTERBLADH Josef 18305. * Alavieska 29.5.1845, vanht khra Wilhelm Österbladh ja Agata Schroderus. Yo Vasa gymn. TEt ja vih. 1867. Piippolan khra 1884-94. Lapinlahden 1894-. Valtiopaívämies. † matkalla Helsinkiin 15.8.1913. – Pso 1869 serkkunsa Maria Magdalena Schroderus.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=18305
Lumijoen kappalainen Josef Österbladh (1873-84)

Merkkihenkilöitä muualta maailmasta http://itsenaisyys100.fi/henkilot/

Projekti perustettu 22.05.2018. Keskeneräinen. Huom! Älä poista päivämäärää.