Follow
Projekti on tarkoitettu kaikkien Suomessa toimineiden maanmittausalan ammattilaisten henkilöprofiileille Genissä. Maanmittausalan ammatteja ovat mm. kaavoittaja, kartanpiirtäjä, kartografi, kartoittaja, (maan)mittausteknikko, komissiomaanmittari, maanmittari, maanmittausinsinööri (DI)(engl. MSc Surveying), maanmittausinsinööri (AMK) ja merenmittaaja. Tehtävänimikkeitä mm. kaupungingeodeetti, kiinteistöinsinööri, tonttikirjanhoitaja, maanmittauskonttorin arkistonhoitaja, mittamies jne...
Historia (https://www.maanmittauslaitos.fi/organisaatio)
Suomen maanmittauksen juuret ulottuvat 1600-luvulle. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf (1594–1632) antoi Andreas Burelle (1571–1646, ennen aatelointia Bureus) tehtäväksi maantieteellisten kartastojen laatimisen nykyisen Suomen alueesta. Buren kouluttamat maanmittarit kartoittivat muun muassa kauppareitit, maatilojen veronkantokyvyn ja luonnonvarat.
Suomi siirtyi Ruotsin kruunulta Venäjän vallan alle 1809, ja vuonna 1812 perustettiin Maanmittauskonttori Suomen suuriruhtinaskuntaan. Vuonna 1848 Päämaanmittauskonttorin nimi muuttui Maanmittauksen ylihallitukseksi. 1850-luvulla Suomen metsävarat tulivat kaupallisen kiinnostuksen kohteeksi, ja maanmittaushallintoon yhdistettiin metsähallinto. Yhdistämisen tuloksena syntyi Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitus. Viraston tärkein tehtävä oli valtionmetsien kartoittaminen sekä metsien laadun ja laajuuden selvittäminen. Metsä- ja maanmittaushallinnon liitto päättyi Metsähallituksen perustamiseen 1859.
Suomen itsenäistyttyä maanmittaustoiminnot eriytyivät ja tehtävät jakaantuivat eri osastoihin. Teknologinen kehitys tarkensi maantieteellistä kuvaa Suomesta. 1970-luvulla valmistui koko maan kattava peruskartasto. 1990-luvulla Suomi siirtyi suunnitteluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Maanmittaushallitus muuttui Maanmittauslaitokseksi ja siirtyi aiempaa asiakaslähtöisempään toimintaan. Internetin yleistymisen myötä laitos on tarjonnut palvelujaan yhä kattavammin verkossa. Vuosisatainen toimituskarttojen ja -asiakirjojen paperiarkistointi on muuttunut 2000-luvulla kokonaan sähköiseksi.
Paikkatietoalan huippututkimukseen keskittynyt Geodeettinen laitos sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tietotekniikan kehittämistehtävät yhdistettiin Maanmittauslaitokseen vuoden 2015 alussa. Vuoden 2019 alusta alkaen Asiakasratkaisut- ja Teknologiaratkaisut-osastot siirtyivät osaksi Ruokavirastoa.
(https://www.maanmittauslaitos.fi/organisaatio)
Projektikuva: Maanmittareita kenttätyössä. 1900-luvun alku. Museovirasto - Musketti. Finna.fi. CC BY 4.0