Sivusto on rakenteilla.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Raahen porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiileitaan.

Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Patruunia ja porvareita. Muisteluita ja Raahen porvareiden henkilöhistoriaa Kirjastovirman sivuilla: http://www.kirjastovirma.fi/raahe/wanharaahe/patruunia

Raahen kaupungin porvarit

H

Hedman Matthias Matts Hedman

J

Jurvelius Mikael (1659-1722) Michel Jacobsson Jurvelius

Jurvelius Mikael (1696-1757) Mikael Michelsson Jurvelius

Jurvelius Mikael (1738-1789) Mikael Jurvelius

K

Kello Petter (n. 1651-1697) Pehr Pehrsson Kello

Kiellin (Kello) Petter (1682-1769) Petter Kiellin (Kello)

S

Sovio Matts Matts Mattsson Sovio

T

Tammelander Johan Johan Michaelsson Tammelander

Å

Åhs Hans Hans Larsson Åhs

Sivusto on rakenteilla.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Raahen porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiileitaan.

Raahen projektit

• Paikkakunta Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Raahen ja Saloisten pappisluettelo Raahen ja Saloisten pappisluettelo
• Meriliikenteen ammattilaiset, Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Meriliikenteen ammattilaiset, Raahe, Pohjois-Pohjanmaa
• Raahesta Amerikkaan muuttaneet - Migrants from Raahe to America Raahesta Amerikkaan muuttaneet - Migrants from Raahe to America

Paikkakuntien porvariprojekteja

Porvarit Hamina I Porvarit Hämeelinna I Porvarit Kokkola I Porvarit Kristiina I Porvarit Kurkijoki I Porvarit Käkisalmi I Porvarit Lappeenranta I Porvarit Naantali I Porvarit Nevanlinna I Porvarit Oulu I Porvarit Pietarsaari I Porvarit Pori I Porvarit Porvoo I Porvarit Raahe I Porvarit Rauma I Porvarit Savonlinna I Porvarit Sortavala I Porvarit Tammisaari I Porvarit Turku I Porvarit Uusikaupunki I Porvarit Vaasa I

Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Patruunia ja porvareita. Muisteluita ja Raahen porvareiden henkilöhistoriaa Kirjastovirman sivuilla: http://www.kirjastovirma.fi/raahe/wanharaahe/patruunia

Raahen kaupungin porvarit

A

Ahlholm Samuel (1726 - 1790) Samuli Antinpoika Ahlholm

Alfström Anders ( - kaupungin ensimmäisiä asukkaita)

B

Berg Isak Henrik (1743 - 1791) Isak Henrik Juhonpoika Bergh

Bergström Johan Georg ( - 1760)

Björn Lars ( - 1734)

Blackman Åke (n. 1651 - 1705) Åke Nilsson Blackman

Brander Gustaf Joakim (1700 - 1800 -luku)

Brunell Sven ( - 1692) Sven Brunell

C

Carlenius (Carlén) Matias (1655 - 1682) Mathias Olofsson Carlenius

Corte Henrik (n. 1620 - 1680) Henrik Henrikinpoika Corte

Corte Henrik (n. 1647 - 1706) Henrik Henrikinpoika Corte

Corte Gabriel (n. 1680 - 1728) Gabriel Henrikinpoika Corte

E

Enqvist Petter (1718 - 1778) Petter Johansson Enqvist

F

Fellman Jakob (1752 - 1803) Jakob Nilsson Fellman

Floor Erik (n. 1659 - 1706) Eric Larsson Floor

Forbus Hans (n. 1622 - 1710) Hans Forbus

Forbus Kaspar Hansson ( - 1697) Caspar Hansson Forbus

Franzén Zachris Zachrison (1787 - 1852) Kauppaneuvos Zachris Zachrisson Franzén

Freitag Alexander (1716 - 1770) Alexander Frans Diedrichsson Freitag

Freitag Baltzar (1720 - 1795) Baltzar Diedrichsson Freitag

Freitag Didrick (1760 - )

Freitag Franz Diedrich (1675 - 1728) Frantz Diedrich Freitag

Frieman Johan (1728 - 1790) Johan Olofsson Frieman

Frieman Olof (1691 - 1774) Olof Sylvestersson Frieman

G

Gråå Henrik

H

Hedberg Petter ( - 1777)

Hedman Anders (1734 - 1803) Anders Mattsson Hedman

Hedman Matthias (1694 - 1752) Matts Hedman

Heikel Henrik Jakob (1700 - 1800 -luku)

Hårdh Karl Mikael (1736-1796) Carl Mikael Carlsson Hårdh

J

Junelius Anders (n. 1655 - 1693) Anders Thomasson Junelius

Junell Matts (1766 - 1843) Matts Persson Junell

Jurvelius Jakob (1665 - 1731) Jaakko Jaakonpoika Jurvelius

Jurvelius Joseph (1702 - 1749) Joseph Mickelsson Jurvelius

Jurvelius Mikael (1659 - 1722) Michel Jacobsson Jurvelius

Jurvelius Mikael (1696-1757) Mikael Michelsson Jurvelius

Jurvelius Mikael (1738 - 1789) Mikael Jurvelius

Jurvelius Mikael (1777 - 1828) Mikael Jurvelius

Järnfors, Johan (1699 - 1786) Juho Simonpoika Järnfors

K

Kaisula Matts ( - ) Matts Mattsson Kaisula

Kellin Henrik (1727 - 1761) Henrik Pehrsson Kiellin

Kello Pehr Pehrsson (n. 1651 - 1697) Pehr Pehrsson Kello

Kemi Johan ( - kuollut isovihan aikana)

Kiellin (Kello) Petter (1682 - 1769) Petter Kiellin (Kello)

Kinman (Kinnunen) Hans (n. 1668 - 1708) Hans Persson Kindman

Kindman (Kinnunen) Per (n. 1618 - 1692) Pekka Pekanpoika Kinnunen

Kluvensich (Klowensich) Henrik (1701 - 1757) valtiopäivämies Henrik Henriksson Klowensich

Kopp Jakob (1600 - 1700 -luku)

Kranck Karl (n. 1603 - 1695) Carl Krank

Kröger Henrik (1691 - 1736) Henrik Kröger

Kröger Johan (1661 - 1699) Johan Kristiansson Kröger

Kröger Sven Henrik (1734 - 1798) Sven Henrik Henriksson Kröger

L

Lacka Zacharias Mattsson (1733 - 1771) Zacharias Mattsson Lacka

Lang Jakob (1737 - ) Jacop Petersson Lang

Lang Johan (1745 - 1823) Johan Josefsson Lang

Lang Josef ( - n. 1684) Henrik Langi

Lang Josef (n. 1669 - 1742) Josef Josefsson Lang

Laureus Henrik (1700-luku)

Laureus Johan (1726 - 1784) Johan Olofsson Laureus

Letzle Jakob ( - ) Jakob Wijkmansson Letzle

Liljefors Matts (1700-luku)

Lithovius Samuel (1704 - 1765) Samuel Mikaelsson Lithovius

Lundström Olof (1754 - 1828) Olof Lundström

M

Magander Johan (1717 - ) Johan Eliasson Magander

Mathesius Anders (1685 - 1719) Anders Andersson Mathesius

Maunula Mårten Mattsson (n. 1673 - k. isovihan aikaan) Martti Matinpoika Maunula

Mentzer Carl (1736 - 1805) Carl Gustafsson Mentzer

Montin Abraham (1735 - 1809) Abraham Michelsson Montin

Murmestare Henrik (1600 - 1700 -luku)

N

Nessler Jonas ( - 1760) Jonas Nessler

Niskanen (Niskainen) Anders (n. 1625 - ) Antti Pekanpoika Niskanen

Nordberg Jacob Nilsson (1722 - 1752) Jakob Nilsson Nordberg

Nordberg Olof Nilsson (1721 - k.) Olof Nilsson Nordberg

Nordman Henrik ( - 1701)

Norlander Abraham (1700-luku)

Nyberg Abraham (1700-luku)

Näbb Gustaf (1685 - 1757) Gustaf Näbb

O

Olsbo Hans ( - 1716) Hans Andersson Olsbo

P

Paldan (Palden) Olof (1705 - ) Olavi Olavinpoika Palden

Palm Daniel ( - kuoli pakomatkalla isovihan aikaan) Daniel Zachrisson Palm

Palm Zachris (n. 1641 - 1690) Zachris Danielsson Palm

Puuriainen (Puurainen) Matts ( - 1697) Matts Eskilsson Puuriainen

R

Rahm Erik (n. 1666 - 1740) Erik Johansson Rahm

Richard Asmund (1600 - 1700 -luku)

Ruuskanen Simon (1600-luku)

Röring (Roering) Johan (1721 - 1782) Johan Jakobinpoika Roering

S

Schough Johan (1656 - 1701) Johan Fulmosson Schoug

Schroderus Johan (1724 - 1775) Johan Abrahaminpoika Schroderus

Schytte Olof (1700-luku)

Simelius (Simi) Jakob (1697 - 1769) Jaakko Heikinpoika Simelius

Simulander Jakob (1700-luku)

Sinius Henrik (1685 - 1713) Henrik Johaninpoika Sinius

Solven Josef (1760 - )

Sovelius Fredrik (1778 - 1837) Fredrik Sovelius

Sovelius Fredrik (1822 - 1897) Fredrik Fredriksson Sovelius

Sovelius Johan (1699 - 1765) Johan Hansinpoika Sovelius

Sovelius Matts (1726 - 1795) Mathias Sovelius

Sovelius Nils (1737 - 1802) Nils (Nicolaus) Johansson Sovelius

Sovio Hans (1763 - 1710 Hannu Matinpoika Sovio

Sovio Matts ( - n. 1674) Matts Bertilsson Sovio

Sovio Matts (1649 - 1715) Matts Mattsson Sovio

Sovio (Soudio) Matts (1679 - 1709) Matti Matinpoika Sovio

Sovio Mickel ( - n. 1685) Mikko Pertunpoika Sovio

Sovio Mickel (1660 - 1710) Mickel Mattsson Sovio

Skytte Jonas ( - kaupungin ensimmäisiä asukkaita)

Stenius Abraham (1744 - 1812) Abraham Jeremiaanpoika Stenius

Stoorman Isak ( - 1735) Isak Storman

Stoorman Johan Reinhold ( - 1743)

Sundelin Jonas (1600 - 1700 -luku)

Söderman Mickel (1600 - 1700 -luku)

T

Tammelander Johan (1641 - 1702) Johan Michaelsson Tammelander

Toppi Anders (1600-luku)

Turdfjäll Henrik (n. 1640 - n. 1689) Henrik Turdfjäll (Turbecchius)

V, W

Walling Matts ( - 1713) Matts Niklasson Walling

Wallman Thomas (1700-luku)

Wijkman Johan Henrik (n. 1698 - 1751) Johan Henrik Wijkman

Vilander Matias ( - 1815)

Å

Åhs Hans (n. 1662 - 1700) Hans Larsson Åhs

Åhs Johan (n. 1697 - 1746) Johan Pehrsson Åhs

Ö

Öhrn Gustaf (n. 1634 - 1702) Gustaf Simonsson Öhrn

Stadga om rikets borgerskaps trolovningar, bröllop, barnadop och begravningar, samt klädedräkter https://sv.wikipedia.org/wiki/Stadga_om_rikets_borgerskaps_trolovni...

Sivusto on rakenteilla.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Raahen porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiileitaan.

Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Patruunia ja porvareita. Muisteluita ja Raahen porvareiden henkilöhistoriaa Kirjastovirman sivuilla: http://www.kirjastovirma.fi/raahe/wanharaahe/patruunia

Raahen kaupungin porvarit

H

Hedman Matthias Matts Hedman

J

Jurvelius Mikael (1659-1722) Michel Jacobsson Jurvelius

Jurvelius Mikael (1696-1757) Mikael Michelsson Jurvelius

Jurvelius Mikael (1738-1789) Mikael Jurvelius

K

Kello Petter (n. 1651-1697) Pehr Pehrsson Kello

Kiellin (Kello) Petter (1682-1769) Petter Kiellin (Kello)

S

Sovio Matts Matts Mattsson Sovio

T

Tammelander Johan Johan Michaelsson Tammelander

Å

Åhs Hans Hans Larsson Åhs