Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Merenkulun ammattilaiset Suomessa - Maritime Professionals in Finland

« Back to Projects Dashboard

view all 577

Profiles

  • Gustaf Tycho Dahlström (1845 - 1898)
    Reference: MyHeritage Family Trees - SmartCopy : Nov 24 2018, 23:24:39 UTC
  • Eric Yrjölä (1821 - 1888)
    Vid vigseln Lots lärling (Luotsioppilas) Kymin seurakunta > Kymin seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1806-1831 (I C:4)
  • Michel Henriksson Brunila (1837 - 1888)
    Talollinen, laivuri. Kymin kunnan Helilän kansakoulun ensimmäisen johtokunnan jäsen 1870-luvulla. Kuntakokous valitsi hänet kunnan toiseksi talonpoikaissäädyn valitsijamieheksi 1881. Lunasti 1879 ennen...
  • Tobias Eliasson Sipari (1798 - 1868)
    Omisti Elkon tilan (RN 1:3). Talo Vekaan kärjessä lienee Tobiaan rakentama. Se jäi poika Eliaalle.
  • Arvid Eriksson Lommi (1741 - 1826)
    Syntymä: 15.2.1741 22.2.1741 Cuorsalö Erich Jacobsson Walborg Simonsd:r Arved Kuolema: 8.1.1826 26.1.1826 Kursalö hemm.w: enkl: Arvid Erikss: ålder 86

Projekti on tarkoitettu kaikkien niiden merenkulullisissa tehtävissä mukaanlukien laivanrakennustehtävissä toimineiden merenkulun ammattilaisten henkilöprofiileille Genissä, jotka ovat syntyneet, asuneet tai kuolleet Suomessa tai haudattu Suomeen, kattaen kaikki alustyypit. Projektin tavoitteena on projektin yhteistyökumppaneiden verkottuminen ja projektiin liitettävien profiilien laadun parantaminen. Liity projektiin valitsemalla Geniin kirjautuneena projektisivulla Toiminnot > Liity projektiin. Kutsu myös tuttavasi mukaan projektiin valitsemalla projektisivulla Toiminnot > Lisää yhteistyökumppaneita.

Kun projektin yhteistyökumppanina perustat Geniin uusia ammattia harjoittaneiden henkilöiden profiileja tai käsittelet aiemmin perustettuja profiileita, toivoisimme, että

  • samalla lisäisit ne projektiin
  • tarkistaisit, että profiiliin on merkitty henkilötieto, jonka perusteella projektiin liittäminen tehdään (esim. "matruusi" Ammatti-kentässä)
  • mahdollisuuksien mukaan myös lisäisit profiiliin kyseistä henkilötietoa tukevan lähdeviitteen tai lähdeviitteitä.

Tarkentavia projekteja

Saaristomeren ja Suomenlahden luotsit

Meriliikenteen ammattilaisten paikkakuntakohtaiset projektit:
Helsinki I Kemi I Kotka I Kokkola I Oulu I Pietarsaari I Porvoo I Pori I Raahe I Rauma I Tornio I Turku I Viipuri Merenkulun ammattilaisten paikallisprojektit kattavat kaikki paikkakunnalla asuneet merenkulun ammattilaiset, myös ulkomaalaistaustaiset toimijat.


Merenkulun ammatteja

Merenkulun ammatteja ovat mm. donkeymies, kalastaja (tietyin edellytyksin), kolilemppaaja (hiilenheittäjä), konemestari, konepäällikkö, laivanrakentaja, laivanrakennusmestari, laivuri, lemppari eli trimmari (hiilenheittäjä), lossari, luotsi, lämmittäjä, matruusi, merikapteeni, merimies, meripelastaja (ammattimainen), merisotilas, merivartija, moottorimies, perämies, puolimatruusi, purseri, pursimies, päällikkö, yliperämies.

Merenkulun historiaa

Suomen rannikolla on liikuttu siitä lähtien kun ensimmäiset asukkaat tulivat tänne noin 10000 vuotta sitten. Merellä liikkuvien määrä pysyi pienenä aina viikinkiaikaan asti, jolloin idän rikkaudet ja kaupankäynti houkuttelivat erityisesti ruotsalaisia viikinkejä käyttämään Suomenlahtea matkareittinä. Viikinkimatkoille osallistui jonkin verran myös suomalaisia. Keskiajalla Suomen alueelle syntyi kaupunkilaitos ja kauppa sekä merenkulku organisoituivat entistä paremmin. Itämeren alueella saksalaiskauppiaiden muodostama Hansa-liitto oli merkittävässä asemassa erityisesti ulkomaankaupassa ja iso osa ulkomaanmerenkulusta hoidettiin heidän isoilla aluksillaan kuten koggeilla. Näiden rinnalla suomalaiset purjehtivat myös omilla aluksillaan aina Lyypekkiin asti vaikka kotimaan laivureiden purjehdusmatkojen pääkohteina olivatkin kotimaan satamat, Tukholma ja Tallinna. s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/be/6d/5e/ff/534448467259eccd/m012_smk93007_2_large.jpgKaksi sadeasuista miesta s/v Alexander Imperatorin maralla kannella. 1600-luvulla Itämeren ja myös Suomen merenkulussa mahtiasemaan nousi Hollanti ja hollantilaisten laivanvarustajien isot kauppalaivat. Näistä tunnetuin alustyyppi oli kolmimastoinen flöitti. Hollantilaisilla, ruotsalaisilla ja osin myös suomalaisten laivanvarustajien omistamilla aluksilla vietiin tuhansia tynnyreitä tervaa. Suomessa poltettua tervaa tarvittiin Euroopan merivalloissa muun muassa laivanrakennuksen raaka-aineeksi. Tervakauppaa hallitsi Ruotsissa Tukholman suurkauppiaiden hallitsema tervakomppania. Iso osa tervasta vietiin Tukholman kautta, josta syntyi tunnettu termi Tukholman terva.

Suomesta vietiin kauppalaivoilla aina 1800-luvulle asti metsästä saatuja ja jalostettuja tuotteita kuten tervaa ja lautoja. Tärkein laivoilla Suomeen tuotu aine oli suola. Sen lisäksi lasteina oli muun muassa mausteita ja kankaita. Tavaroiden lisäksi monet kulttuurivaikutteet levisivät merenkulun ja erityisesti merenkulkijoiden välityksellä Keski-Euroopasta Suomeen.

Suomalaisten oma laivanvarustus oli vähäistä 1700-luvun puoliväliin saakka, jolloin kaupunkien varakkaat kauppiaat ryhtyivät hankkimaan entistä enemmän isoja valtamerialuksia. Näillä kuljetettiin alusten omistajien ostamia ja myymiä tuotteita, mutta vähitellen niillä kuljetettiin myös muiden lasteja maailman kaikilla merillä. Vuonna 1769 ensimmäinen suomalainen kauppalaiva ylitti Atlantin ja vuosina 1845-47 pietarsaarelainen fregatti Hercules kiersi ensimmäisenä suomalaisena laivan maailman ympäri.

Suurten valtamerialusten lisäksi Suomen merenkulussa käytettiin runsaasti pienempiä, talonpoikien omistamia aluksia. Näillä kuljetettiin talonpoikien tuottamia tavaroita rannikolla ja myös Tukholmaan ja Viroon. Myöhemmin purjehdus Pietariin oli erittäin merkittävää. 1860-luvulla myös talonpoikien omistamilla aluksilla sai purjehtia Itämeren ulkopuolelle.

Suomen merenkulussa purjelaivat säilyivät pitkään käytössä sen takaaman riittävän kannattavuuden takia. Vielä 1930-luvulla suomalaiset ja erityisesti ahvenanmaalaiset laivanvarustajat käyttivät usein käytettyinä ostamiaan valtamerilaivoja viljan kuljetukseen Australiasta Eurooppaan. Isojen laivojen rinnalla Itämeren liikenteessä käytettiin paljon pienempiä kaljaaseja ja jahteja aina 1960-luvulle asti.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/1e/20/59/85/53444846725837e0/m012_smk200316_5_large.jpgSekstantin kayttoa ja auringon korkeuden mittausta SV Favellin kannella.

Tekniikan kehittymisen myötä purjelaivat korvattiin jo 1800-luvulla osin höyrylaivoilla. Suomen ensimmäinen höyrylaiva, Ilmarinen aloitti liikennöinnin Saimaalla vuonna 1833. Jo sitä ennen ruotsalaisia höyrylaivoja oli käynyt Helsingissä. Höyrylaivaliikenne kasvoi 1800-luvun lopulla ja niillä ryhdyttiin harjoittamaan säännöllistä linjaliikennettä. Suurimmaksi höyrylaivavarustamoksi kehittyi vuonna 1883 perustettu Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö.

Suomen itsenäistyttyä laivanvarustajat ostivat runsaasti käytettyjä höyrylaivoja, joita käytettiin linjaliikenteen lisäksi kaikenlaisessa satunnaisessa liikenteessä. Toisen maailmansodan jälkeen vanhojen ja huonokuntoisten höyrylaivojen tilalle ryhdyttiin hankkimaan uusia moottorikäyttöisiä laivoja. Merenkulussa suuri muutos oli RoRo-alusten käyttöönotto 1960-luvun lopulta lähtien. Niissä lasti kuljetettiin konteissa ja laivaan ajettavissa rekka-autoissa.

Lähdeaineistoa

  • Väitöskirja, Kotisatamassa : merimiesten vaimot, naisten toimijuus ja perheiden toimeentuloehdot 1800-luvun suomalaisessa rannikkokaupungissa. Frigren, Pirita, Jyväskylä studies in humanities 277.

Projektisivun lähteet:

  • Meriliitto: Töihin merialalle
  • Rauman Saaristokuljetus: Suomalaisen merenkulun eri vaiheet
  • Wikipedia: Merimies
  • Projektikuva: Muotokuva; kapteeni Erik Holmberg; ( - 1749). Kansallismuseo. Miehen polvikuva, oikealle kääntynyt. Harmaa puuteroitu peruukki. Pitkä sininen takki, jossa punainen kaulus ja mansetit, pitkä punainen liivi ja punaiset housut. Takissa ja liivissä kullanväriset napit. Valkoinen paita jossa hihansuissa pitsiröyhelöt. Miekka, vasemmassa kainalossa hattu. Oikeassa kädessä kaukoputki, vasen pitelee harppia pöydän yläpuolella. Oikealla pöytä jolla merikortti, kompassi ym. välineitä. Kauempana muita navigointiin tarvittavia välineitä, mm. sekstantti. Taustalla verhodraperioita ja ikkuna-aukot joista näkyy maisema, oikealla merimaisema laivoineen. Kullattu kehys jossa koristeaiheet ylhäällä ja alhaalla sekä kulmissa. Finna.fi. CC BY 4.0.