Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Meriliikenteen ammattilaiset, Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Anders Abrahamsson Nylander (1795 - 1869)
    Anders Nylander Oulussa s. 07.07.1795 Oulu, kuoli 30.1.1869 Oulussa Vanhemmat: oululainen kauppias, raatimies Abraham Nylander k. 1821 1. puolisonsa Maria Elisabet Westman. Oulun triviaalikoulun oppila...
  • Albert Herman Snellman (1828 - 1904)
    198 Albert Herman Snellman on vasta 14-vuotias, kun hän syyskuussa 1842 menee Oulun merimieshuoneelle, missä parkki Pandoraan pestataan miehistöä. Snellman on haukiputaalaisen lukkarin poika, ja hän ...
  • Johan Gustaf Ryselin (1822 - 1894)
  • Iisakki Iisakinpoika Ahlström (1802 - c.1839)
    Pyhäjoen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1794-1821, jakso 73: 18.12.1801; 1802; Kansallisarkisto: / Viitattu 7.4.2019 Pyhäjoen seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1813-1823, jakso 17, sivu ...
  • Johan Mattsson Nylander (1742 - 1810)
    Nylander, Johan Mattsinpoika (1742 - 1810); ruukinpatruuna, kauppias, laivanvarustaja, hovineuvos Johan Nylander oli oululaista lähtöä olevan Nylanderin porvarissuvun tunnetuin edustaja. Hän oli ...

Tervetuloa Oulun merenkulun sukututkimusprojektiin!

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Oulun seudulla vaikuttaneiden merenkulkuun liittyvien henkilöiden profiileja, valokuvia ja dokumentteja. Merenkulun ammattilaisten paikallisprojektit kattavat kaikki paikkakunnalla asuvat merenkulun ammattilaiset, myös ulkomaalaistaustaiset toimijat.

Kaikki merenkulusta kiinnostuneet henkilöt voivat liittyä projektiin.

Meriliikenteen ammattilaiset paikkakunnittain

Helsinki I Kemi I Kotka I Kokkola I Oulu I Pietarsaari I Porvoo I Pori I Raahe I Rauma I Tornio I Turku I Viipuri

Oulun projektit

Paikkakunta Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Oulu
Papit Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Papit Oulu Papit Oulu
Porvarit Oulu; kauppa ja käsityöammatit, Suomi Porvarit Oulu Porvarit Oulu
Suuri adressi 1899 - Oulun allekirjoittajat Suuri adressi 1899 - Oulun allekirjoittajat
Meriliikenteen ammattilaiset, Oulu Meriliikenteen ammattilaiset, Oulu Oulun suuralueelta Amerikkaan ja Kanadaan muuttaneet siirtolaiset Oulun suuralueelta Amerikkaan ja Kanadaan muuttaneet siirtolaiset
Oulu, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja Oulu, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja

Suomen rannikolla on liikuttu siitä lähtien kun ensimmäiset asukkaat tulivat tänne noin 10000 vuotta sitten. Merellä liikkuvien määrä pysyi pienenä aina viikinkiaikaan asti, jolloin idän rikkaudet ja kaupankäynti houkuttelivat erityisesti ruotsalaisia viikinkejä käyttämään Suomenlahtea matkareittinä. Viikinkimatkoille osallistui jonkin verran myös suomalaisia. Keskiajalla Suomen alueelle syntyi kaupunkilaitos ja kauppa sekä merenkulku organisoituivat entistä paremmin. Itämeren alueella saksalaiskauppiaiden muodostama Hansa-liitto oli merkittävässä asemassa erityisesti ulkomaankaupassa ja iso osa ulkomaanmerenkulusta hoidettiin heidän isoilla aluksillaan kuten koggeilla. Näiden rinnalla suomalaiset purjehtivat myös omilla aluksillaan aina Lyypekkiin asti vaikka kotimaan laivureiden purjehdusmatkojen pääkohteina olivatkin kotimaan satamat, Tukholma ja Tallinna.

1600-luvulla Itämeren ja myös Suomen merenkulussa mahtiasemaan nousi Hollanti ja hollantilaisten laivanvarustajien isot kauppalaivat. Näistä tunnetuin alustyyppi oli kolmimastoinen flöitti. Hollantilaisilla, ruotsalaisilla ja osin myös suomalaisten laivanvarustajien omistamilla aluksilla vietiin tuhansia tynnyreitä tervaa. Suomessa poltettua tervaa tarvittiin Euroopan merivalloissa muun muassa laivanrakennuksen raaka-aineeksi. Tervakauppaa hallitsi Ruotsissa Tukholman suurkauppiaiden hallitsema tervakomppania. Iso osa tervasta vietiin Tukholman kautta, josta syntyi tunnettu termi Tukholman terva.

Suomesta vietiin kauppalaivoilla aina 1800-luvulle asti metsästä saatuja ja jalostettuja tuotteita kuten tervaa ja lautoja. Tärkein laivoilla Suomeen tuotu aine oli suola. Sen lisäksi lasteina oli muun muassa mausteita ja kankaita. Tavaroiden lisäksi monet kulttuurivaikutteet levisivät merenkulun ja erityisesti merenkulkijoiden välityksellä Keski-Euroopasta Suomeen.

Suomalaisten oma laivanvarustus oli vähäistä 1700-luvun puoliväliin saakka, jolloin kaupunkien varakkaat kauppiaat ryhtyivät hankkimaan entistä enemmän isoja valtamerialuksia. Näillä kuljetettiin alusten omistajien ostamia ja myymiä tuotteita, mutta vähitellen niillä kuljetettiin myös muiden lasteja maailman kaikilla merillä. Vuonna 1769 ensimmäinen suomalainen kauppalaiva ylitti Atlantin ja vuosina 1845-47 pietarsaarelainen fregatti Hercules kiersi ensimmäisenä suomalaisena laivan maailman ympäri.

Suurten valtamerialusten lisäksi Suomen merenkulussa käytettiin runsaasti pienempiä, talonpoikien omistamia aluksia. Näillä kuljetettiin talonpoikien tuottamia tavaroita rannikolla ja myös Tukholmaan ja Viroon. Myöhemmin purjehdus Pietariin oli erittäin merkittävää. 1860-luvulla myös talonpoikien omistamilla aluksilla sai purjehtia Itämeren ulkopuolelle.

Suomen merenkulussa purjelaivat säilyivät pitkään käytössä sen takaaman riittävän kannattavuuden takia. Vielä 1930-luvulla suomalaiset ja erityisesti ahvenanmaalaiset laivanvarustajat käyttivät usein käytettyinä ostamiaan valtamerilaivoja viljan kuljetukseen Australiasta Eurooppaan. Isojen laivojen rinnalla Itämeren liikenteessä käytettiin paljon pienempiä kaljaaseja ja jahteja aina 1960-luvulle asti.

Tekniikan kehittymisen myötä purjelaivat korvattiin jo 1800-luvulla osin höyrylaivoilla. Suomen ensimmäinen höyrylaiva, Ilmarinen aloitti liikennöinnin Saimaalla vuonna 1833. Jo sitä ennen ruotsalaisia höyrylaivoja oli käynyt Helsingissä. Höyrylaivaliikenne kasvoi 1800-luvun lopulla ja niillä ryhdyttiin harjoittamaan säännöllistä linjaliikennettä. Suurimmaksi höyrylaivavarustamoksi kehittyi vuonna 1883 perustettu Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö.

Suomen itsenäistyttyä laivanvarustajat ostivat runsaasti käytettyjä höyrylaivoja, joita käytettiin linjaliikenteen lisäksi kaikenlaisessa satunnaisessa liikenteessä. Toisen maailmansodan jälkeen vanhojen ja huonokuntoisten höyrylaivojen tilalle ryhdyttiin hankkimaan uusia moottorikäyttöisiä laivoja. Merenkulussa suuri muutos oli RoRo-alusten käyttöönotto 1960-luvun lopulta lähtien. Niissä lasti kuljetettiin konteissa ja laivaan ajettavissa rekka-autoissa. http://www.raumansaaristokuljetus.fi/merenkulku/suomalainenmerenkulku.html

Lähde Suomen merimuseo http://www.kansallismuseo.fi/fi/suomen-merimuseo

Projekti aloitettu 1.9.2017.