Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Top Surnames

view all

Profiles

  • Nils Muje (1778 - 1858)
    Syntymä: Tohmajärven seurakunta > Tohmajärven seurakunnan arkisto > SYNTYNEIDEN JA KASTETTUJEN LUETTELOT > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1748-1779 (I C:2) Kiihtelysvaara, Huhtilampi: Kiiht...
  • Olli Ollinpoika Muje (1742 - 1785)
    Rippikirja 1772-1778 : Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1748-1779, Vihityt 1766 no.32, I C:2, Tohmajärven srk:.n arkisto, JoMa Rippikirjat 1753-1784, s.8; Aa:2, Tohmajärven srk:.n arkisto, JoMa
  • Liisa Heikintytär Muje (1882 - d.)
    Syntymä: Syntyneet 1881-1891, I C:8, Liperin srk:n arkisto, JoMa
  • Iida Iisakintytär Muje (1895 - d.)
    Syntymä: Syntyneet 1893-1903, s.108, I C:9, Liperin srk:n arkisto, JoMa
  • Mirjam Muje (1914 - d.)

Tervetuloa rakentamaan yhdessä Muje-suvun sukupuuta ja selvittämään suvun alkuperää!

MUJE-SUVUSTA

Muje on Suomen mittakaavassakin pieni suku, jonka asuinpaikkoja ovat olleet Pohjois-Karjalassa Tohmajärven ja Liperin alueet ja rajantakaisessa Karjalassa lähinnä Viipurin läänin alue. Maaliskuussa 2017 Suomen väestörekisterissä oli 153 henkilöä, joiden entisenä tai nykyisen sukunimenä on Muje.

SUVUN JA NIMEN ALKUPERÄ Muje-suvun alkuperä on arvoitus. Muje tarkoittaa Pohjois-Karjalan murteessa muikkua, mutta historialliset lähteet antavat aihetta tarkastella muitakin vaihtoehtoja. Varhaisin maininta Mujeista on Liperin Siikasalmesta, jossa veroa maksoi vuonna 1648 Erkki Mujejärveläinen (Erich Muiehiärfwiläin). Vuonna 1651 samassa kylässä verotetaan Erkki Järveläistä. Kun lähteitä jälleen on saatavilla 30 vuoden jälkeen, on vuoden 1681-1694 maakirjoissa Liperin Mattisenlahdessa talollisena Erkki Erkinpoika Järveläinen (Erich Erichss. Jerfweläin) ja vuosina 1692-94 myös Antti ja Paavo Järveläinen (Anders ja Pahl Jerfweläin). Samaan aikaan (1681-1689) Käkisalmen läänin tuomiokirjoissa tavataan Mattisenlahdesta Erkki Muje/Mujejärveläinen (Erich Mujachjerfweläin/Muja/Muje/Mujeeh/Mujech). Maakirjojen jatkuessa sodan ja Isonvihan aiheuttaman katkoksen jälkeen vuonna 1722, on Mattisenlahdessa jälleen veronmaksajina Erkki ja Paavo Muje (Erich ja Pahl Muije) ja Selkiellä Heikki Muje (Hendrich Muije). Muje-nimi näyttää siis kulkevan sata vuotta ”Järveläisen” rinnalla.

Nimen perusteella kysymys on uudisasukkaasta, jonka alkuperäinen nimi lienee ollut vieras pitäjässä ja aiheuttanut siksi hienoista hämmennystä. Erikoisella sukunimellä lienee viitattu asukkaan lähtöpaikkaan, oletettavasti Nurmeksen (silloisen Pielisjärven) Mujejärveen tai mahdollisesti myös Vienan Mujejärveen, joista kummastakin on helppo vesiyhteys Pielisen kautta Liperiin.

Mujejärven nimen taustalla saattaisivat olla vanha pyyntioikeuksien nimeämistapa, eikä muikku-niminen kala, niin kuin on yleensä arveltu. Tähän viittaa muun muassa se, että Vienan ohella myös Nurmeksen Mujejärvellä eli perimätiedon mukaan vielä ainakin 1500-luvulla vanhaa pyyntiväestöä, joka jakoi riistamaat ja kalavedet sukukunnittain. (Pöllä 2004, Saloheimo 1969). Järven lisäksi alueella on muitakin muje-alkuisia paikkoja, esimerkiksi Mujekangas kaukana itse järvestä ja Mujekoski, mikä tukee tätä päätelmää. Tässä tapauksessa Erkki Mujejärveläisen suku olisi alkuperäiseltä nimeltään Muje ja antanut nimen järvelle, eikä päinvastoin. Vanhimmissa lähteissä nimi esiintyy myös muodossa ”Muja”, mikä saa epäilemään muikku-sanaa selityksenä

Jos Muje on alun perin vanha ”lappalaissuku”, voisi sillä olla yhteys inarilaiseen Mujo-sukuun, jonka arvellaan siirtyneen Inariin Etelä-Lapista. Kuolajärven kirkonkirjoissa Mujo-nimi tavataan ensimmäistä kertaa vuonna 1698. Nimi on esiintynyt myös muodossa Moije, Moija ja Muja. Mujo-nimeä taustaksi on arveltu saamen ‘hymy’ –sanaa (inarinsaami – moje, pohjoissaami – modji, koltansaami – mojjâm), Taustalla on kantasamen sana *mojē ja sen aikaisempi muoto *muja-, ’tulla iloiseksi’, joka vastaa myös kantauralin sanaa *muja- , ’tulla iloiseksi/onnelliseksi’, ’onni’, ’hymy’. (esim.Itkonen, I.1914, T. I. Itkonen 1948, Aikio 2002, s.22)

Perinteisen sukututkimuksen lisäksi on tarkoitus perustaa FTDNA:n alainen DNA-projekti heti kun ensimmäinen Muje-Mujo-sukuinen miespuolinen innostuu tekemään YDNA eli isälinjatestin. Testit ovat ainoa keino raottaa Muje-suvun alkuperää sekä vahvistaa tai poissulkea Muje- ja Mujo-sukujen välinen yhteys.

LÄHDETIEDOT

Projektissa erityinen huomio on tutkimuksen laadussa ja lähdetietojen näkyvyydessä. Toivomuksena on, että liitettäessä profilli projektiin sen tiedoista löytyy sellaiset lähdetiedot, että muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan mistä henkilöstä on kysymys ja tarvittaessa tarkistamaan tietojen oikeellisuuden. Lähdetietoihin merkitään syntymä-, vihki-, ja kuolintiedot ”Mustista kirjoista” ja niiden puuttuessa rippi- ja/tai lastenkirjoista sekä linkit SSHY:n tai Kansallisarkiston digitaaliseen asiakirjaan. Merkinnässä noudatetaan historiantutkimuksen tapaa, jossa ilmoitetaan asiakirjan nimi ja vuosiluvut, paikannustieto asiakirjassa (sivunnumero, järjestysnumero tms.), signum eli arkistointitunnus, arkiston nimi, johon asiakirja kuuluu sekä säilyttävä arkisto (jokin maaunta-arkistoista (esim. JoMa=Joensuun Maakunta-arkisto) tai kansallisarkisto. 1900-luvulla eläneiden ihmisten kohdalla voi viitata virkatodistusten tietoihin (esim. virkatodistus 12.1.2016, Liperin seurakunta) tai tarvittaessa vaikka hautakivestä otetulla valokuvalla.

Esim. Lastenkirja 1775-1814, s.271, I Ab:1, Liperin srk:n arkisto, JoMa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7381&pnum=139

NIMISTANDARDIT

Suomen- tai englanninkieliseen profiililehteen kirjataan henkilön nimi suomenkielisessä asussa jos henkilö oli suomenkielinen ja ruotsinkieliseen profiililehteen kirjataan henkilön nimi sellaisena kun se on kastetiedoissa. Muita nimimuotoja, kuten kirkonkirjoissa esiintyviä eri nimimuotoja, voi lisätä "tunnetaan myös" laatikkoon. (naisilla esim sukunimimuodot -tar voi kirjata näin). Naisten sukunimiksi kirjataan vain syntymänimi, sillä naiset pitivät Savossa sukunimensä avioitumisen jälkeenkin. Poikkeuksia käytäntöön on kaksi: ne naiset, joiden sukunimi on kirkonkirjoissa muutettu miehen sukunimeksi (tapa alkoi ns. ylemmissä yhteiskuntaluokissa 1800-luvulla) ja 1930 jälkeen kuolleet naiset, joiden sukunimet seurakunnat muuttivat aviomiesten sukunimiksi sukunimilain tullessa voimaan.

  • PERIAATE: Puu koostuu yli 100 v. vanhoista tiedoista (runko) ja uudemmista tiedoista. Elävät ihmiset eivät näy Internetissä ohjelman ulkopuolelle, ellei itse sitä halua (asetus yksityiseksi). Muista kysyä eläviltä ihmisiltä lupa heidän lisäämisekseen puuhun.
  • LIITTYMINEN: Genin ulkopuolelta: lähetä viestissä (1) vanhempiesi nimet, (2) isovanhempiesi nimet, -syntymäajat ja -paikat, ja (3) sähköpostiosoitteesi. Genin sisältä: sukupuiden yhdistämisen kautta.
  • YKSITYISYYDENSUOJA: Muistathan yksityisyyden kunnioittamisen. Myös tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa esimerkiksi viittauskäytännöllä. Linkistä löytyvät Suomen sukututkimusseuran sukututkimuksen käytännesäännöt: http://www.suvut.fi/Sukututkimuksen_kaytannesaannot.pdf (2013)

Asiakirjalähteet:

Maakirja 1722-1722, s.1313-1316, Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tilejä (8766), KA http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13771925 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13771927

Inkerin ja Käkisalmen läänin maakirjat 1648-1649, s.94 ja 1651-1651, s.393, (9681), Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä, KA http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400527 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22454640

Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1681-1681, s. 602, (9739), Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä, KA http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11047826

Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1695-1695, s.1059, (9786, 1/2 f. 1-1662), Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä, KA http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12837972

Kirjallisuuslähteet:

Aikio, A. 2002. New and Old Samoyed Etymologies. Http://www.academia.edu/4811799/New_and_Old_Samoyed_Etymologies Itkonen, I. 1914. Inarinlappalaiset sukunimet ja suvut. Jouko. Pohjois-Pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisu II, s. 297-316. Luettavissa verkossa: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi79s.htm#a7 Pöllä, M. 1995. Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600-1800 -luvulla. Tampere. Saloheimo, V. 1969. Pohjois-Karjalan historia I. KKES, Joensuu.