Monisikiöraskaudella eli monikkoraskaudella tarkoitetaan raskautta, jossa raskaana oleva nainen kantaa kohdussaan useampaa kuin yhtä sikiötä kerralla, yleensä kahta sikiötä eli kaksosia.
Monisikiöraskauden syntyyn vaikuttavat monet eri seikat mm. aiemmin suvussa ilmenneet monisikiöraskaudet eli perinnöllisyys, erityisesti äidin puolen suvussa.
Niin sanottu Hellinin sääntö kertoo ihmisellä kaksosraskauden todennäköisyydeksi noin 1/85, kolmosraskauden 1/852 ja nelosraskauden 1/853. Aasialaisperäisillä kaksosia esiintyy valkoihoisia harvemmin, afrikkalaisperäisillä useammin.
Kaksosista yksi kolmasosa on identtisiä eli samanmunaisia ja kaksi kolmasosaa ei-identtisiä eli erimunaisia. Kaksosista noin 30 % on identtisiä ja 70 % on epäidenttisiä.
Erimunainen kaksosraskaus syntyy kahdesta munasolusta, jotka hedelmöittyvät eri siittiöillä; sikiöt ovat siis perimältään erilaiset (kuten yleensäkin sisarukset).
Samanmunaiset kaksoset syntyvät yhdestä hedelmöityneestä munasolusta sen jakautuessa kahdeksi alkioksi ensimmäisten vuorokausien aikana, yleensä ennen alkion kiinnittymistä. Sikiöt ovat geneettisesti identtisiä.
Äidin iän ja synnytysten määrän lisääntyessä kasvaa myös kaksosraskauden esiintyvyys samoin kuin niihin liittyvät riskit kuten keskosuus ja sikiökuolemat.
Tämän projektin tarkoituksena on kerätä tietoa Muolaan pitäjässä syntyneistä kaksosista ja kolmosista, joita myöhemmin voidaan tutkia yleisyyttä. Joissain perheissä on useita kaksosia samassa perheessä.