Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Myyrmäki - Myrbacka, Vantaa, Suomi

« Back to Projects Dashboard

Top Surnames

view all

Profiles

  • Juha Ilmari Leiviskä
    Juha Leiviskä is a prominent Finnish architect and designer. He is especially known for his churches and other sacral buildings.* Leiviskä on suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko. Häntä pi...

Tervetuloa kaikki Vantaan Myyrmäen kaupunginosan sukututkimusprojektiin!
Projektin tarkoituksena on kerätä kaikki Myyrmäen asukkaat ja maatilat samaan paikkaan.
Myyrmäki kuluu osana Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi, Helsingin maalaiskunta - Helsinge,
alueellinen projekti Uusimaa ja Kymenlaakso.

Vantaan projektit

Myyrmäen suuralue

Myyrmäki (ruots. Myrbacka) on noin 17 000 asukkaan kaupunginosa Vantaan länsiosassa Myyrmäen suuralueella. Kehäradan läntisen osan (Vantaankosken radan) varrella Helsingin rajan tuntumassa sijaitseva Myyrmäki on asukasluvulla mitattuna Vantaan suurin kaupunginosa, jossa myös asukastiheys on korkea. Myyrmäki on yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista ja tarjoaa palveluita koko Länsi-Vantaalle.

Myyrmäki on suuralueineen joka neljännen vantaalaisen koti. Sen urbaaneissa kortteleissa elää värikäs katutaidekulttuuri ja aktiivinen asukastoiminta. Niiden lomasta löytyvät lähitienoon kattavimmat palvelut ja liikenneyhteydet. Lisäksi alueella on idyllisiä omakotialueita, joissa voi nauttia luonnon ja jopa maaseudun rauhasta. Myyrmäen suosio on kestänyt kirjaimellisesti jo tuhansia vuosia, sillä sieltä on löydetty asuinpaikkoja jopa 7000 vuoden takaa.

Myyrmäen suuralueeseen kuuluuvat seuraavat kaupunginosat: 10 Linnainen, 11 Hämevaara, 12 Hämeenkylä, 13 Vapaala, 14 Varisto, 15 Myyrmäki, 16 Kaivoksela, 17 Martinlaakso, 18 Vantaanlaakso, 20 Askisto, 26 Petikko.

Historiaa

Myyrmäen suuralueen historia ulottuu yli 7000 vuoden taakse. Sieltä tunnetaan koko Suomen vanhimpia asuinalueita ja Myyrmäkitalosta löytyy jopa muinaisen myyrmäkeläisen rekonstruktio. Keskiajalla Vantaankoskella sijaitsi Suuren Rantatien eli Kuninkaantien sekä Hämeeseen johtavan tien ja Vantaanjoen vesireitin risteys. 1800-luvulla koskelle syntyi mylly sekä ruukki. Ruukin ympärille kasvoi merkittävä teollisuuskeskus, josta muistuttaa edelleen vanha viilatehdas. Koko suuralueella sijaitsi useita kartanoita ja tiloja, joista edelleen paikoillaan ovat esimerkiksi Hämeenkylän ja Linnaisten kartanot sekä Övre Nybackan tila.

Myyrmäen varhaisin asutus kivikautista: Kauppakeskus Myyrmannin pohjoispuolella on sijainnut laaja esihistoriallinen asutus ja kalmisto.
Varhaisin asutus Jönsaksen asuinpaikalla on ajoitettu kivikaudelle vuosiin 6400–5000 eaa.
Jönsaksen asuinpaikalta on löydetty kymmenittäin kivettyjä ja kiveämättömiä tulisijoja eli liesiä. Liesiä on ehkä käytetty hylkeentraanin sulatukseen.
Samoilta asuinsijoilta löytyy myös myöhäisempää eli nuorakeraamista asutusta vuosilta 3200–2300 eaa.
Lähde: Jukka Hako (toim.): Myyrmäki. Kampakeramiikasta kauppakeskukseen, 2009.

Louhela

Louhela (ruots. Klippsta) on pääosin vuosina 1965–1968 rakennettu asuinalue Vantaan Myyrmäen kaupunginosan koilliskulmassa, Kehäradan läntisen osan (Vantaankosken radan) itäpuolella. Alkuperäiset louhelaiset ovat tarkkoja siitä, että Louhelan ja Myyrmäen välinen raja on Louhelantie: itäpuoli on Louhelaa ja länsipuoli Myyrmäkeä. Oma kaupungin osa Louhela ei silti ole, vaan on osa Myyrmäkeä.
Läntinen kaupunki alkoi kasvaa ja kehittyä Kaivokselasta, joka sai heti valmistuttuaan vuonna 1965 viereensä uuden rakennustyömaan kun Louhelaa aloitettin rakentamaan. Louhela otti vastaan ensimmäiset asukkaat keväällä 1966.
Rakennuskanta koostuu kerrostaloista, joista korkeimmat ovat 8-kerroksisia, ja talojen yleisväri on vihertävä.
Louhelaa ja Myyrmäen pohjoisosaa palvelee Louhelan rautatieasema (1975), jolla pysähtyvät I- ja P-junat. Myyrmäen kirkko (1984) sijaitsee rautatieaseman vieressä. Louhelassa on myös uudelleenrakennettu Louhelan ostoskeskus (2012). Sen taakse puretun ostoskeskuksen (1967–2010) paikalle on rakennettu uusi viisikerroksinen kerrostalo (2012). Eräkuja 2:ssa ollut toimistorakennus purettiin vuoden 2015 lopussa. Tilalle rakennettiin kerrostalo. Päiväkotirakennukset ovat valmistuneet 1979 ja 1990.
Louhelan vanhan ostoskeskuksen tontille rakennettu asuintalo ja ostoskeskus kesällä 2013.

Väkirikkainta Vantaata

Myyrmäen suuralue on Vantaan väkirikkain suuralue, jossa asuu joka neljäs vantaalainen eli yhteensä 58 380 asukasta (31.12.2020). Se käsittää maantieteellisesti Länsi-Vantaan eteläpuolen, jossa on 11 kaupunginosaa. Eniten asukkaita asuu alueen keskuksissa, Myyrmäessä ja Martinlaaksossa, jotka ovat koko Vantaan urbaaneimpia alueita. Niitä ympäröivät Askisto, Hämeenkylä, Hämevaara, Kaivoksela, Linnainen, Petikko, Vantaanlaakso, Vapaala ja Varisto. Myyrmäen suuralueen naapureita ovat pohjoisessa Kivistön suuralue, idässä Aviapoliksen suuralue, etelässä Helsinki ja lännessä Espoo.

Myyrmäen suuralue on Vantaan kerrostalovaltaisinta aluetta, mutta sillä on myös useita pientaloalueita. Ne painottuvat keskuksia ympäröiviin kaupunginosiin. Niistä löytyy myös merkittäviä arkkitehtuurikohteita, kuten Kaivokselan klassinen lähiöalue, Hämevaaran bungalow-tyyppiset talot sekä Kilterinmäen modernit uudistalot. Viime vuosina suuralueelle on juurikin rakennettu uudis- ja täydennysrakentamista ja erityisesti Myyrmäen keskusta tulee kasvamaan. Alueelta löytyy kuitenkin myös puutarhamaista ja jopa maaseutumaista asumista. Asukkaat puhuvatkin niistä omina “kylinään” keskellä kaupunkia.

Liikenneyhteydet

Myyrmäen suuralue on rakennettu alusta lähtien hyvän joukkoliikenteen varaan. Kehärata kuljettaa lentoasemalle vartissa ja Pasilaan sekä Helsinkiin noin puolessa tunnissa. Alueelta löytyy yhteensä neljä rautatieasemaa: Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski. Lisäksi alueella kulkee runkobussilinja 560 sekä monia muita bussilinjoja. Suurin osa suuralueesta sijaitsee HSL:n B-vyöhykkeellä, joten matkoille käyvät edullisimmat AB- ja BC-liput. Tieliikenteen pääväylistä aluetta palvelevat Kehä III, Vihdintie ja Hämeenlinnanväylä. Esimerkiksi Hämeenlinnanväylältä pääsee myös pikavuorobusseilla pohjoiseen, kuten Hämeenlinnaan ja Tampereelle.

Myyr York

Myyrmäki tulee olemaan yksi Vantaan avainalueista. Sinne kehittyy Vantaan urbaanein kaupunkikeskus, josta on tulevaisuudessa entistä paremmat joukkoliikenneyhteydet eri puolille pääkaupunkiseutua. Myyrmäen ja Martinlaakson keskukset tulevat kasvamaan yhteen. Radanvarteen toteutetaan myös korkeampaa täydennysrakentamista viihtyisyyttä ja vehreyttä vaalien. Siksi jo 1970-luvulla alueelle syntynyt lempinimi “Myyr York” tulee kuvaamaan aluetta entistä paremmin. Myös omakotitontteja on tulossa lisää, esimerkiksi Vapaalaan ja Varistoon. Samalla alueelle on suunnitteilla sekä rakenteilla uusia kouluja ja päiväkoteja.

Palveluita

Suuralueen palvelut keskittyvät Myyrmäen sekä Martinlaakson keskustoihin. Myyrmäestä löytyy kolme kauppakeskusta: Myyrmanni, Isomyyri ja Myyrinpuhos. Myyrmannin vierestä löytyy yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmista kauppatoreista, Paalutori. Sen laidalla sijaitsevat myös taidemuseo Artsi, Kino Myyri ja Myyrmäkitalo, jossa ovat Vantaa-info ja kirjasto. Martinlaaksoon avattiin uusi ostoskeskus vuonna 2015. Variston ja Petikon yritysalueilla on useita erikoiskaupan suurmyymälöitä. Lisäksi asuinalueilla on omat lähipalvelut, kuten lähikaupat. Kirjastot löytyvät Myyrmäen lisäksi Martinlaaksosta ja Pähkinärinteestä. Terveysasemat löytyvät Myyrmäestä ja Martinlaaksosta.

Päiväkoteja suuralueella on lähes 40. Avoimia päiväkoteja on kolme ja Vihertiellä avoin asukaspuisto. Martinlaakson päiväkoti palkittiin arkkitehtuuristaan Kehäkukka-palkinnolla vuonna 2019. Peruskouluja löytyy 11 ja niistä muutamalla on useita toimipisteitä. Sekä varhaiskasvatusta että perusopetusta tarjotaan suomeksi ja ruotsiksi. Nuoria palvelevat Myyrmäen nuorisotalo Arkki sekä Pähkinärinteen ja Martinlaakson nuorisotilat. Toisella asteella kouluttavat ammattiopistot Varia ja Mercuria sekä Vaskivuoren ja Martinlaakson lukiot. Myyrmäki on myös korkeakoulutuksen keskus: ammattikorkeakoulu Metropolialla on siellä toiseksi suurin kampuksensa.

Kulttuuri

Kulttuuri on Myyrmäen ehdoton valttikortti. Sen huomaa jo alueen katukuvassa runsaana katutaiteena. Rautatieasemiakin on muutettu taideasemiksi. Vantaan taidemuseo Artsi tarjoaa tasokkaita taidenäyttelyitä läpi vuoden ja kulttuuritalo Martinus konsertteja sekä teatteria. Alueella toimii myös Vantaan musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja tanssiopisto. Lasten laajoista kulttuuripalveluista vastaa kulttuurikeskus Toteemi. Musiikkitarjontaa tuottavat myös Vantaan viihdeorkesteri ja Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu ry. Velmun työtä on erittäin suosituksi musiikkifestivaaliksi kasvanut Louhela Jam. Loppukesäisin Myyrmäessä järjestetään oma taiteiden yö “Why So Myrtsi”, joka levittäytyy koko Myyrmäen keskustaan sekä Louhelaan.

Urheilun mahdollisuudet

Toinen suuralueen valteista on urheilu. Myyrmäen keskustan kupeessa sijaitsee Vantaan suurin liikuntakeskus, Myyrmäen urheilupuisto, jossa voi nauttia poikkeuksellisen laajasta lajitarjonnasta. Puistossa pidetään myös useita korkean tason kilpailuja ja tapahtumia, esimerkiksi Energia-areenalla, Myyrmäkihallissa ja urheilustadionilla. Puistoon on suunnitteilla myös oma hotelli kisavieraille. Urheilupuiston lisäksi asuinalueilla on omat lähiliikuntapaikat ja –puistot. Suuralueella toimii useita urheiluseuroja, kuten Etelä-Vantaan Taitoluistelijat, IF Helsinge-Atlas sekä Etelä-Vantaan Urheilijat, joka on eniten suomalaisia jääkiekkoilijoita NHL-tasolle kasvattanut seura. Autourheilun puolella kuuluisuuteen nousivat Martinlaakson omat formulatähdet, Mika Häkkinen ja Mika Salo.

Luonto ja ympäristö

Asukkaat viihtyvät suuralueellaan hyvin. Erityisesti luonto on heille tärkeää ja viheralueita löytyykin runsaasti. Leikkipuistoja on yhteensä yli 40. Erityisesti pientaloalueilla, kuten Linnaisten ja Askiston kaupunginosissa, viherpinta-alan osuus on jopa yli 70 prosenttia. Keskusta-alueella Jokiuomanpuisto ja Viherpuisto ovat asukkaiden olohuoneita. Pähkinärinteessä sijaitsee uniikki lampiympäristö Lammaslampi ja Espoon rajalla Pitkäjärvi lintutorneineen. Soltorpiin avattiin lasten oma luontopolku. Suuralueen lajisto onkin poikkeuksellisen monimuotoista. Alueen pohjoisosasta alkaa laaja Petikon virkistys- ja luonnonsuojelualue. Talvisin suuralueella kulkee kattava latuverkko. Kesäisin uidaan Vetokannaksen uimarannalla.

Myyrmäen suuralueella toimii aktiivista asukas- ja yhdistystoimintaa. Yksi tunnetuimmista on Myyrmäki-liike, joka syntyi vuonna 2012. Sen aktiivit järjestävät ja hallinnoivat asukkaille erilaisia tapahtumia ja palveluita, kuten yhteistyöskentelytila Coworking Myyr Yorkia, alueen paikallislehti Myyr York Timesia sekä Myyrmäen avointa tapahtumakeidasta, Myyrmäen monttua. Toinen alueella toimiva yhdistys on katutaiteen asianajaja Street Art Vantaa, joka on levittäytynyt myös muualle Vantaalle. Kaupunginosissa toimii myös useita asukas- ja omakotiyhdistyksiä. Kaikille suuralueen asukkaille on avoinna kohtaamispaikka Myyrinki, joka tarjoaa kerhoja, ryhmiä, toimintatupia sekä Vantaan aikuisopiston palveluja Myyrmäen keskustassa.

Tunnettuja henkilöitä, jotka vaikuttaneet Myyrmäessä

  • Valtteri Filppula (s. 20. maaliskuuta 1984 Vantaa) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa NLA-joukkue Genève-Servettessä. Pelipaikaltaan Filppula on hyökkääjä, ja hän on pelannut ammattilaisurallaan niin keskus- kuin laitahyökkääjänä. Filppula siirtyi SM-liigasta Pohjois-Amerikkaan aloittaessaan kaudella 2005–2006 Detroit Red Wingsissä, jossa pelasi ennen Tampaan siirtymistä kahdeksan kautta voittaen Stanley Cupin kaudella 2007–2008. Maajoukkueessa hänen paras saavutuksensa on olympiapronssi vuodelta 2010. Valtteri Filppula ja hänen veljensä Ilari Filppula ovat Etelä-Vantaan urheilijoiden kasvatteja. Asuivat lapsuutensa ja nuoruutensa Myyrmäessä ja jääkiekkoaakkosia opeteltiin ahkerasti Viherpuiston kentällä. Filppula kirjoitti ylioppilaaksi Vantaan Vaskivuoren lukiosta keväällä 2003. Hän suoritti armeijan Tuusulassa Helsingin ilmatorjuntarykmentissä päästen reserviin alkuvuodesta 2005. Myös Filppulan isoveli Ilari Filppula on jääkiekkoilija. Filppula avioitui Jordan Daniellen kanssa heinäkuussa 2017 Versacen kartanossa Miamissa Yhdysvalloissa. He saivat Vera-nimisen tytön helmikuussa 2022, juuri ennen Pekingin talviolympialaisten jääkiekon alkua. Lähde: Vantaan Sanomat 09.02.2022 urheilu. Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtteri_Filppula
  • Kun Iina ja Minka olivat pieniä, Kuustoset asuivat vuokra-asunnossa Vantaan Myyrmäessä. Tuore isä olisi halunnut tarjota tyttärilleen enemmän, mutta edulliset asumiskustannukset veivät voiton. ”Lapset katsovat maailmaa aivan erilaisin silmin. Kun taannoin kävin kävelemässä vanhoilla kotiseuduilla Minkan kanssa, hämmästyin, kuinka kauniina hän sen maiseman pienetkin yksityiskohdat muisti.” Mikko uskoo, että kannamme lapsuusmaisemaa aina mukanamme." https://www.apu.fi/artikkelit/mikko-kuustonen-tiedan-pariskuntia-jo...
  • Juha Ilmari Leiviskä Juha Ilmari Leiviskä
    • Juha Ilmari Leiviskä (s. 17. maaliskuuta 1936 Helsinki) on suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko. Häntä pidetään Suomen nykyarkkitehdeista kansainvälisesti tunnetuimpana. Leiviskän sakraaliarkkitehtuurin kaarta on luonnehdittu ainutlaatuiseksi koko maailmassa. Hän on voittanut useita palkintoja, muun muassa Carlsbergin arkkitehtuuripalkinnon (1995) ja Antonio Feltrinelli -palkinnon (2008). Vuonna 1992 hän sai Pro Finlandia -mitalin ja akateemikoksi hänet nimitettiin vuonna 1997. Leiviskä suunnitteli Myyrmäen kirkon 1984. https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Leivisk%C3%A4

photos.geni.com/p13/99/35/40/aa/5344486050c82e42/vaestokartta_31_original.jpg https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/em...

Lähdetiedot: Myyrmäki https://fi.wikipedia.org/wiki/Myyrm%C3%A4ki
Myyrmäen suuralue https://www.vantaa.fi/myyrmaki
Video: 27.8.2020
Myyrmäen keskusta on rakennettu kokonaan kivikautisen asuinpaikan päälle, muinaismeren rannalle. Asteliko Myrtsissä joskus mammutteja? Missä on esihistoriallinen hautamuistomerkki? Kivikausi on myyrmäkeläisten arjessa koko ajan ympärillä ja jalkojen alla, mutta silti näkymättömissä. Arkeologi Andreas Koivisto auttaa opastuksellaan meitä huomaamaan esihistorian jäljet. Kesällä 2020 Vantaa-kanavalla julkaistaan neljä virtuaalimatkaa Vantaan historiaan. Sarjan ovat suunnitelleet Vantaan kaupunginmuseo, Vantaa-Seura sekä VisitVantaa.
Virtuaalimatka Vantaan historiaan Myyrmäki https://vantaakanava.fi/virtuaalimatka-vantaan-historiaan-myyrmaki/
Vantaa alueittain v. 2015 https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/em...
Vantaan seurakuntien hautausmaat https://www.vantaanseurakunnat.fi/hautausmaat/hautahaku

Projekti perustettu 02.02.2022. Ethän poista projektin perustamispäivämäärää.