
Napuen taistelu oli suuren Pohjan sodan viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu. Se käytiin Isossakyrössä 19. helmikuuta 1714. Ruhtinas Mihail Golitsynin johtamat venäläiset saivat siinä merkittävän voiton kenraali Carl Gustaf Armfeltin johtamista Ruotsin karoliinijoukoista ja heitä avustaneista pohjalaisten talonpoikien nostoväkijoukoista. Taistelusta on katsottu alkaneen isonvihan aika. [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Napuen_taistelu]
Seutua kohtasi ennen kokematon perikato. Venäläissotilaat saivat palkkiona ryöstöoikeuden, ja saalistusvimmaa lisäsi se, että voittaja tähtäsi hävitykseen, ei miehitykseen. Naiset, lapset ja vanhukset jäivät alttiiksi vihollisen raivolle, sillä suuri osa kenttäkelpoisesta miesväestä menehtyi Napuella tai joutunut vangiksi. Papiston tietojen mukaan ”suuressa Kyrön pellon taistelussa” kaatui Vähästäkyröstä 144, Isostakyröstä 141 ja Laihialta 113 nostomiestä eli 70, 45 ja 60 prosenttia pitäjien hengille kirjoitetuista aikuisista miehistä. [https://blogs.helsinki.fi/hylikang/tag/napuen-taistelu/]
Lista taistelussa kaatuneista / kadonneista vähäkyröläisistä: [https://www.vahankyronseurakunta.fi/documents/30540061/42967093/Nap...]
Kaatuneet laihialaiset: Vaasa, 06.08.1927, nro 179, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1709409?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Kaatuneet sotilaat: [http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Napue_1714.htm]
Projektiin voi liittää Napuen taisteluun osallistuneita. Yhteistyökumppaneiksi ovat tervetulleita kaikki taistelusta ja sen vaikutuksista kiinnostuneet.