

Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä!
V. I. Suominen on kirjoittanut vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassa Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 seuraavasti: "Vuoden 1564 maakirjoissa - mainitun erämaan talonpoikien luettelossa ei vielä mainita yhtään taloa Pihlajaveden alueelta - Mutta vuonna 1567 on jo asian laita toisin. Silloin tavataan verokirjassa Ruoveden pitäjän kylien joukossa mm. Simsiön kylä ja siinä neljä taloa - Että kylällä on nimi, joka siitä pitäen ja näihin asti on erään talonkin nimenä, osoittanee selvästi, että asutuksen vanhin talo on juuri Simsiö -"
Simsiö (RN:o 8) on ollut vuosisatojen kuluessa useimpien muiden vanhojen pihlajavetisten talojen tapaan usean eri suvun hallussa. Ensimmäiset vakituiset ja kirjoihin merkityt isännät tulivat asuinpaikalle savolaisten muuttoliikkeen aikaan 1500-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäisten isäntien savolaisperäisiä sukunimiä olivat Härkönen, Hokkanen ja Nikarainen. Aikakauden päättyminen ajoittuu suuriin kuolonvuosiin 1695 - 1697 ja sen mukanaan tuomaan ruttoon, joka surmasi osan Pihlajaveden asukkaista. Toinen asuttamisen vaihe ajoittuu 1700-luvulle isovihan jälkeiselle ajalle, jolloin Pihlajaveden sisäisessä muuttoliikkeessä monet talot saivat uudet isännät kyläläisten keskuudesta. Simsiökin sai isäntäväkeä lähiseudun taloista. Tämän vaiheen päättyminen ajoittuu 1860-luvun katovuosiin.
Kolmannessa asuttamisen vaiheessa Simsiö oli aluksi jaettuna kahteen osaan. Vuodesta 1864 alkaen oli mahdollista muodostaa palstatiloja ja lohkotiloja. Pihlajavedellä elettiin pohjalaismuuttojen aikaa. Simsiökin sai vuonna 1864 Töysästä Etelä-Pohjanmaalta kaksi uutta isäntäparia: Juha Mikonpojan (Fräntilä) ja Maria Matintyttären (Riihilehto) sekä Matti Juhonpojan (Kukkomäki) ja Maria Matintyttären (Katajamäki). Heillä oli läheinen sukuyhteys ainakin siten, että Juho Mikonpojan serkku oli Matti Juhonpojan veljen vaimo. Isännistä Matti Juhonpoika kuoli pian Simsiöön muuttamisen jälkeen katovuosien aikaan hermokuumeeseen eli lavantautiin, joka oli sen ajan yleisin kuolinsyy Pihlajavedellä. Maria-leski meni uusiin naimisiin Multialta kotoisin olleen Heikki Sakarinpojan (Vilhula) kanssa. Vuonna 1883 toinen isäntäperhe muutti lapsineen Ruovedelle. Siitä lähtien näihin päiviin saakka Simsiö on ollut Heikki ja Maria Simsiön ja heidän jälkeläistensä omistuksessa.
Rakennushistoriasta
1860-luvulta 1930-luvulle Simsiössä oli kaksi päärakennusta. Perimätiedon mukaan töysäläisten tullessa isänniksi n. vuosina 1863-1864 rakennettiin Simsiön suurempi, pohjalaistyylinen asuinrakennus. Pienemmän asuinrakennuksen rakentamisajankohdasta ei ole tietoa. Pienempi päärakennus siirettiin 1930-luvulla Simsiöstä lohkotulle Kotisuon tilalle. Kotisuo lohkottiin Reino Simsiölle Urho Simsiön siirtyessä Simsiön isännäksi isänsä Anselmin jälkeen. Suurempi pohjalaistyylinen päärakennus jäi palvelemaan Simsiön asukkaita, kunnes se purettiin lähes 100-vuotiaana vuonna 1962. Siihen aikaan ei osattu arvostaa vanhaa, vaan rakennettiin ennemmin uutta.
Talonhaltijaluettelo sisältää Simsiön kantatilan isännät tunnettuine puolisoineen.
Kaksi taloa:
Jälleen yksi talo:
Kaksi taloa. Vanha tie Keuruulta Pihlajavedelle kulki aiemmin pihan poikki. Kylätie Keuruulta Simsiön ohi Pihlajavedelle rakennettiin tarkistamattoman tiedon mukaan vuonna 1922. Asuinrakennuksista vasemmanpuoleinen (kuvan vasemmassa reunassa oleva) siirrettiin Simsiöstä lohkotun Kotisuon tilan päärakennukseksi 1930-luvulla. Sen oikealla puolella näkyvä päärakennus purettiin 1960-luvulla. Kuvan ajankohta on arviolta 1800-luvun loppua.
Simsiön talon väkeä heinätöissä noin vuonna 1880. Henkilöiden tunnistaminen kuvasta on vielä kesken. Nuoret naiset vaaleissa mekoissaan ovat tuolloin jo edesmenneen Matti Simsiön tyttäret Leena Simsiö, Anna Kaisa Simsiö ja Liisa Simsiö. Oikeassa reunassa seisova mies on neitosten isäpuoli, talon isäntä Heikki Simsiö. Heikin edessä koiran kanssa istuu hänen esikoispoikansa Anselm Simsiö. Miesten välissä seisova pikkupoika on Anselmin pikkuveli Liinus Simsiö. Päärakennus pilkistää vasemmalla.
Simsiön väkeä samoissa toimissa viitisenkymmentä vuotta myöhemmin noin vuonna 1930. Takarivissä vasemmalta: Äkkilän Hannana tunnettu Johanna Jussila (Urho Simsiön kummitäti), Reino Simsiö, Aune Simsiö, Anselm Simsiö ja Urho Simsiö. Eturivissä vasemmalta: Viljo Mäenpää, Niilo Mäenpää, Jenny Simsiö, Olga Simsiö ja Helmi Simsiö. Hevoset: Esko ja Ilo.
Simsiö talo laiduntavine lehmineen Niilo Lamminmäen kuvaamana noin vuonna 1960. Kuva on otettu pihan läpi aiemmin kulkeneen vanhan tien varresta Keuruun suunnasta kuvan vasempaan reunaan jäävän riihen vierestä. Tien varrella oikealla puolella ensin sauna ja sitten omenapuiden takana vuonna 1962 purettu päärakennus. Oikeassa reunassa näkyvä rakennus on navetta. Muut rakennukset ovat ulkorakennuksia. Toinen asuinrakennus oli siirretty Kotisuolle jo 1930-luvulla. Kuva: Niilo Lamminmäki / Pihlajaveden kotiseutuyhdistys.
Simsiön kantatilasta erotettiin ensimmäiseksi Leppälän ja Multamäen uudistilat 1790-luvulla. Myös Vähämäki perustettiin samoihin aikoihin 1700-luvun lopulla, mutta ennen erottamistaan se toimi torppana noin vuoteen 1840 saakka. Tilojen erottamisia on tehty myöhemminkin moneen kertaan. Simsiössä 1900-luvulla jäljellä olleet kuusi torppaa itsenäistyivät vuosisadan alkupuolella.
Sinistä linkkiä klikkaamalla pääset kyseisen talon tai torpan projektiin.
Simsiöstä 1700-1800-luvuilla jaetut tilat
Simsiöstä Vähämäkeen vuonna 1840 siirtyneet torpat
Simsiössä vuonna 1909 jäljellä olleet kuusi torppaa
Simsiön mahdollinen 7. torppa 1900-luvulla: Niemisen tilan osalta on toistaiseksi selvittämättä, oliko Alfrid Niemisellä torpparikontrahti siihen ennen tilan erottamista Simsiöstä. Vielä vuonna 1915 Alfrid Niemisestä on maininta Simsiön itsellisenä, ei torpparina. Vuoden 1915 jälkeinen tilanne on toistaiseksi tarkistamatta.
Simsiön tilan rajat mustalla korostettuina vuosina 1840-1865 laaditussa pitäjänkartassa. Simsiön läntisenä rajanaapurina on Vähämäen uudistila, joka oli erotettu Simsiöstä noin vuonna 1840. Leppälä, Leppälästä erotettu Laurila ja Multamäki oli erotettu Simsiöstä jo 1700-luvun lopussa. Idässä Simsiö rajoittuu Keuruun rajaan kuten Pihlajaveden pitäjänkarttakin, josta tämä ote on. Simsiö säilyi tässä laajuudessaan 1900-luvulle saakka. Alkuperäisen kartan voit katsoa kokonaisuudessaan Kansallisarkiston digitaaliarkistossa täältä
Hakusanoja: Pihlajavesi Keuruu Keski-Suomi Vanha-Ruovesi Vanha Ruovesi Suomi Finland