Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Padasjoki, Auttoisten kylä

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Kustaa Aadolf Toivonen (1859 - d.)
    Padasjoen seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1855-1866, jakso 54, sivu 98-99: Jokiois by Hietala ; Kansallisarkisto: / Viitattu 5.5.2021 Padasjoki rippikirja 1876-1882 (MKO33-45) Sivu 292 Osoila Kapak...
  • Kalle Eemil Kustaanpoika Toivonen (1895 - 1908)
    Padasjoki lastenkirja 1893-1899 (MKO303-311) Sivu 38 Auttois Leikas ; SSHY / Viitattu 23.09.2020 Padasjoki kuolleet 1899-1914 (AP I F:7) Sivu 43 ; SSHY / Viitattu 04.05.2021
  • Johan Karlsson Lindén (1830 - 1908)
    Tuuloksen syntyneiden luettelossa Juttilan Ryssniemen Carl Josephsonille ja Anna Marcidotterille syntyi 28.6.1830 Johan Tuuloksen Lastenkirja 1806-1833 Johanin syntymäaika on kuitenkin 28.7.1830. L...
  • Taavi Taavinpoika Lindfors (1835 - 1908)
    Padasjoen seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1825-1840, jakso 19, sivu 36-37: Auttoinen Ala Yöteri Ylä-Yöteri; Kansallisarkisto: / Viitattu 15.1.2020 Padasjoen seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1840-1...
  • Henrik Marianpoika (1854 - d.)
    Padasjoen seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1845-1855, jakso 25, sivu 44-45: Autois By Ukko Ala-Yöteri; Kansallisarkisto: / Viitattu 28.4.2021 Padasjoen seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1845-1855, j...

Padasjoki, Auttoisten kylä -projekti on aloitettu 11.2.2020. Tämä projekti on vielä keskeneräinen. Projektiin voidaan liittää Auttoisten kylässä asuneita henkilöitä. Projektin tietoja täydennetään koko ajan ja tietoja lisätään sitä mukaa kun niitä saadaan kokoon. Siihen voidaan perustaa myös taloprojekteja ja muita tarkentavia projekteja sekä lisätä valokuvia, tarinoita ja muuta sukututkimusta tukevaa aineistoa. Toivomme että projektiin liitetyillä profiileilla on vähintään yksi lähdetiedosto kirjattuna. Kaikki ovat tervetulleita mukaan täydentämään tietoja.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Kun lisäät profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot oikeassa kohdassa, tämä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua.

Auttoisten historiaa kylän nettisivuilta
Vuodelta 1464 löytyvät ensimmäiset asiakirjamerkinnät Auttoisten kylästä, joka on ollut aikoinaan Suomen suurimpia kyliä lounaisella Padasjoella. Auttoisten kylä läänitettiin 1500-luvun lopulla aatelistolle. Vuonna 1539 mainitaan maakirjoissa Auttoisilla olleen 12 savua. 1930-luvulla oli 1600 asukasta. Maakirjoissa kylän nimi Auttonen ja kyläläiset kutsuvat itseään auttolaisiksi, ilman i-kirjainta.

Hämäläisen eräajan alkuaikoina Auttolaaksossa ja sen ympärillä olleet laajat erämaa-alueet satoine järvineen olivat asumattomia. Siellä vaelteli joitakin saamelaisperheitä, jotka elivät keräilytaloutta. Heiltä on jäänyt muistoksi Autto - nimi (kostea laakso).

Auttoisten ryhmäkylä on tiiviytensä takia arvokas ja harvinainen kyläkokonaisuus. Kylä on ollut ennen paljon nykyistä tiiviimpi, mutta muuttunut väljemmäksi. 1600 luvun lopulla oli suuri tulipalo, jossa 7 taloa irtaimistoineen paloi.

Kylän pohjoislaidalle oli 1600- luvulla muodostunut Hanaporin alue, jota kaupungiksi kutsutaan. Sen erikoisuutena on harvinainen tontinmuodostus. Tontit jakaantuvat harjulta yhdestä nurkkapyykistä säteittäin. Pienet mökit sijaitsivat tonttien tienpuoleisella sivulla. Alueella asui aluksi sotamiehet ja myöhemmin se toimi käsityömestareiden ja sahan työntekijöiden asuntoalueena.

1700 -luku oli edistyksen vuosisata. Isojako suoritettiin vuosina 1785 - 1835 . Tämä toimenpide antoi isännille oikeuden omaan maahan. Rakentamisessakin tuli uusia tuulia. 700 vuotta kestänyt savupirttiasutus alkoi muuttua. Uusiin taloihin muurattiin savupiippu, siten saatiin keittiökin muuttamaan sisälle. Varakkaisiin taloihin ilmestyi myös ikkunalasit. Savupirtti asutusta jatkui joidenkin kohdalla 1900- luvulle.

Padasjoelta Lammille johtava reitti oli kärryillä kuljettavassa kunnossa 1700-luvun lopulla. Tien varrella oli vaikeakulkuisia kohtia, joten raskaimmat kuljetukset tehtiin talvisin vesireittejä pitkin. Vanhimmat tiekorjausmääräykset annettiin kyläkunnittain. Talviauraus esimerkiksi huutokaupattiin 1884. Myöskin korjaustyöt huutokaupattiin. Kuntakokouksen päätöksellä 1890 tiet levitettiin taksvärkkityönä. Yleisten teiden kunnossapito siirtyi valtiolle 1918. Talvisodan aikaan ainoastaan kylän läpi kulkeva päätie puhdistettiin pyryn jälkeen iltapäivällä, postiauton keulassa olevalla auralla.

Alkeellisin maanomistusmuoto oli kaskimaa, metsään raivattu peltoviljelys. Yleisimmillään vuosina 1700 -1850. Vanhanaikaista maataloutta ja muutenkin maaseutua koskeva rakennemuutos alkoi Auttoisilla 1850-luvulla, jolloin Jukasenkoskelle perustettiin saha. Maanviljely väheni ja tuloja oli saatava metsistä. 1940- luvulla korttiaikaan tupakkaa kasvatettiin hyvin paljon. Maanviljelyn alasajoon antoi luultavammin lisävauhtia katovuodet ja niitä seuranneet nälkävuodet. Nykyisin direktiivit.

TALOT

TORPAT

LÄHTEITÄ

Auttoinen Wikipediassa