Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Kuolemajärvi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Hilpi Orvokki Alho (1933 - 2023)
  • Raimo Salomo Rusi (1934 - 2023)
  • Rietu Pekanpoika Seppänen (1779 - d.)
    Lähtenyt Kuolemajärvelle Viipurin maaseurakunnan arkisto - I Aa:4 Pää- ja rippikirjat II, kylät Lyykylä - Suoniosaari 1800-1816, jakso 15, sivu 207: Lyykylä Såg-by ; Kansallisarkisto: / Viitattu 17.9.2023
  • Eeva Paavontytär Ranki (1871 - 1940)
    Syntymä : Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1865-1881 (I C:11), jakso 134: 1871 ; Kansallisarkisto: / Viitattu 10.1.2022 Uudenkirkon seurakunnan (...
  • Saara Kukko (deceased)

Kuolemajärven (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Kuolemajärven ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Kuolemajärven kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Kuolemajärveen

Kuolemajärvi (ven. Пионерское; entinen nimiselvennä Hatialahti) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Suomenlahden rannalla Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 367,4 km² ja asukkaita 5 686 (1939). Kuolemajärven entisen kirkonkylän venäläinen nimi on vuodesta 1948 lähtien ollut Pionerskoje.

Pitäjän nimen oletetaan usein liittyvän Mikael Agricolan kuolemaan. Hän kuoli Kuolemajärvellä vuonna 1557 palatessaan Moskovasta rauhanneuvotteluista. Järven ja seurakunnan nimi juontaa kuitenkin varhaisemmilta ajoilta.

Kuolemajärven väestö asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Turun ympäristökuntiin: Askainen, Aura, Kakskerta, Kustavi, Lemu, Maaria, Masku, Merimasku, Mietoinen, Naantali, Nousiainen, Paattinen, Raisio, Rusko, Rymättylä, Taivassalo, Tarvasjoki, Vahto ja Velkua.

Kylät 1939: Akkala, Hatjalahti (Hatelahti), Hopiala, Huumola, Iivanala, Inkilä, Juvanruukki, Järvenpää, Karjalainen, Kaukjärvi, Kaukola, Kipinola, Kirkonkylä, Kiskola, Kolkkala, Kämärä, Laasola eli Hietanen, Mellala, Muurila, Nuutila, Näykki, Paavola, Pentikkälä, Pihkala, Pinnoinniemi, Pitkälä, Seivästö (myös majakka), Siprola, Summa, Taatila, Työppölä, Varpulila, Viuhkola, Yläkirjola.

Entisen Kuolemajärven kunnan alue kuuluu nykyään Leningradin alueen Viipurin piiriin, sen Koiviston (Primorsk), Uudenkirkon (Poljany) ja Kähärin (Gontšarovo) kuntiin. Ennen vuoden 2006 kuntaliitoksia Kuolemajärven ydinalue muodosti Akkalan (ven. Красная Долина, Krasnaja Dolina) kyläneuvostoalueen ja kunnan länsiosa kuului Humaljoen (ven. Jermilovo) kyläneuvostoalueeseen, jotka nyt kuuluvat Koivistoon.

Kuolemajärven kirkonkylän nimi on nykyään Pionerskoje (ven. Пионе́рское), mutta kylällä ei ole mitään hallinnollista merkitystä. Kuolemajärven asema on yksi niistä harvoista Karjalankannaksen paikannimistä, joita neuvostohallinto ei venäläistänyt tai itse asiassa ”neuvostolaistanut”. Aseman nimi on siis edelleen Kuolemajärvi, vaikka Kuolemajärven asemanseudun eli Pentikkälän nimi on ollut vuodesta 1948 Rjabovo (ven. Рябово).