Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Räisälä

Paikkakunta Räisälä

view all

Profiles

  • Mikko Ollinpoika Kärnä (1887 - 1919)
    Syntymä - Kiihtelysvaara syntyneet 1882-1901 (AP I C:5) Sivu 182 1887 toukokuu, kesäkuu ; SSHY / Viitattu 14.07.2024 Vihitty 9.7.1916 Räisälässä Räisälän seurakunnan arkisto - I Aa:27 Rippikirjat, ...
  • Heikki Pekanpoika Matikainen (1853 - 1924)
    Syntymä no.1 4 - Kiteen seurakunnan arkisto - I C:7 Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1844-1867, jakso 121: 1853 Marraskuu - Joulukuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 14.7.2024 Kiteen seurakunnan arki...
  • Anna Juhontytär Kemppinen (1867 - 1929)
    Syntymä - Hiski; Kurkijoki 24.8.1867 16.9.1867 Elisenvaara N:o 1 Johan Kauppinen Maria Everi 43 Anna - Hiskissä virhetulkkaus isän sukunimestä - Kurkijoen seurakunnan arkisto - I C:5 Syntyneiden ja k...
  • Tuomas Heikinpoika Matikka (1800 - 1876)
    Räisälä Kastetut Syntynyt / Kastettu 15.1.1800 22.1.1800 Kylä / Talo Härskensaari Isä B. Hendric Maticka Äiti Maria Sutari Lapsi Thomas Räisälä rippikirja 1855-1864 (MKO69-76...
  • Anna Mikontytär Kosonen (c.1733 - 1807)
    Räisälän seurakunnan arkisto - I C:1 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1751-1771, jakso 22: Kaukola Syntynyt 1753 ja Räisälä vihityt 1753 ja Kaukola vihityt 1753; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.7.2...

Räisälän paikkakuntaprojekti

Räisälän ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Karjalan sukupuuta rakentavaan Suojärvi-projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Kurkijoen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Räisälän kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Suuremmat kokonaisuudet

Johdanto Räisälään [http://raisala.fi/]

Historia Historia

Kivikaudella Vuoksen vesi oli 21 metriä nykyistä korkeammalla peittäen valtaosan pitäjästä. Tällöin vedet purkautuivat Heinjoen-Viipurin kautta Suomenlahteen. Pitäjän pohjoisosat kuuluivat mantereeseen, muuten vedenpinnan yläpuolella olivat vain korkeimmat mäet ja harjanteet. Pohjoisosissa olikin asutusta jo kivikaudella. Kivikauden lopulla maa kohosi hiljalleen. [1] [5]

Räisälän luterilainen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635.[1]

1800-luvun alkuun asti Suvannon vedet laskivat Kiviniemen (ven. Losevo), kautta Vuokseen, vuonna 1818 Suvanto puhkaisi itselleen suoran tien Laatokkaan. Vuonna 1857 avattiin Kiviniemen kannaksen poikki kaivettu uoma. Vuoden 1859 loppuun mennessä Räisälässä vesi aleni 3,5 metriä. [1]

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan räisäläiset sijoitettiin Satakunnan eteläosaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosaan. Räisäläisten sijoituskunnat olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkilahti, Kiukainen, Lappi ja Säkylä.[6] Vuonna 1994 tehdyn tutkinnan mukaan 37 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan, muun muassa Kiukaisiin.

Räisälän (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Räisälän ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Räisälän kyläprojekteja

Humalainen I Humalanpelto I Hytinlahti I Härskeensaari I Ivaskanmäki I Karkola I Kiisanlahti I Kivipelto I Kökkölä I Köninginmäki I Lammasmäki I Lamminautio I Lohikallio I Lokinanpelto I Luotsanlahti I Läheniemi I Makkola I Muonola I Myllypelto I Neitsytkallio I Näpinlahti I Pataksela I Piiskonmäki I Putoria I Rautakopra I Räisälä I Sakkali I Sutkenlahti I Särkisalo I Tarhala I Tekemälahti I Tiittala I Timoskala I Tiuri I Tiurinmäki I Unnunkoski I Virtelä

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Räisälään

Räisälä

Historia

Kivikaudella Vuoksen vesi oli 21 metriä nykyistä korkeammalla peittäen valtaosan pitäjästä. Tällöin vedet purkautuivat Heinjoen-Viipurin kautta Suomenlahteen. Pitäjän pohjoisosat kuuluivat mantereeseen, muuten vedenpinnan yläpuolella olivat vain korkeimmat mäet ja harjanteet. Pohjoisosissa olikin asutusta jo kivikaudella. Kivikauden lopulla maa kohosi hiljalleen. [1] [5]

Räisälän luterilainen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635.[1]

1800-luvun alkuun asti Suvannon vedet laskivat Kiviniemen (ven. Losevo), kautta Vuokseen, vuonna 1818 Suvanto puhkaisi itselleen suoran tien Laatokkaan. Vuonna 1857 avattiin Kiviniemen kannaksen poikki kaivettu uoma. Vuoden 1859 loppuun mennessä Räisälässä vesi aleni 3,5 metriä. [1]

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan räisäläiset sijoitettiin Satakunnan eteläosaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosaan. Räisäläisten sijoituskunnat olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkilahti, Kiukainen, Lappi ja Säkylä.[6] Vuonna 1994 tehdyn tutkinnan mukaan 37 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan, muun muassa Kiukaisiin.