Paikkakunta Rautavaara, Pohjois-Savo, Suomi

Rautavaaran paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Rautavaaran kunnassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Rautavaara Wikipediassa
Rautavaara Facebookissa
Rautavaaran seurakunta, papisto ja muu henkilökunta - projekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo
Iisalmi I
Juankoski |
Kaavi I
Karttula |
Keitele |
Kiuruvesi I
Kuopio I
Lapinlahti I
Leppävirta I
Maaninka |
Muuruvesi I
Nilsiä I
Pielavesi |
Rautalampi I
Riistavesi I
Siilinjärvi |
Sonkajärvi ja Rutakko |
Suonenjoki I
Säyneinen I
Tervo I
Tuusniemi |
Varkaus I
Varpaisjärvi |
Vehmersalmi I
Vesanto I
Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I
Enonkoski |
Haukivuori I
Heinävesi I
Hirvensalmi I
Joroinen I
Juva I
Jäppilä I
Kangaslampi I
Kangasniemi I
Kerimäki I
Mäntyharju I
Mikkeli I
Pertunmaa I
Pieksämäki I
Pieksänmaa I
Punkaharju I
Puumala I
Rantasalmi I
Ristiina I
Sääminki I
Savonlinna I
Savonranta I
Sulkava I
Suomenniemi I
Virtasalmi I

Kylät

Alakeyritty, Alaluosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Lievisenmäki, Palojärvi, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Yläluosta

Historiaa

Täyssinän rauhan raja (v. 1595), jakoi Rautavaaran alueet kahtia savonpuoleiseen ja karjalanpuoleiseen osaan. V. 1617 Stolbovan rauha siirsi rajalinjan idemmäksi. Hallinnollisesti pitäjän läntiset kylät (Suojärvi, Kangaslahti, Siikajärvi) kuuluivat aluksi Tavisalmen pitäjään, joka käsitti lähes koko nykyisen Kuopion läänin. Karjalan puoleinen Rautavaara taas kuului Pielisen pitäjään, joka kuului Käkisalmen lääniin.

Tämä yhteys kesti vuoteen 1810, jolloin Nurmes erkani itsenäiseksi pitäjäksi ja Rautavaaran itäiset alueet tulivat kuulumaan näin ollen Nurmekseen. Rautavaaran itsenäisyys eteni kun v. 1816 Rautavaarasta tuli Nurmeksen alainen rukoushuonekunta. Rautavaara muuttui kappeliseurakunnaksi 1849 ja erotettiin omaksi seurakunnakseen v. 1894, mutta lopullisesti ero toteutui vasta 1906. Vuonna 1907 seurakuntaan liitettiin merkittävä alue Nilsiän pitäjästä; osia Keyrityn, Suojärven ja Siikajärven kylistä. Rautavaaran kunnan itsenäisyys on toteutunut vuonna 1874. Savonpuoleinen Rautavaara sai pysyvät asukkaansa pian Täyssinän rauhan jälkeen, mutta Karjalan puolelle pysyvät asukkaat tulivat vasta Stolbovan rauhan jälkeen. Stolbovan rauhaa seuraavana vuonna 1618 Rautavaaralla ei vielä mainita yhtään verotettavaa asukasta. Ensimmäinen väestönlaskenta suoritettiin vasta v. 1749, jolloin Rautavaaralla oli alle 500 asukasta.

Lähteitä

• Rautavaaran seurakunta - historiaa
• Rautavaaran kunta
• Wikipedia - Rautavaara
• Suomen Sukututkimusseura ry - Rautavaara
• Suuri adressi - Rautavaaran kuntalaisten adressi 5.3.1899 H. M. Keisari-Suuriruhtinaalle

Projekti aloitettu 7.12.2017