Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Rautavaara, Pohjois-Savo, Suomi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Matti Tiainen (1904 - d.)
    Rautavaara syntyneet 1892-1908 (MKO268-270) Sivu 138-139 1904-1905 ; SSHY / Viitattu 22.10.2021
  • Otto Taavetinpoika Tiainen (1902 - d.)
    Rautavaara syntyneet 1892-1908 (MKO268-270) Sivu 108-109 1902 ; SSHY / Viitattu 22.10.2021
  • Anna Johanna Taavetintytär Tiainen (1908 - d.)
    Rautavaara syntyneet 1892-1908 (MKO268-270) Sivu 172-173 1908 ; SSHY / Viitattu 16.09.2021
  • Hilda Taavetintytär Tiainen (1900 - d.)
    Rautavaara syntyneet 1892-1908 (MKO268-270) Sivu 88-89 1900 ; SSHY / Viitattu 16.09.2021
  • Anna Hilja Heikintytär Nevalainen (1887 - 1963)
    Nurmes syntyneet 1886-1902 (AP I C:7) ; SSHY / Viitattu 10.10.2021Nurmes, lastenkirjat 1887-1893, sivu 253, Nevalainen:

Rautavaaran paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Rautavaaran kunnassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Rautavaara Wikipediassa
Rautavaara Facebookissa
Rautavaaran seurakunta, papisto ja muu henkilökunta - projekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo
Iisalmi I
Juankoski |
Kaavi I
Karttula |
Keitele |
Kiuruvesi I
Kuopio I
Lapinlahti I
Leppävirta I
Maaninka |
Muuruvesi I
Nilsiä I
Pielavesi |
Rautalampi I
Riistavesi I
Siilinjärvi |
Sonkajärvi ja Rutakko |
Suonenjoki I
Säyneinen I
Tervo I
Tuusniemi |
Varkaus I
Varpaisjärvi |
Vehmersalmi I
Vesanto I
Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I
Enonkoski |
Haukivuori I
Heinävesi I
Hirvensalmi I
Joroinen I
Juva I
Jäppilä I
Kangaslampi I
Kangasniemi I
Kerimäki I
Mäntyharju I
Mikkeli I
Pertunmaa I
Pieksämäki I
Pieksänmaa I
Punkaharju I
Puumala I
Rantasalmi I
Ristiina I
Sääminki I
Savonlinna I
Savonranta I
Sulkava I
Suomenniemi I
Virtasalmi I

Kylät===

Alakeyritty, Alaluosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Lievisenmäki, Palojärvi, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Yläluosta

Historiaa===

Täyssinän rauhan raja (v. 1595), jakoi Rautavaaran alueet kahtia savonpuoleiseen ja karjalanpuoleiseen osaan. V. 1617 Stolbovan rauha siirsi rajalinjan idemmäksi. Hallinnollisesti pitäjän läntiset kylät (Suojärvi, Kangaslahti, Siikajärvi) kuuluivat aluksi Tavisalmen pitäjään, joka käsitti lähes koko nykyisen Kuopion läänin. Karjalan puoleinen Rautavaara taas kuului Pielisen pitäjään, joka kuului Käkisalmen lääniin.

Tämä yhteys kesti vuoteen 1810, jolloin Nurmes erkani itsenäiseksi pitäjäksi ja Rautavaaran itäiset alueet tulivat kuulumaan näin ollen Nurmekseen. Rautavaaran itsenäisyys eteni kun v. 1816 Rautavaarasta tuli Nurmeksen alainen rukoushuonekunta. Rautavaara muuttui kappeliseurakunnaksi 1849 ja erotettiin omaksi seurakunnakseen v. 1894, mutta lopullisesti ero toteutui vasta 1906. Vuonna 1907 seurakuntaan liitettiin merkittävä alue Nilsiän pitäjästä; osia Keyrityn, Suojärven ja Siikajärven kylistä. Rautavaaran kunnan itsenäisyys on toteutunut vuonna 1874. Savonpuoleinen Rautavaara sai pysyvät asukkaansa pian Täyssinän rauhan jälkeen, mutta Karjalan puolelle pysyvät asukkaat tulivat vasta Stolbovan rauhan jälkeen. Stolbovan rauhaa seuraavana vuonna 1618 Rautavaaralla ei vielä mainita yhtään verotettavaa asukasta. Ensimmäinen väestönlaskenta suoritettiin vasta v. 1749, jolloin Rautavaaralla oli alle 500 asukasta.

Lähteitä

Projekti aloitettu 7.12.2017