Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Rautavaara, Pohjois-Savo, Suomi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Tahvo Mattson Hartikainen (1885 - d.)
    Juuka > syntyneet, 1880-1885 sivu 253 kuva 130: Lokakuu 1885. Juuka > lastenkirja, 1881-1890 sivu 598 kuva 500: Raholanvaara no 6. Juuka > lastenkirja, 1891-1899 sivu 853 kuva 417: H.
  • Antti Kustaa Mattson Hartikainen (1884 - d.)
    Juuka > syntyneet, 1880-1885 sivu 173 kuva 90: Tammikuu 1884. Juuka > lastenkirja, 1881-1890 sivu 598 kuva 500: Raholanvaara no 6. Juuka > lastenkirja, 1891-1899 sivu 853 kuva 417: H.
  • Hilda Maria Mattsdotter Hartikainen (1882 - d.)
    Rautavaara > syntyneet, 1860-1882 sivu 193 kuva 59: 1882. Juuka > lastenkirja, 1881-1890 sivu 598 kuva 500: Raholanvaara no 6. Muutti perheen mukana Rautavaaralta Juukaan 30.3.1883 muuttokirjalla N...
  • Matts Mattson Hartikainen (1880 - d.)
    Rautavaara > syntyneet, 1860-1882 sivu 176 kuva 53: 1880. Rautavaara > lastenkirja, 1872-1882 sivu 53 kuva 29: Alaluosta 4. Muutti perheen mukana Rautavaaralta Juukaan 30.3.1883 muuttokirjalla No. 8.
  • Johan Mattson Hartikainen (1878 - d.)
    Rautavaara > syntyneet, 1860-1882 sivu 166 kuva 48: 1878-1879. Rautavaara > lastenkirja, 1872-1882 sivu 53 kuva 29: Alaluosta 4. Muutti perheen mukana Rautavaaralta Juukaan 30.3.1883 muuttokirjalla...

Rautavaaran paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Rautavaaran kunnassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Rautavaara Wikipediassa
Rautavaara Facebookissa

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Kylät

Alakeyritty, Alaluosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Lievisenmäki, Palojärvi, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Yläluosta

Historiaa

Täyssinän rauhan raja (v. 1595), jakoi Rautavaaran alueet kahtia savonpuoleiseen ja karjalanpuoleiseen osaan. V. 1617 Stolbovan rauha siirsi rajalinjan idemmäksi. Hallinnollisesti pitäjän läntiset kylät (Suojärvi, Kangaslahti, Siikajärvi) kuuluivat aluksi Tavisalmen pitäjään, joka käsitti lähes koko nykyisen Kuopion läänin. Karjalan puoleinen Rautavaara taas kuului Pielisen pitäjään, joka kuului Käkisalmen lääniin.

Tämä yhteys kesti vuoteen 1810, jolloin Nurmes erkani itsenäiseksi pitäjäksi ja Rautavaaran itäiset alueet tulivat kuulumaan näin ollen Nurmekseen. Rautavaaran itsenäisyys eteni kun v. 1816 Rautavaarasta tuli Nurmeksen alainen rukoushuonekunta. Rautavaara muuttui kappeliseurakunnaksi 1849 ja erotettiin omaksi seurakunnakseen v. 1894, mutta lopullisesti ero toteutui vasta 1906. Vuonna 1907 seurakuntaan liitettiin merkittävä alue Nilsiän pitäjästä; osia Keyrityn, Suojärven ja Siikajärven kylistä. Rautavaaran kunnan itsenäisyys on toteutunut vuonna 1874. Savonpuoleinen Rautavaara sai pysyvät asukkaansa pian Täyssinän rauhan jälkeen, mutta Karjalan puolelle pysyvät asukkaat tulivat vasta Stolbovan rauhan jälkeen. Stolbovan rauhaa seuraavana vuonna 1618 Rautavaaralla ei vielä mainita yhtään verotettavaa asukasta. Ensimmäinen väestönlaskenta suoritettiin vasta v. 1749, jolloin Rautavaaralla oli alle 500 asukasta.

Lähteitä

Projekti aloitettu 7.12.2017