Projekti perustettu 6.8.2017, voit lisätä henkilöitä projektiin profiilissa -> toiminnot -> lisää projektiin.
Historiaa
Ristijärven vanhimmasta asutuksesta kertovat Ristijärven ympäristöstä löytyneet kivikautisen ajan asuinpaikat. Asutus pysyi kauan eräluontoisena, saamelaisten jälkeen seudulle saapui metsästäjiä Perämeren rannikolta ja Karjalasta. Vakinaisesti seutu asutettiin 1550-luvulla, jolloin Oulujärven ympäristöön asettui savolaisia uudisasukkaita. vuoden 1569 verokirjan mukaan seudulla oli jo 20 taloa, joista useimmat kuuluivat savolaisille. 1570-luvulla venäläiset hävittivät lähes koko asutuksen. Uusi muutto alueelle alkoi vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595.
Ristijärven seutu kuului vuodesta 1599 alkaen Oulujärven eli Paltamon seurakuntaan. Vuonna 1786 Ristijärveen liitettiin Hyrynsalmen seurakuntaan, jonka kappeliseurakunnaksi se tuli 1804. Itsenäiseksi seurakunnaksi Ristijärvi erotettiin 1896, mikä toteutui käytännössä vasta 1923. Gustaf af Sillénin suunnittelema kirkko valmistui 1807.
Ristijärven asukasluku alkoi kasvaa varsinaisesti vasta 1800-luvulla. Vuonna 1869 asukkaita oli 1 770 ja 1900 2 191. Väestö sai toimeen tulonsa pääasiassa maa- ja metsätaloudesta. Peltoalaa lisättiin järvenlaskuilla, joista ovat muistoina Hiisijärven hiekkarannat. Valkoiset hiekkadyynit paljastuivat 1761, jolloin hiisijärveläiset epäonnistuivat järvenlaskussa ja Hiisijärven vedenpinta laski huomattavasti.[9] Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1900-luvun alkupuolelle saakka, jolloin se ehtyi. Tilalle tulivat metsätyöt.
Ristijärven asukasluku kasvoi tasaisesti 1960-luvulle saakka. Tällöin väestö alkoi kuitenkin nopeasti vähentyä maaltapaon vuoksi. Vuonna 1960 asukkaita oli lähes 4 000, 1970 3 272 ja 1985 2 373. Vuoteen 2011 mennessä kunnan asukasluku oli laskenut 1 510 asukkaaseen.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristij%C3%A4rvi
Hakusanoja: Kainuu Kainuun
Ritva Rajander-Juusti: https://ajantarinat.wordpress.com/category/ristijarvi/
http://www.kajaani.fi/fi/palvelut/ristijarven-rakennushistoriallise...