Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Anna Juhontytär Nuora (1872 - d.)
    Sakkolan seurakunnan arkisto - I C:7 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1871-1879, jakso 25, sivu 24: 1872 Maaliskuu, Huhtikuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 30.11.2022 -Metsäpirtin seurakunnan arkis...
  • Mikko Matinpoika Nuora (1862 - 1942)
    Sakkolan seurakunnan arkisto - I C:6 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1855-1870, jakso 53; Kansallisarkisto: / Viitattu 30.11.2022 Sakkolan seurakunnan arkisto - I Eb:3 Vihittyjen luettelot 1890-1...
  • Aune Juhontytär Rytty (1887 - 1888)
    Sakkolan seurakunnan arkisto - I C:8 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1880-1889, jakso 184, sivu 363-364: 1887 lokakuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 29.11.2022 -Metsäpirtin seurakunnan arkisto - L...
  • Liisa Juhontytär Rytty (1876 - 1876)
    Kaksonen Sakkolan seurakunnan arkisto - I C:7 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1871-1879, jakso 97, sivu 96: 1876 marraskuu, joulukuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 29.11.2022 -Metsäpirtin seuraku...
  • Maria Juhontytär Rytty (1876 - 1876)
    Kaksonen Sakkolan seurakunnan arkisto - I C:7 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1871-1879, jakso 97, sivu 96: 1876 marraskuu, joulukuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 29.11.2022 -Metsäpirtin seuraku...

Sakkolan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Sakkolan ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Sakkolan osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Sakkolan kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Sakkolaan

Sakkola Sakkola Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle Sakkola location map.PNG sijainti Lääni Viipurin lääni Maakunta Karjalan historiallinen maakunta Perustettu 1200-luku1 Lakkautettu 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) Pinta-ala km² – maa 349,4 km² Väkiluku 6 395 (1939) – väestötiheys 18,3 as./km²

Sakkola, (kirkonkylän nimenä vuodesta 1948 ven. Громово, Gromovo) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Kunnan pinta-ala oli 349,4 km² ja vuonna 1939 siellä oli 6 395 asukasta.[1]

Etymologia: Sakkolan vanha historiallinen nimi on Sakkula. Sakkula-niminen pogosta oli olemassa jo 1200-luvulla. Pähkinäsaaren rauhassa se jäi Novgorodin puolelle, ja mainitaan Vatjan viidenneksen verokirjassa Sakkulan muodossa. Nimi muutettiin vuonna 1735, kun papisto ja virkamiehet alkoivat kirjoittaa U:n tilalle O:n ruotsin kielen ääntämisen mukaan. Kansan suussa historiallinen Sakkula-nimi säilyi kuitenkin pitkään. [2]

Historia: Suvanto jakaa Sakkolan kahtia. Kirkonkylä sijaitsi järven pohjoispuolella. Alkujaan nykyistä kokoa suurempi järvi laski länteen päin Vuokseen ja Vuoksi Käkisalmen kautta Laatokkaan. Vuonna 1818 kevättulvien takia kaivettiin oja Suvannon ja Laatokan välillä olleeseen hiekkakannakseen. Lopulta Suvannon vesi syöksyi Laatokkaan sellaisella voimalla, että vei mukanaan suuria puita, kiviä ja rakennuksia. Jylinä kuului Pähkinälinnaan asti, missä soitettiin kirkonkelloja kolme vuorokautta. Topelius kertoo kirjassa Vanha kaunis Suomi, että rakennuksen pirstaleilla kiekui kukko Laatokalla. Järven pinta laski seitsemän metriä ja syntyi 5 000 hehtaaria viljelyskelpoista maata. Yhteys Vuokseen katkesi kokonaan. Tämän jälkeen Vuoksen rantojen viljelijät päättivät alentaa kevättulvia. Kiviniemessä kaivettiin ja syntyi koski, jonka kautta Vuoksen vedet alkoivat virrata Suvannon ja sen uuden lasku-uoman, Taipaleenjoen, kautta Laatokkaan vuonna 1857. Tämän seurauksena Vuoksen lasku-uoma muuttui täysin ja vanhan pohjoisemman virtaus tyrehtyi, kun valtaosa Vuoksen virtaamasta alkoi kulkea Suvannon kautta.

Sakkolan väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Huittinen, Lempäälä, Messukylä, Pirkkala, Punkalaidun, Tottijärvi, Tyrvää, Vesilahti ja Viiala.

Kylät[: Petäjärven rautatieasema ennen sotia Sakkolan kylät olivat Arkuntanhua, Haitermaa, Haparainen, Kaarnajoki, Karhola, Kelja, Kiviniemi, Kottila, Lapinlahti, Lohijoki, Lupra, Mönkö, Ojaniemi, Petäjärvi, Purpua, Riiska, Röykkylä, Sakkola, Valkjärvi, Viiksanlahti, Vilakkala ja Volossula.