Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

A collection of genealogical profiles related to Locality Skellefteå, Västerbotten, Sweden.

https://en.wikipedia.org/wiki/Skellefte%C3%A5

Svenska städer
Bjurholm I Gävle I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Stockholm I Umeå Uppsala I Vinden I Vännnäs I

Tervetuloa Skellefteå - sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Skellefteå - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia. Pohjanmaa
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Tietoa paikkakunnasta

Skellefteån kunta (ruots. Skellefteå kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västerbotteniin. Kunnan keskustaajama on Skellefteå. Skellefteå on väkiluvun perusteella Uumajan jälkeen lääninsä toiseksi suurin kunta.

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan Skellefteån kaupunki muodosti oman kaupunkikuntansa ja alueen entiset pitäjät muodostivat seuraavat maalaiskunnat: Burträsk, Jörn, Lövånger ja Skellefteån maalaiskunta. Skellefteån maalaiskunnasta erotettiin vuonna 1874 Bysken maalaiskunta ja vuonna 1914 Bureån maalaiskunta. Kunnan alueella ovat sijainneet seuraavat taajaväkiset yhdyskunnat: Burträsk (vuosina 1930–1961), Jörn (vuosina 1923–1958), Byske (vuosina 1931–1957), Bureå (vuosina 1934–1959) ja Lövånger (vuosina 1937–1963). Kukin niistä sijaitsi samannimisessä maalaiskunnassa. Edellisten lisäksi Skellefteån maalaiskunnassa sijaitsi vielä neljä taajaväkistä yhdyskuntaa: Norrböle (vuosina 1897–1915), Sunnanå (vuosina 1935–1959), Kåge (vuosina 1937–1964) ja Skelleftestrand (vuosina 1937–1952). Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia aluejakoon, mutta Skelleftestrandin taajaväkinen yhdyskunta liitettiin Skellefteån kaupunkiin. Vuonna 1967 kaupunkiin liitettiin myös Bureån, Bysken, Jörnin ja Skellefteån maalaiskunnat. Vuonna 1971 kaupunki ja kaksi muuta vielä itsenäistä maalaiskuntaa muutettiin kunniksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Skellefteån kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Burträskin ja Lövångerin kunnat.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 670 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 813 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Taajamat

Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,4 prosenttia. Luettelo kunnan alueella sijaitsevat taajamat: Skellefteå (kunnan keskustaajama), Ursviken, Skelleftehamn, Bureå, Kåge, Bergsbyn, Byske, Burträsk, Boliden, Ersmark, Jörn, Lövånger, Medle, Kusmark, Örviken, Södra Bergsbyn och Stackgrönn, Ostvik, Bygdsiljum, Myckle, Drängsmark. Ursvikenin taajaman nimenä on joskus ollut myös Skellefteåstrand ja Klemensnäs, Ersmarkin nimenä Ume-Ersmark ja Drängsmarkin nimenä Södra Drängsmark.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Fällfors, Klutmark, Strömfors, Stämningsgården. Luettelossa mainituista taajamista Stämningsgården on sittemmin kasvanut yhteen Skellefteån taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Bjurfors, Bodbysund, Boviken, Falmark, Falmark, Frostkåge, Fällfors, Gamla Falmark, Gummark, Gärdsmark, Hjoggbölefors, Klutmark, Klutmarks station, Kläppen + del av Ragvaldsträsk, Liden, Lund, Långviken, Mjövattnet, Mångbyn, Nedre Åbyn, Norr om Inbyn ( kvarn), Norra Drängsmark, Norra Innervik, Norrlångträsk, Nyhamn, Renström, Risön och Norra Tuvan, Sandfors, Sjöbotten, Storkågeträsk, Strömfors, Sålberget + Frostkågemarken, Varuträsk, Vebomark, Viken, Västra Hjoggböle, Åbyn, Östanbäck, Östra Falmark.

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Båtvik, Finnträsk, Furuskogen, Heden, Kalvträsk, Ljusvattnet, Renholmen, Tåme, Uppstoppet, Uttersjöbäcken

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Bolidenin piiri, Bureån piiri, Burträskin piiri, Bysken piiri, Fällforsin piiri, Jörnin piiri, Kalvträskin piiri, Kågedalenin piiri, Lövångerin piiri, Skellefteån maalaispiiri (Skellefteå landsdistrikt), Skellefteån Sankt Olovin piiri (Skellefteå Sankt Olovs distrikt), Skellefteån Sankt Örjanin piiri (Skellefteå Sankt Örjans distrikt).

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Skellefteå S:t Olov, Skellefteå S:t Örjan, Bureå, Skellefteå landsförsamling, Jörn-Boliden, Kågedalen, Byske-Fällfors, Lövånger, Burträsk,

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Boliden, Bolidens kbfd*, Bureå, Burträsk, Byske (Ytterstfors bruksförsamling), Fällfors, Jörn, Jörns västra kbfd*, Jörns östra kbfd*, Kalvträsk, Kågedalen, Lövånger, Skelleftehamns kbfd*, Skellefteå kbfd*, Skellefteå landsförsamling (Skellefteå), Skellefteå landsförsamlings kbfd*, Skellefteå Sankt Olov (Skellefteå stadsförsamling), Skellefteå Sankt Örjan.

Kirkot

Anderstorpin kirkko, Bolidenin kirkko, Bureån kirkko, Burträskin kirkko, Bygdsiljumin kirkko, Bysken kirkko, Finnträskin kirkko, Fällforsin kirkko, Kågen kirkko, Lövångerin kirkko, Morö Backen kirkko, Sankt Olovin kirkko, Sankt Örjanin kirkko, Skellefteån maaseurakunnan kirkko.

Ystävyyskunnat

Skellefteålla on kuusi ystävyyskuntaa: Tongling, Kiina; Mo i Rana, Norja; Raahe, Suomi; Løgstør, Tanska; Pardubice, Tšekki; Tallinna, Viro

Lähde:https://fi.wikipedia.org/wiki/Skellefte%C3%A5n_kunta

Skellefteån kunnan kotisivut Skellefteå kommun

Pohjanmaa

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Isokyrö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I Västerbotten, Ruotsi: Bjurholm I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Uumaja I Vindeln I Vännäs

Svenska städer
Bjurholm I Gävle I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Stockholm I Umeå Uppsala I Vinden I Vännnäs I

Paikkakuntaprojekti aloitettu 23.08.2017. Huom! Älä poista päivämäärää.

Välkommen till Skellefteå; Västerbottens släktforskningsprojekt! En samling genealogiska profiler relaterade till plats Skellefteå, Västerbotten, Sverige

Skellefteå kommun är en kommun i Västerbottens län i landskapet Västerbotten i Sverige. Centralort är Skellefteå.
Kommunen, som är Sveriges till ytan största kustkommun, gränsar till Norrbottenskommunerna Piteå och Arvidsjaur samt Västerbottenskommunerna Norsjö, Vindeln, Umeå och Robertsfors.

Administrativ historik

Se även: Kronologisk lista över Skellefteå kommuns administrativa historik Kommunens område motsvarar socknarna: Bureå (från 1914), Burträsk, Byske (från 1875), Jörn, Lövånger och Skellefteå. I dessa socknar bildades vid kommunreformen 1862 landskommuner med motsvarande namn. I området fanns även Skellefteå stad som 1881 bildade en stadskommun, efter att innan dess från 1863 ingått i Skellefteå landskommun. Ur landskommunen hade Byske landskommun utbrutits 1875 och Bureå landskommun 1914.

Norrböle municipalsamhälle inrättades 20 april 1897 och Skelleftestrands municipalsamhälle 30 april 1937. Dessa upplöstes 1916 respektive 1952 när motsvarande områden införlivades i Skellefteå stad. Jörns municipalsamhälle inrättades 24 november 1923 och upplöstes vid utgången av 1958. Burträsks municipalsamhälle inrättades 2 oktober 1930 och upplöstes vid utgången av 1961. Byske municipalsamhälle inrättades 8 maj 1931 och upplöstes vid utgången av 1957. Bureå municipalsamhälle inrättades 22 juni 1934 och upplöstes vid utgången av 1959. Sunnanå municipalsamhälle inrättades 25 oktober 1935 och upplöstes vid utgången av 1959. Lövångers municipalsamhälle inrättades 19 mars 1937 och upplöstes vid utgången av 1963. Kåge municipalsamhälle inrättades 26 november 1937 och upplöstes vid utgången av 1964.
Kommunreformen 1952 påverkade inte indelningarna i området, då varken Västerbottens eller Norrbottens län berördes av reformen.

1967 införlivades i staden landskommunerna Skellefteå, Bureå, Byske och Jörn. Skellefteå kommun bildades vid kommunreformen 1971 genom en ombildning av Skellefteå stad. 1974 införlivades Burträsks och Lövångers kommuner.
Kommunen ingår sedan bildandet i Skellefteå domsaga.
Utländsk bakgrund Den 31 december 2014 utgjorde antalet invånare med utländsk bakgrund (utrikes födda personer samt inrikes födda med två utrikes födda föräldrar) 5 879, eller 8,16 % av befolkningen (hela befolkningen: 72 024 den 31 december 2014). Den 31 december 2002 utgjorde antalet invånare med utländsk bakgrund enligt samma definition 3 192, eller 4,44 % av befolkningen (hela befolkningen: 71 813 den 31 december 2002).

Utrikes födda

Den 31 december 2014 utgjorde folkmängden i Skellefteå kommun 72 024 personer. Av dessa var 5 115 personer (7,1 %) födda i ett annat land än Sverige. I denna tabell har de nordiska länderna samt de 12 länder med flest antal utrikes födda (i hela riket) tagits med. En person som inte kommer från någon av de här 17 länderna har istället av Statistiska centralbyrån förts till den världsdel som deras födelseland tillhör.

Födelseland

Indelningar
Fram till 2016 var kommunen för befolkningsrapportering indelad i
Bureå församling
Burträsks församling
Byske-Fällfors församling
Jörn-Bolidens församling
Kågedalens församling
Lövångers församling
Skellefteå landsförsamling
Skellefteå S:t Olovs församling
Skellefteå S:t Örjans församling
Distrikt inom Skellefteå kommun

Från 2016 indelas kommunen i följande distrikt

Boliden
Bureå
Burträsk
Byske
Fällfors
Jörn
Kalvträsk
Kågedalen
Lövånger
Skellefteå land
Skellefteå Sankt Olov
Skellefteå Sankt Örjan

Geografi

Större sjöar
Bodaträsket
Burträsket
Bygdeträsket
Falmarksträsket
Storkågeträsket
Ullbergsträsket
Varuträsket

Mindre sjöar
Finnträsket
Holmsvattsträsket
Lillkågeträsket
Ljusvattnet
Mjödvattnet
Ostträsket
Skråmträsket
Tåmeträsket
Vitsjön

Vattendrag: norr till söder
Åbyälven
Tvärån
Byskeälven
Ålsån
Tvärån
Kågeälven
Klintån
Kusån

Kamsån/Degerträskån
Skellefteälven
Petikån
Finnforsån
Bjurån
Klintforsån
Bureälven
Tvärån
Lillån
Mångbyån

Åbyälven vid Ålund.
Tätorter
Det finns 20 tätorter i Skellefteå kommun:
Nr Tätorter Folkmängd
1 Skellefteå 35 516
2 Ursviken 3 913
3 Skelleftehamn 3 096
4 Bureå 2 533
5 Kåge 2 376
6 Byske 1 785
7 Boliden 1 661
8 Burträsk 1 573
9 Ersmark 875
10 Lövånger 810
11 Jörn 777
12 Medle 543
13 Ostvik 537
14 Kusmark 448
15 Myckle 416
16 Örviken 399
17 Drängsmark 345
18 Södra Bergsbyn och Stackgrönnan 342
19 Bygdsiljum 333
20 Klutmark 207

Informationskälla: https://sv.wikipedia.org/wiki/Skellefte%C3%A5_kommun

Svenska städer
Bjurholm I Gävle I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Stockholm I Umeå Uppsala I Vinden I Vännnäs I