Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Elsa Tahvontytär Partanen (1759 - 1804)
    Sotkamo, syntyneet, 1749-1771, IK99, Kuva 109 vuosi 1759 kesäkuu Jormas Nro 20 HisKi/ Sotkamo/ Syntynyt / Kastettu 18.6.1759 / 7.7.1759 Kylä / Talo Jormas No 20 Isä Staffan Danieli Pardan Äiti A...
  • Erkki Erkinpoika Komulainen (1745 - 1792)
    Sotkamo rippikirja, 1765-1772 ÖfwerSotcamo IK93 Iaa:6 Kuva 160, s,158 Sotkamo > rippikirja, 1773-1778 > 177: Öfwersotkamo Kifwimäki , Wetelä IK93 Iaa:7, s.171 Sotkamo rippikirja, 1780-1786 Öfver...
  • Erkki Erkinpoika Komulainen (c.1715 - 1784)
    Sotkamo > rippikirja, 1750-1756 > 272: Öfwer Sotcamo Torpare, Inhyss., Soldater IK92 IAa:4 Sotkamo rippikirja, 1765-1772 ÖfwerSotcamo IK93 Iaa:6 Kuva 160, s,158 Sotkamo > rippikirja, 1773-17...
  • Jakob Tampio (1852 - d.)
  • Reeta Matintytär Mikkonen (1736 - 1791)
    HisKi/ Sotkamo/ Syntynyt / Kastettu 17.6.1736 28.6.1736 Kylä / Talo Katerma Isä Mats Mickonen Äiti Margr. Karpatar Lapsi Margr.

Projekti perustettu 7.8.2017

Historia

Ihminen saapui Sotkamon alueelle kivikaudella. Kiikarusniemeltä lähistöltä löydettiin 1982 runsaasti kivikauden kampakeramiikkaa, mm. Suomen vanhinta ja pohjoisinta lintukuvioista keramiikka.

Seutu kuului pitkään vienankarjalaisten vaikutuspiiriin, mistä kertovat useat paikannimet, kuten Katerma, Sumsa ja Jormasjärvi. Keskiajan lopulla korpiseutu muodostui liminkalaisten eräalueeksi. Kainuun jäi vuoden 1323 pähkinäsaaren rauhan itäiseen vaikutuspiiriin. 1500-luvulla asutus laajeni yli vanhan rajan, mutta vasta Täyssinän rauhassa 1595 Kainuu liitettiin Ruotsiin. 1600-luvun alussa alueella oli kolme kylää: Sotkamon, Jormaskylän ja Nuasjärven kylät. Seudulle tuli uudisasukkaita ennen kaikkea Paltamosta ja Oulujärven tienoilta, Keski-Suomesta, Savosta ja Karjalasta. Sotkamossa ja Kuhmonniemessä oli 1688 yhteensä 200 taloa.

Sotkamo kuului aluksi Paltamoon, kunnes siitä 1647 tehtiin oma kirkkoherrakunta. Kuhmoniemi erotettiin 1856 Sotkamosta omaksi kirkkoherrakunnakseen, myöhemmin siitä tuli Kuhmon kaupunki. Vuodesta 1650 Sotkamo kuului 30 vuotta Pietari Brahelle läänitettyyn Kajaanin vapaaherrakuntaan. 1600-luvun lopun ja 1700-luvun sotien ja nälkävuosien jälkeen seurasi uudelleenrakennusvaihe, mm. poltetun kirkon tilalle valmistui 1737 Grels Nordlingin johdolla. Maanviljely ja tervakauppa vaurastuttivat väestöä. Pitäjään alettiin rakentaa jälleen uutta kirkkoa 1854. Johan Oldenburgin piirtämä ja T.J. Tolpon rakentama puukirkko valmistui 1870, kirkko on Kainuun suurin. Vanhan kirkon hirsistä tehtiin Naapurinvaaralle kansakoulu 1800-luvun lopulla.

Sotkamoa koettelivat monet kovat nälkävuodet, joiden aikana myös kulkutaudit surmasivat suurin joukoin asukkaita. Tiedetään, että vuoden 1696 Mikkelinpäivän ja seuraavan vuoden juhannuksen välisenä aikana Sotkamossa kuoli 184 ja syntyi vain 35 henkeä. 1800-luvun alkupuolella väestö jätti Elias Lönnrotin mukaan suurin joukoin kotinsa nälän ja tautien uhkaamana ja muutti Venäjän puolelle, kuka tilapäisesti, kuka pysyvästi. Myös sota-aikoina sotkamolaiset kokivat kovia. Sarkasodassa 1712 ja isonvihan aikoihin 1716–1721 aluetta ryöstettiin julmasti, ensin mainittuna vuonna yläkarjalaiset ja venäläiset ryöstivät mm. Simo Hurtan eli Affleckin hovin Korvaniemellä; 60 taloa ja kirkko poltettiin.

Koski-Jaakko suunnitteli jo 1760-luvulla Kiantoperään Lappajoen suuhun, vanhan markkina- ja suolatien alkuun, Oulun kauppiaiden varastopaikkaa eli kauppalaa. Kuitenkin vasta vuosisadan lopulla alkoi alueen taloudellinen kehitys vilkastua. Vaarojen kaskiviljelystä siirryttiin monipuoliseen maatalouteen. Tervanpoltto muodostui merkittäväksi elinkeinoksi 1800-luvun puolivälissä valmistuneet Ämmänkosken ja Koivukosken sulut mahdollistivat tervan viennin Ouluun asti. Vuonna 1900 Sotkamon tervanpoltto tuotti n. 4000 tynnyriä tervaa, mutta jo 1900-luvun alussa tervan merkitys väheni.

Maantie Sotkamoon valmistui 1850. Maanviljelyä ja metsän käyttöä helpotti 1850-luvulla toteutunut isojako. Tuolloin pitäjässä oli myös pientä rautateollisuutta; Petäjäkosken rautatehdas toimi vuosina 1838–1880. 1860-luvun suuret nälkävuodet verottivat alueen asutusta, jopa neljännes 5000 pitäjän asukkaista menehtyi. Nälkävuosien mentyä pitäjään perustettiin kunnallishallinto 1874. Tämä vilkastutti yhteiskuntaelämää. Kauppaliikkeet yleistyivät ja säästöpankki perustettiin 1891. Ensimmäinen kansakoulu avasi ovensa 1882 ja Kainuun vanhin nuorisoseura perustettiin 1891. Karjatalous kehittyi 1800-luvun lopulla nopeasti, osuusmeijeri perustettiin 1907. Suomen itsenäisyyden aikana Sotkamosta kehittyi Kainuun vaurain kunta, jossa oli asukkaita n. 11 000. Väestön kasvu jatkui Sotkamossa aina 1960-luvulle asti, jolloin alkoi muuttoliike kaupunkeihin. 1980-luvulla väestö oli laskenut lähelle 1920-luvun määriä, 11 000. Asutus oli laskenut hiljalleen siitä lähtien ja vuonna 2011 asukkaita kunnassa oli 10 750.

Sotkamossa on syntynyt ja asunut useita kirjailijoita mm. suomen- ja ruotsinkielisenä kirjailijana tunnettu Juhana Frosterus, kuuluisa valtiomies ja kansantalouden tutkija Anders Chydenius, Kansankirjailija Heikki Meriläinen sekä Kainuun kuvaajista tunnetuin Veikko Huovinen. Lähde: Wikipedia

Hakusanoja: Kainuu Kainuun