

Tähän Korpisen Geni-projektiin on tarkoitus koota Pudasjärven Korpisen kylässä eri aikoina eläneet henkilöt. Kaikki Korpisen asukkaiden sukututkimuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita projektiimme, joka täydentyy ja kehittyy ajan ja uusien yhteistyökumppaneiden myötä.
Kannattaa liittyä myös Pudasjärven pitäjäprojektiin ja laajempaan Pohjanmaan alueprojektiin, löydät niistä tukea ja ohjeita, miten osallistua Geni-projektiin.
Korpinen esiintyy omana kylänään Pudasjärven ensimmäisissä rippikirjoissa ja jälleen 1800-luvun viimeisessä kirjassa, mutta tuossa välissä Korpisen talot on merkitty Sotkajärven loppuun, voi tosin olla maininta Korpisen kinkeripiiristä. Nykyään Korpinen on osa Jaurakkajärven pääkylää, joka koostuu kuudesta kyläkulmasta, Siivikosta, Jaurakkajärvestä, Viitaperästä, Akonjärvestä, Perä-Korpisesta ja Malisensuosta.
Vuonna 1650 painettuun, Klaus Klaunpojan laatimaan "Kajaaninlinnan läänin" karttaan on merkitty kolme veroa maksavaa taloa Korpisen kylälle. Karttaan vuodelta 1648 on Korpisen järven rannalle sijoitettu yksi verotalo, Per Holapan talo. Jaurakkajärven rannalla on yksi verotalo jota asutti Jacob Jacobsson Pätsi, Påhl Hiltusen paikassa. Perä-Korpisen Niemelän sukutila on pysynyt saman suvun hallussa 1740-luvulta lähtien.
Isojako alkoi Korpisella 1861 ja päättyi 1872. Aikaisemmin Korpinen kuului Sotkajärven kylään, ja vasta jaon jälkeen kylä alkoi esiintyä virallisena kyläyhteisönään. Isojaon merkitys jäi Korpisella aika pieneksi, sillä asutus oli ennestään väljää eikä talojen tontteja jouduttu siirtämään toisiin paikkoihin.
Korpisen tilat kuuluivat 1800-luvun lopullakin vielä maanluontonsa puolesta kolmeen pääryhmään: perintö-, kruunun- ja rälssitiloihin.
Tilojen lunastaminen perintötiloiksi sallittiin vuosina 1701 ja 1707 annettujen asetuksien perusteella ja vuonna 1723 oikeutta vielä laajennettiin. Samalla kruununtilan asujan asukasoikeus tehtiin pysyväksi.
Korpisen kaksi vanhinta talon paikkaa ovat Jaurakkajärven rannalla sijaitseva Turpeinen sekä Korpisen rannalla Niemelä-Peltolan seutu jossa sijaitsi Holappa- niminen tila ja myöhemmin Lehtola, josta on erotettu monet nykyiset talot.
Varsinainen kruununmetsätorpparilaitos syntyi vuonna 1877, kun annettiin asetus kruununtorppien muodostamisesta. Kaikki viljelyskelpoinen maa oli asetuksen mukaan käytettävä joko uudistilojen tai kruununtorppien muodostamiseen.
Torppareita oli 1870-luvulla Korpisen alueella seitsemän: Pakola, Seppälä, Kotala, Kumina, Wirtala, Soldat ja Kinnula. 1800-luvun loppupuolella tuli puutavarayhtiöiden omistamia maita Korpiselle. Niskasaari oli mm. Oy Oleå Ab:n omistuksessa.
Vuoden 1882 peltolaskennassa Korpisen kylälle on merkitty 16 taloa, joilla on yhteensä 91,5 tynnyrinalaa (45 ha).
Lähde Korpisen historiaa
Korpinen 110 Lehtola
Påhl Henriksson Lehtola, hu Britha Henriksdr Keinänen
Korpinen 111 Lehtola
Pudasjärvi rippikirja 1891-1900 MKO78-89, osa I (Korpisen talot)
Pudasjärvi rippikirja 1891-1900 MKO90-101 ( Osa II) Vaatii SSHY:n jäsenyyden
Pudasjärven seurakunnan arkisto Digihakemistossa
Pudasjärven seurakunnan arkisto SSHY:n ilmaisilla sivuilla
https://www.pudasjarvi.fi/kaupunki-info/kylat/jaurakkajarvi
Korpisen kylä Facebookissa
Projekti on perustettu 30.10.2017.