Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Selvennettyjä ja suomennettuja käräjäkirjoja - Iisalmi

« Back to Projects Dashboard

Project Tags

Takaisin päävalikkoon

Selvennettyjä ja suomennettuja käräjäkirjoja - Iisalmi

Iisalmen käräjät 19.7.1647 KA OO.2

Käännös: Veli Pekka Toropainen

577─578v

Iisalmen käräjillä 19.7.1647 Iisalmen kirkkoherra herra Nils ja Paltamon kirkkoherra herra Samuel kertoivat, että Olli Niilonpoika Nissinen oli siittänyt lapsen paltamolaiselle Valpuri Yrjäntytär Leinottarelle. Lisäksi Nissinen oli siittänyt lapsen Iisalmen pitäjässä Matti Eskonpoika Markkasen leskelle. Lesken miehen hän oli ampunut kuoliaaksi joitakin vuosia aiemmin metsässä. Kaisa Pekantytär Kilpettären lapsi oli syntynyt maaliskuussa 1646 hänen edesmenneen miehensä kotitalossa Markkalassa ja Kaisa oli matkustanut Paltamoon pyytämään kirkotusta. Kilpettären mukaan lapsi ei ollut Nissisen, sillä hän ei ollut voinut sietää miestä silmissään sen jälkeen kun tämä oli tappanut hänen miehensä. Kaisan mukaan makaaja oli karannut pohjalainen knihti Heikki Pellikainen, joka oli asunut kaksi vuotta hänen appensa talossa. Pellikainen oli nainut mies, mutta hänellä ei aluksi ollut vaimoaan mukanaan Markkalassa. Nissistä käskettiin tunnustamaan pahat tekonsa, sillä tiedettiin, että hän oli ollut levoton nuoresta iästä saakka syyllistyen huoruuteen, tappoon ja ryöstöön. Nissinen sanoi Pellikaisen levittäneen hänestä tällaista huhua vihasta. Kruununvouti kertoi lisäksi, että kun hän oli vanginnut Nissisen huoruudesta, oli tämä uhannut polttaa voudin, hänen kartanonsa ja lisäksi luutnantti Anders Johanssonin kartanon. Tämän hän oli sanonut kahdelle ryssälle, jotka nyt eivät olleet käräjillä. Kun linnasta karannut Nissinen oli saatu kiinni, oli hän vahingoittanut kiinniottajiaan. Nissinen oli tuomittu aiemmin yksinkertaisesta huoruudesta, taposta ja ryöstöstä. Hovioikeus oli armahtanut hänet sakkoihin, mutta hän ei ollut maksanut niitä. Nissinen myös tuomittiin lapsen isäksi.

Iisalmen käräjät 22.2.1649

Käännös: Veli Pekka Toropainen

sp

Iisalmen käräjillä 22.2.1649 Anders valitti, että Reko Kauppinen oli kolme viikkoa pääsiäisen jälkeen vapauttanut veljensä väkivalloin nimismiehenkartanolta, jolloin kaksi muuta knihtiä oli päässyt myös pakenemaan.

Iisalmen käräjät 23.6.1704 ES 2009

Käännös: Veli Pekka Toropainen

242─243

Kesäkuussa 1704 Pajujärven Hemminki Ruotsalainen tuomittiin kolmen markan sakkoon, sillä hän oli kaatanut kasken Niilo Hiltusen metsäniitylle Narvilahdessa. Lisäksi hänen tuli korvata Hiltusen oikeudenkäyntikulut 24 hopeaäyrillä. Samalla nimismies Samuel Paldanius ja kaksi lautamiestä määrättiin jakamaan Hemmingin ja Narvilahden Iivari Hiltusen veroniityt.

Iisalmen käräjät 1.10.1704

Käännös: Veli Pekka Toropainen

267─268

Lokakuussa 1704 Kuopion pitäjän Koivumäen kruununtalollinen Heikki Lukkarinen kantoi Iisalmen Pajujärven perintötalollisia Iivari Hiltusta, Niilo Sipinpoika Hiltusta, Niilo Jussinpoika Hiltusta, Klemetti Hiltusta Narvilahdelta sekä Martti Hiltusta ja Hemminki Ruotsalaista vastaan Koivujärvenmaan ja Jolvijärvenrannan maakappaleiden omistuksesta. Koska kruunun edustaja ei ollut paikalla, lykättiin asian käsittely tuleville käräjille.

Iisalmen käräjät 14.8.1705

Käännös: Veli Pekka Toropainen

212─213v

Elokuussa 1705 kersantti Erik Lohm valitti, että monet isännät olivat jättäneet saapumatta hänen järjestämiinsä harjoituksiin, jotka esivalta oli määrännyt järjestettäväksi. Näihin miehiin kuului myös Pajujärven Hemminki Ruotsalainen.

Iisalmen käräjät 12.6.1706 ES 2010

Käännös: Veli Pekka Toropainen

130─131

Hemminki Ruotsalainen esitti oikeudelle kruununvouti Karl Willandhin asutuskirjeen 12.3.1706 yhden veromarkan perintötilalle Pajusalmen kylässä, jota Pekka Kuosmanen hallitsee, mutta josta hän ei voi maksaa veroja. Ruotsalainen halusi arvion tilasta ja lautamiehet Joonas Partanen ja Risto Väisänen todistivat, että tilalla ei ole yhtään kunnollista rakennusta, pellot ovat kokonaan käytössä, mutta niissä ei ole aitoja. Niityt, metsät ja kasket ovat vähäiset, kalavettä ei ole, kuten ei myllyä tai myllyn paikkaa. Takaajina hänellä oli Lassi Hiltunen Narvilahdesta, Martti Hiltunen Alapitkästä ja Olli Kokkonen Pajujärveltä.

Iisalmen käräjät 7.2.1707

Käännös: Veli Pekka Toropainen

53─53v

Helmikuussa 1707 Pajujärven Hemminki Ruotsalainen valitti Pajujärven Pekka Kuosmasen kaataneen edellisenä kesänä yhden tynnyrin kylvön kasken hänen mailleen. Vaikka Pekka oli haastettu näille käräjille kahden lautamiehen toimesta, ei hän ollut saapunut vastaamaan kanteeseen. Kuosmanen tuomittiin yhden hopeataalarin sakkoon haasteen laiminlyömisestä ja menettämään kasken sadon Ruotsalaiselle, sillä hän hallitsi nyt Kuosmasen tilaa, jolta tämä ei ollut itse kyennyt maksamaan veroja.

Iisalmen käräjät 20.6.1707

Käännös: Veli Pekka Toropainen

169

Kesäkuussa 1707 Pajujärven Niilo Ollikainen tuomittiin 20 hopeataalarin sakkoon omavaltaisuudesta, sillä hän oli ottanut edellisenä keväänä naapuriltaan Hemminki Ruotsalaiselta 13 kappaa ohria ilman syytä. Hänen tuli myös palauttaa viljat ja maksaa naapurinsa oikeudenkäyntikulut 24 hopeaäyrillä.

Iisalmen käräjät 17.8.1707

Käännös: Veli Pekka Toropainen

221─222

Elokuussa 1707 Heikki Lukkarinen Kuopion Koivumäeltä saapui Iisalmen käräjille yhdessä tilansa kruunun edustajan vouti Karl Willandin kanssa. Hän vaati kuten aiemminkin lokakuussa 1704 Koivujärvenmaan yhden tynnyrin kylvön maata itselleen Narvilahden ja Pajujärven isänniltä. Nämä vastaajat pyrkivät omimaan maan omaan Leväjärven maakappaleeseensa kuuluvaksi. Nimismies Paldanius esitti kihlakunnantuomari Johannes Curnoviuksen tuomiokirjeen päivättynä 17. heinäkuuta 1661. Sen mukaan oikea raja kulki Levijärvestä Pahalampeen. Asian lopulliseksi selvittämiseksi Lukkariselle annettiin lupa vedota hovioikeuteen.

Iisalmen käräjät 29.1.1728

Käännös: Veli Pekka Toropainen

54─55

Tammikuussa 1728 Hemminki Ruotsalainen Pajujärveltä valitti jakoveljiensä Narvilahden Niilo Hiltusen, Mikko Hartikaisen ja Jussi Kuosmasen sekä Alapitkän Iivari Hiltusen ja Pöyrälän Abraham Sutisen kanssa, että Lukkarilan Paavo Ollikainen oli ylittänyt 26. helmikuuta 1651 annetun Narvilahden ja Lukkarilan kylien rajan. Siten hän oli kaatanut yhden tynnyrin arviomaan kasken heidän omistamalleen maakappaleelle Maselenmäessä ja korjannut siltä ohria edellisenä syksynä. Hän oli lisäksi kaatanut toisenkin kasken heidän maalleen edellisenä kesänä. Ollikaisen mukaan hän oli kaatanut kaskensa omalle maalleen Maseleneteläpään maakappaleelle. Tämän tiedon Ollikainen ilmoitti olevan myös kukkarokirjassaan. Koska hänellä ei ollut otetta vuoden 1664 maakirjasta, määrättiin asia käsiteltäväksi sitten, kun ote maakirjasta olisi käsillä.

Iisalmen käräjät 26.8.1728

Käännös: Veli Pekka Toropainen

301─302

Elokuussa 1728 samat miehet Pajujärven Hemminki Ruotsalaisen johdolla pyysivät katselmuksen järjestämistä maariidassa Paavo Ollikaisen kanssa. Oikeus katsoi hyväksi suostua tähän pyyntöön.

Iisalmen käräjät 5.─9.9.1729

Käännös: Veli Pekka Toropainen

327─328

Syyskuussa 1729 oikeus määräsi kruununvouti Henrik Ithimaeuksen ja kruununvouti Thomas Aganderin suorittamaan katselmuksen yhdessä määrättyjen lautamiesten kanssa seuraavana kesänä.

Iisalmen käräjät 26.1.1739

Käännös: Veli Pekka Toropainen

61─63

Tammikuussa 1739 talollinen Mikko Hartikainen Narvanlahdelta esitti oikeudelle vanhan ja kuluneen asiakirjan vuodelta 1667. Se kirjattiin uudelleen tuomiokirjaan. Sen mukaan Heikki Ruotsalainen oli jakanut tuolloin erämaita Narvanlahden Hiltusten kesken. Ruotsalaisen jaon kirjoitti 20.1.1670 Elias Samuelinpoika Paldanius. Jako vahvistettiin Iisalmen käräjillä 19.1.1671. Maakappaleet oli jaettu seuraavasti:

1. Alapitkäniemi kolmessa osassa, joista keskimmäinen Heikki Klemetinpoika Hiltuselle, eteläosa Iivari Vänninpoika Hiltuselle ja pohjoisosa Lassi Koposelle. 2. Korpimäki kolmessa osassa, joista eteläosa Iivari Hiltuselle, Itäpuoli Heikki Klemetinpoika Hiltuselle ja Luechpuoli Lassi Koposelle. 3. Silmäsuon itänurkasta kappaleet Heikki Klemetinpojalle ja Lassi Koposelle. 4. Michanjärven päiväranda Iivari Hiltuselle. 5. Pajujärven ahot Hemminki Ruotsalaiselle ja Lassi Koposelle. 6. Polvenahot jaettiin viiteen osaan Lassi Koposelle, Hemminki Ruotsalaiselle, Heikki Klemetinpojalle, Iivari Hiltuselle, Niilo Mikonpojalle ja Yrjö Hiltuselle. 7. Puolet Lahtimäestä, Oravaisenmäestä ja Kotimäestä Iivari Hiltuselle ja Yrjö Hiltuselle. 8. Luhtimäen eteläpuoli ja Mustasaari Onkivedestä Niilo Mikonpoika Hiltuselle ja Heikki Klemetinpoika Hiltuselle. 9. Leipämäki Heikki Klemetinpojalle. 10. Tähinginmäen keskiosa ja sen parannukseksi Petäisentaivat Heikki Klemetinpojalle, Iivari Vänninpojalle ja Niilo Mikonpojalle. 11. Tähinginmäen pohjoispuoli Hemminki Ruotsalaiselle ja Lassi Koposelle. 12. Hannilammin itäpuoli Yrjö Hiltuselle. 13. Maaselänmaa ja Hirvilamminranta Iivari Hiltuselle. 14. Itäpuoli Maaselänmäkiä Heikki Klemetinpoika Hiltuselle. 15. Luech ahot Niilo Mikonpoika Hiltuselle. 16. Tettisuon luech nurkast Sarvelamminmäki Hemminki Ruotsalaiselle ja Lassi Koposelle. 17. Pohiaspää Maanselänmäkiä Yrjö Hiltuselle. 18. Kuudesosa Maanselänmäkiä puolipäivänpuolelda Pekka Niilonpojalle (sukunimi epäselvä). 19. Saarisenranta edelleen jakamatta.