Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

view all

Profiles

  • Jakob Amnell (1711 - 1781)
    Lukkari, kalastaja Ahlainen - vihityt 20.1.1737 Nederby Jakob Amnell Pig: Kristina Mattsd:r Hasselgrén Pori - Björneborg - vihityt ' 30.1.1746 B:borg V: Klock: Jacob Amnell P: Lisa And:sd:r P...
  • Johan Grelsson Norrgård (1633 - 1729)
    Bonde på Holmo (= Mielisholm) Mellangård. Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Parainen, jakso 8, sivu 8: Michelsholm Wästergård, Mellangård; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.12.2022 Em. luett...
  • Johan Samuel Johansson Lindholm (1800 - 1860)
    Kakskerta rippikirja 1807-1817 (AP I Aa:6) Sivu 2 Kulho Fiskar Torp. Savolin, Strandblom, Egert, Cavén, Colin ; SSHY / Viitattu 30.08.2023 Kakskerta rippikirja 1841-1854 (AP I Aa:9) Sivu 29 Kulho Fisk...
  • Johannes Gabrielsson Lindholm (1772 - 1844)
    Parainen Syntynyt / Kastettu 23.11.1772 24.11.1772 Kylä / Talo Röfwarsnäs Isä Drag. Gabr. Hejander Äiti Lena Thoma:dt Lapsi Johanes Röfvarsnäs, poikana Parainen rippikirja 1769-1774 ...
  • Daniel Zachariasson Hedman (1753 - bef.1786)
    Anna Johansdotter Slotte, dotter till Johan Eriksson och Maria Jonasdotter Slotte var inte styvdotter till Daniel Zachariasson Hedman. Anna Johansdotter Slotte, dotter till Johan Danielsson ovh Beata A...

Kalastuksen historia ja perinteet / Viitattu 1.2.2023

Kalastusta on harjoitettu Suomessa niin kauan kuin täällä on ollut ihmisiä eli noin 10 000 vuotta. Kalastus ja veden antimilla herkuttelu ovat tärkeä osa suomalaista elämäntapaa. Vapaa-ajankalastaja käyttää saaliin ravinnoksi omassa taloudessaan valmistaen siitä herkkuruokaa.

Suomalaisen kalastuksen historiiaa / Viitattu 1.2.2023

Esihistoriallisessa Suomessa kalastus oli pääelinkeino. Asumukset sijaitsivat vesien äärellä ja asuinpaikkaa vaihdettiin pyynnin vuotuiskierron mukaan. Vanhimmat asuinpaikka-, pyydys- ja kalanluulöydöt ovat noin 10 000 vuoden ikäisiä.

Esihistoriallisella ajalla alkunsa saanut erävesien kaukokalastus jatkui kausiluonteisena paikoin 1600-luvulle saakka. Kaukaisten kalavesien, erämetsien ja kaskien luokse syntyi vähitellen pysyvää maanviljelysasutusta.

Eräkauden jälkeen kalastuksesta tuli kiinteän asutuksen omavaraistalouden kulmakivi. Sen rytmi niveltyi muiden maaseudun töiden vuotuisrytmiin. Ammattikalastus voimistui 1800-luvulla meri- ja jokialueilla sekä vuosisadan lopusta alkaen järvialueilla. Kalan myyntitulot auttoivat siirtymistä rahatalouteen.

Nykyaikaisen vapaa-ajankalastuksen juuret ovat syvällä historiassa. Sitä elähdyttävät kalastuksen ikivanhat elementit, huvi ja hyöty, jotka ovat säilyneet kaupungistuvassa Suomessa. Toisaalta urheilukalastuksen vaikutteet ovat levinneet ulkomailta saakka.

Ammattikalastuksen kannattavuuden ehdot ovat kiristyneet ja ammattikalastajien määrä 1950-luvulta lähtien jatkuvasti vähentynyt. Pysyäkseen ajan tasalla ammattikalastajat ovat joutuneet erikoistumaan sekä tehostamaan pyyntiään.

Hannu Lauerma: Väestökirjat paljastavat, että nälkävuosina parhaiten pysyttiin hengissä saaristossa – Kalatarjonnan runsaus on osa kriisiaikojen huoltovarmuutta / Viitattu 1.2.2023

Elinkeinot Keskiajalta 1870-luvulle / Viitattu 1.2.2023

Keskiajalla nykyisessä Pohjois-Savossa asuvien lappalaisten talous perustui metsästykseen ja kalastukseen.

Lisää kalastuksen historiiaa: / Viitattu 1.2.2023

  • projekti aloitettu 1.2.2023