Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomen saha-alan ammattilaiset

« Back to Projects Dashboard

view all 69

Profiles

  • Gunnar Karl Gustaf Gyldén (1883 - 1944)
    Kuopion lyseo 3 v. Lehtoniemen konepajalla (Joroinen) eri tehtävissä, mm. kirjurina, 1904-1918. Sortavalan Telakka ja Konepajalla toimitusjohtajana 1918-1928 sekä samaan aikaan Aunuksen Puulike Oy:n Ka...
  • Hella Wuolijoki (1886 - 1954)
    Hella Wuolijoki (née Ella Marie Murrik; 22 July 1886[1] – 2 February 1954[1]), also known by the pen name Juhani Tervapää, was an Estonian-born Finnish writer known for her Niskavuori series.[2] Hell...
  • Antti Walter Ahlström (1875 - 1931)
  • Wasili Feodorov Hosäin Hosainoff (1850 - 1917)
    Shipsowner, businesman. Kommercialråd, Skeppsredare. Kauppaneuvos, Landhandl., Maakauppias. Laivanvarustaja. Muistokivensä sijaitsee vieläkin v. 2009 Salmin Tuleman Sant Nikolaoksen kadetraalin vieress...
  • Anders Ericsson Ahlström (1827 - 1896)
    Muistosanat Karjalatar -lehti 16.5.1896:

Tähän projektiin voi liittää kaikki sahojen omistajat ja sahoilla työskennelleet henkilöt.

Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puutuoteteollisuuden suurin tuotantoala. Sahateollisuuteen kuuluu puun sahaus, höyläys ja kyllästys.

Sahateollisuuden tuotantolaitokset eli sahat jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat käyttävät vuosittain raakapuuta yli 10 000 kuutiometriä ja piensahat tätä vähemmän. Pienten sahayritysten lisäksi piensahoja ovat maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.

Suomen ensimmäisen vesisahan rakennutti vuonna 1533 Erik Fleming. Ne yleistyivät 1600-luvulla, mutta vasta vuonna 1708 perustettiin ensimmäinen tehokas hollantilaistyyppinen ohutteräsaha.

1800-luvun alussa sahoja omistivat monialayritykset, kuten viipurilainen sekatavarakauppa Hackman & Co. joka oli lähes vuosisadan ajan Viipurin ja koko Suomen merkittävimpiä sahatavaran viejiä. Höyrysahat sallittiin vuonna 1857, minkä jälkeen sahatuotanto ei ollut riippuvainen säistä ja vuodenajoista.

A. Ahlström Osakeyhtiöstä, jonka päätoimiala oli sahateollisuus, tuli Suomen suurin teollisuusyritys Walter Ahlströmin aikana 1920-luvulla. W. Rosenlew & Co hankki Hämeenkyrön Kylmäkosken vesisahan ja Seikun sahan. Kokemäenjoen suiston ohella toinen merkittävä sahateollisuuden keskittymä syntyy Kaakkois-Suomeen jonne uitettiin tukkeja sekä Päijänteeltä että Saimaalta. Hans Gutzeit perusti Kotkansaareen uuden tekniikan höyrysahan ”Norjan saha” aloitti toimintansa syksyllä 1872.

Ensimmäinen maailmansota aiheutti vaikeuksia länsiviennile, mutta itsenäisyyden ensimmäisenä vuosikymmenenä Suomesta tuli. todellinen ”metsätasavalta”. Sahat olivat sen tärkeimpiä työllistäjiä. Vuonna 1927 Suomessa oli kaikkiaan yli 600 sahaa, joissa työskenteli 45 000 henkeä.

Vuonna 2015 Suomessa oli teollisia sahoja vajaat 80, joista suurin osa toimi joko Järvi-Suomen tai rannikoiden läheisyydessä.

Lähde: wikipedia/ Suomen sahateollisuus

Kuva: Valkeakosken saha Tervasaaressa v.1890, lähde: Forssan museo, www.piipunjuurella.fi

Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään jatkuvasti.