* Projekti kerää autonomian ajan suomalaisiin sotilasyksiköihin kuuluneiden profiileja, paitsi ei Suomen kaartin jolla on oma projekti. Liitä ensin itsesi projektiin. Liitä sitten ylläpitämäsi sotilaan profiili. Jos et ole profiilin ylläpitäjä, voit kutsua profiilin projektiin.

• Projekti kuuluu pääprojektiin Finnish Military.
  
  

Suomalaiset tarkk'ampujat --- autonomian ajan jalkaväki 1809 - 1917,

kaikki paitsi Suomen kaarti, Rakuunarykmentti ja Meriekipaasi, joilla on oma projekti=

• projekti Suomen kaarti
• projekti Suomen rakuunarykmentti
• projekti Finska sjöekipaget Meriekipaasi
• Aseiden tekninen kehitys muutti sodan luonnetta. Pelkästään muskettien vaihtuminen kivääreiksi, ja niiden vähittäinen kehitys tarkemmiksi ja voimakkaammiksi poisti ratsuväen mahtiaseman. Ratsuväki ei enää pärjännyt jalkaväelle, joka pysäytti ratsurynnäkön ampumalla eturivin hevoset. Tämä kehitys oli alkanut sata vuotta aikaisemmin ratsumiesten vaihtuessa rakuunoiksi. Ratsut jäivät upseereille ja muille nopeaa siirtyilyä tarvitseville. Pienehköjä ratsuväkiosastoja käytettiin edelleen nopeisiin yllätyksiin sekä aseettomien ja pakenevien ryhmien tuhoamiseen.
• Aseen tarkkuus mahdollisti yksittäisten vihollisten ampumisen, kun aikaisemmin oli tähdätty summittain. 1800-luvun puolivälin jälkeen rivistötaistelut vaihtuivat vähitellen ryhmäkohtaiseen hyppäyksittäin tapahtuvaan etenemiseen, jossa käytettiin maastoa hyväksi ja jota suojattiin tulella. Taistelevien ryhmien ja ryhmänjohtajien asema korostui. Tarkk'ampuja siis tarkoitti 1800-luvulla sotilasta, jolla oli epätarkan musketin sijasta käytössään kivääri. 1900-luvun tarkka-ampuja on eri asia ja itseasiassa sala-ampujan kaunisteltu nimitys.
• Suomalaisten sotilaiden lukumäärä oli pieni. Monina nälkävuosijaksoina nuoret miehet vaelsivat ilmoittautumaan sotaväkeen. Useimmat otettiin vain reserviin odottamaan mahdollista sotaa. Autonomian aika oli kuitenkin Suomen maaperällä kokonaan rauhan aikaa. Suomalaisilla ei ollut velvollisuutta taistella alueensa rajojen ulkopuolella, lukuunottamatta vapaaehtoisia palkkasotilaita. Upseerisuvutkin kamppailivat niille "kuuluvista" viroista. Venäjän omassa armeijassa oli kuitenkin loistavia mahdollisuuksia taitaville suomalaisille upseereille ja rohkeille miehille.
• Venäjän ja Suomen armeijan sotilaat olivat palkattuja ja arvostettuja ammattilaisia. Jakopalkkausta (ruotujakoa) ei Suomen suuriruhtinaskunnassa ollut. Joskus erehdytään pitämään sotilaan numeroa ruotuna. Tosin muutamiksi Krimin sodan vuosiksi perustettiin palkattujen lisäksi samannimisiä jakopalkkaisia pataljoonia (ruotujakoisia). Tällöin ruodutus tarkoitti palkanmaksutapaa, jossa Krimin sodasta palaaville annettiin paikallisella vastuunjaolla omaksi esimerkiksi tontti ja talo.
• Suomella oli oma armeija, vaikkakin suppea. Suomen alueella vaikuttivat myös venäläiset yksiköt joita venäläisissä kirjoituksissa nimitetään "suomenmaalaisiksi" (finländska), ei siis Suomen/suomalaisiksi (finska). Vasta vuonna 1880 siirryttiin yleiseen asevelvollisuuteen. Asevelvollisuus vesittyi pian ja Suomen kaartikin lopetettiin 1905 viimeisenä suomalaisena yksikkönä. Valtatyhjiöt olivat keisarikunnassa viimeinen sytyke sisällissotiin.

Kuvia

• Satoja valokuvia. Hae esim. sanoilla "tarkk'ampuja OR tarkkampuja". https://www.finna.fi/Search

Musiikkia

• Suomalaiset tarkk'ampujat (youtube)
• Oolannin sota oli kauhia (youtube)

Lähteitä

• Katselmusluettelot - Autonomian ajan Suomen armeija SSS, genealogia.fi, 
  • Sotilasnimet
  • Heinolan pataljoona - Heinola bataljon
  • Hämeenlinnan pataljoona - Tavastehus bataljon
  • Kuopion pataljoona - Kuopio bataljon
  • Suomen Kaarti - Livgardets finska skarpskyttebataljon
  • Suomen krenatööritarkkampujapataljoona - Finska grenadier skarps
  • Suomen meriekipaasi - Finska sjöekipaget
  • Turun pataljoona - Åbo bataljon
  • Vaasan pataljoona - Vasa bataljon

1780 - 1903

Suomen kadettikoulu

• 1780-1819 Haapaniemen sotakoulu, Rantasalmella. Y. M. Sprengtportenin perustama. Hänen vaikutuksestaan toiminta jatkui katkeamatta vallanvaihdosta huolimatta.
• 1819-1903 Haminassa

1812 - 1819

Suomen sotaväki järjestettiin kokonaan uudelleen:

1. Suomen jääkärirykmentti

• Turun pataljoona
  • Turun komppania
  • Porin komppania
  • Huittisten komppania
  • Tampereen komppania
• Hämeenlinnan pataljoona
  • Hämeenlinnan komppania
  • Helsingin komppania
  • Hauhon komppania
  • Kangasalan komppania

2. Suomen jääkärirykmentti

• Heinolan pataljoona
  • Hollolan (1818 saakka Ylä-Hollolan) komppania
  • Sysmän komppania
  • Heinolan komppania
  • Elimäen komppania
• Kuopion pataljoona
  • Kuopion komppania
  • Joroisten komppania
  • Iisalmen komppania
  • Mikkelin komppania

Viipurin läänin jääkärirykmentti

• Vaasan pataljoona (1. pataljoona 1817 saakka
  • 1. Uudenkaarlepyyn komppania
  • 2. Närpiön komppania
  • 3. Kokkolan komppania
  • 4. Saarijärven komppania
• Viipurin (2.) pataljoona
  • 1. Kyminkartanon komppania
  • 2. Viipurin komppania
  • 3. Käkisalmen komppania
  • 4. Sortavalan komppania

1818 - 1905

Suomen kaarti

• nimi vaihteli:
  • 1817 (Luolajan komennuskunta, joka irtautui Vaasan pataljoonasta)
  • 1818 Helsingin pataljoona
  • 1819 Helsingin harjoituspataljoona
  • 1823 Suomen opetuspataljoona
  • 1827 Suomen opetustarkk'ampujapataljoona
  • 1829 Henkikaartin 3. Suomen tarkk'ampujapataljoona
  • 1878 ylennys Vanhaksi kaartiksi. Henkikaarti säilyi varsinaisena nimenä, mutta Vanha kaarti oli parhaiden henkikaartien arvonimi.
• komppaniat
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania
  • Reservikomppania
  • Reservipataljoona (1854-1856)
    • Reservikomppania
    • Varamieskomppania

1819 - 1827

Suomen sotaväki järjestettiin kokonaan uudelleen:

1. Suomen jalkaväkirykmentti

• Turun pataljoona
  • Turun komppania
  • Porin komppania
  • Huittisten komppania
  • Tampereen komppania
• Vaasan pataljoona
  • Uudenkaarlepyyn komppania
  • Närpiön komppania
  • Kokkolan komppania
  • Saarijärven komppania

2. Suomen jalkaväkirykmentti

• Hämeenlinnan pataljoona
  • Sääksmäen komppania
  • Janakkalan komppania
  • Hauhon komppania
  • Tammelan komppania
• Heinolan pataljoona
  • Hollolan komppania
  • Sysmän komppania
  • Heinolan komppania
  • Elimäen komppania

Suomen jääkärirykmentti

• Kuopion pataljoona
  • Kuopion komppania
  • Joroisten komppania
  • Iisalmen komppania
  • Mikkelin komppania
• Viipurin pataljoona
  • Kyminkartanon komppania
  • Viipurin komppania
  • Käkisalmen komppania
  • Sortavalan komppania

1827 - 1831

Suomen sotaväki järjestettiin uudelleen:

1. Suomen tarkk'ampujaprikaati

• 1. Turun tarkk'ampujapataljoona
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania
• 2. Vaasan tarkk'ampujapataljoona
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania

2. Suomen tarkk'ampujaprikaati

• 3. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania
• 4. Heinolan tarkk'ampujapataljoona
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania

3. Suomen tarkk'ampujaprikaati

• 5. Kuopion tarkk'ampujapataljoona
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania
• 6. Viipurin tarkk'ampujapataljoona
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania

Suomen kadettikoulu

• Hamina

1830 - 1880

Meriekipaasi

• 1. Suomen meriekipaasi (1830–1862)
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania (1858 saakka)
  • 4. komppania (1858 saakka)
  • 5. komppania (1845 saakka)
  • 6. komppania (1845 saakka)
  • 7. komppania (1845 saakka)
  • 8. komppania (1845 saakka)
• 1. Suomen kaaderiekipaasi (1862–1880)
  • komppania
• 2. Suomen meriekipaasi (1854–1856)
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • Reservikomppania

1846 - 1880

Helsingin junkkarikoulu

1846 – 1860

Suomen krenatööritarkk'ampujapataljoona

nimi vaihteli:

• Suomen tarkk'ampujapataljoona (1846–1848), Turussa
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania
• Suomen krenatööritarkk'ampujapataljoona (1848–1856), Turussa
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania
  • 1854-1856 reservipuolipataljoona
    • Reservikomppania
    • Varamieskomppania
• Suomen harjoitustarkk'ampujapataljoona (1856–1857), Turussa
  • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania
• Suomen opetustarkk'ampujapataljoona (1857–1859), Hämeenlinnassa
  • 1. komppania
  • 2. komppania
• Suomen opetustarkk'ampujakoulu ja opetustarkk'ampujakomppania (1859–1860), Hämeenlinnassa
  • koulu
  • komppania

1854 – 1868

Krimin sotaa varten perustettiin seuraavat poikkeuksellisesti jakopalkkaiset pataljoonat.

Suomen Ruotujakoinen 1. Turun Tarkk'ampujapataljoona

• • 1. Mynämäen komppania
  • 2. Maskun komppania
  • 3. Paimion komppania
  • 4. Uskelan komppania

Suomen Ruotujakoinen 2. Vaasan Tarkk'ampujapataljoona

• • 1. Kokkolan komppania
  • 2. Lapuan komppania, vuodesta 1858 3. Isonkyrön komppania
  • 3. Lappajärven komppania, vuodesta 1858 2. Vöyrin komppania
  • 4. Vaasan komppania

Suomen Ruotujakoinen 3. Oulun Tarkk'ampujapataljoona

• Ruotujakoinen Oulun pataljoona, ks. myös rippikirja 1860-1865
• Päällystöluettelo
  • 1. komppania, vuodesta 1859 2. Oulun komppania
  • 2. komppania, vuodesta 1859 1. Kemin komppania
  • 3. Raahen komppania
  • 4. Kalajoen komppania

Suomen Ruotujakoinen 4. Kuopion Tarkk'ampujapataljoona

• Suomalaisia mm. Tsetseniassa prinssi Samilia vangitsemassa.
  • 1. komppania, vuodesta 1858 4. Leppävirran komppania
  • 2. komppania, vuodesta 1858 1. Iisalmen komppania
  • 3. komppania, vuodesta 1858 2. Jyväskylän komppania
  • 4. komppania, vuodesta 1858 3. Kuopion komppania

Suomen Ruotujakoinen 5. Mikkelin Tarkk'ampujapataljoona

• 5. ruotujakoisen Suomen Mikkelin tarkka-ampujapataljoonan seurakunnan arkisto
  • 1. komppania
  • 2. komppania Matti Heikinpoika Lindholm
  • 3. komppania Juho Antinpoika Saal -1855
  • 4. komppania

Suomen Ruotujakoinen 6. Hämeenlinnan Tarkk'ampujapataljoona

• • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania

Suomen Ruotujakoinen 7. Porin Tarkk'ampujapataljoona

• • 1. komppania, vuodesta 1858 4. Ikaalisten komppania
  • 2. komppania, vuodesta 1858 3. Tyrvään komppania
  • 3. komppania, vuodesta 1858 2. Loimaan komppania
  • 4. komppania, vuodesta 1858 1. Ulvilan komppania

Suomen Ruotujakoinen 8. Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoona

• Suomen Ruotujakoinen 8. Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoona Pääkatselmusluettelo 1859.pdf
  • 1. komppania, vuodesta 1858 3. komppania
  • 2. komppania, vuodesta 1858 1. komppania
  • 3. komppania, vuodesta 1858 2. komppania
  • 4. komppania

Suomen Ruotujakoinen 9. Viipurin Tarkk'ampujapataljoona

• • 1. komppania
  • 2. komppania
  • 3. komppania
  • 4. komppania

1879-1881

Suomen Opetustarkk'ampujakomppania

• Opetti uutta alipäällystöä kouluttajiksi tulevaa asevelvollista sotaväkeä varten. Upseerit, aliupseerit ja ns. askaremiehet komennettiin Suomen Kaartista.

1880-1902

Yleinen asevelvollisuus , jolloin sotaväki järjestettiin uudelleen seuraavasti:

• Suomen 1. Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoona (Helsinki)
  • 1. Artjärven reservikomppania (Artjärvi)
  • 2. Tuusulan reservikomppania (Tuusula)
  • 3. Lohjan reservikomppania (Lohja)
  • 4. Halikon reservikomppania (Halikko)
• Suomen 2. Turun Tarkk'ampujapataljoona
  • 5. Maarian reservikomppania (Maaria)
  • 6. Uudenkaupungin reservikomppania (Uusikaupunki)
  • 7. Ulvilan reservikomppania (Ulvila)
  • 8. Ikaalisten reservikomppania (Ikaalinen)
• Suomen 3. Vaasan Tarkk'ampujapataljoona
  • 9. Närpiön reservikomppania (Närpiö)
  • 10. Laihian reservikomppania (Laihia)
  • 11. Alavuden reservikomppania (Alavus)
  • 12. Kruunupyyn reservikomppania (Kruunupyy)
• Suomen 4. Oulun Tarkk'ampujapataljoona
  • 13. Oulun reservikomppania (Oulainen)
  • 14. Oulun reservikomppania (Oulu)
  • 15. Kemin reservikomppania (Kemi)
  • 16. Kajaanin reservikomppania (Kajaani)
• Suomen 5. Kuopion Tarkk'ampujapataljoona
  • 17. Iisalmen reservikomppania (Iisalmi)
  • 18. Suonenjoen reservikomppania (Suonenjoki)
  • 19. Juuan reservikomppania (Juuka)
  • 20. Joensuun reservikomppania (Joensuu)
• Suomen 6. Mikkelin Tarkk'ampujapataljoona
  • 21. Savonlinnan reservikomppania (Savonlinna)
  • 22. Mikkelin reservikomppania (Mikkeli)
  • 23. Mäntyharjun reservikomppania (Mäntyharju)
  • 24. Taavetin reservikomppania (Taavetti)
• Suomen 7. Hämeenlinnan Tarkk'ampujapataljoona
  • 25. Lammin reservikomppania (Lammi)
  • 26. Urjalan reservikomppania (Urjala)
  • 27. Oriveden reservikomppania (Orivesi)
  • 28. Saarijärven reservikomppania (Saarijärvi)
• Suomen 8. Viipurin Tarkk'ampujapataljoona
  • 29. Lappeenrannan reservikomppania (Lappeenranta)
  • 30. Muolaan reservikomppania (Muolaa)
  • 31. Rautjärven reservikomppania (Rautjärvi)
  • 32. Sortavalan reservikomppania (Sortavala)
• Suomen Kadettikoulu (Hamina)

1905

• 1905 lopetettiin Suomen kaarti viimeisenä suomalaisena yksikkönä
  

Henkivartioväen 3. Tarkk'ampujapataljoona

Taistelut

• 1830–1831: Puolan kapina: vain Suomen Kaarti osallistui.
• 1853–1856: Krimin sota: Suomi on Krimin sodan sivunäyttämönä. Oolannin sodassa Englannin ja Ranskan laivastot hyökkäilevät Suomen rannikoille tuottaen suurta tuhoa. Bomarsundin taistelu ja Viaporin pommitus. Osa suomalaisista, mm. " Suomen ruotujakoisen 4. Kuopion tarkk'ampujapataljoonan" miehet, taistelelevat Tsetseniassakin ja ovat vangitsemassa prinssi Samilia. Suomalaiset on sijoitettu venäläisiin yksiköihin, joita komentaa suomalainen Casimir Ehrnrooth. Kokkolassa Halkokarin kahakka.
• 1877–1878: Turkin sota: vain Suomen Kaarti osallistui.