Follow
Tullitoiminnan juuret Suomen alueella yltävät yli 600 vuoden päähän.
Tämä projektin tarkoituksena on koota yhteen tullin palveluksessa Suomessa olleiden henkilöiden Geni-profiileja.
Tullitoiminnan alku ja Ruotsin vallan aika
Tulli on yksi Suomen vanhimmista viranomaisista.Tullimaksujen kanto Suomessa alkoi keskiajalla. Tullit maksettiin käteisenä rahana, toisin kuin muut verot, ja se teki niistä tärkeän tulonlähteen kruunulle.
Tullitoiminnan synty liittyy kaupunkilaitoksen kehitykseen. Tulleja maksettiin ulkomaisista kauppatavaroista ja ulkomaankauppaa sai käydä vain kaupungeissa. Säännöllistä tullien kantamisesta tuli Kustaa Vaasan aikana ja vuonna 1636 Ruotsin valtakuntaan perustettiin erityinen tullilaitos.
Tulli oli yksi ensimmäisiä valtionhallinnon laitoksia, jonka virkamiehillä oli yksityiskohtaisesti määritellyt tehtävät.
Tullin tehtävänä oli kantaa tullit ja maksut sekä valvoa, että ne maksettiin. Tulli myös tutki tullirikokset ja toimi niiden syyttäjänä oikeudessa. Tätä varten oli kaupungeissa erityiset meritullioikeudet. Sittemmin tullirikokset siirtyivät raastuvanoikeuksissa käsiteltäviksi.
Tullia kutsuttiin alkuun meritulliksi. 1600-luvulla otettiin käyttöön myös sisämaan tullit, jotka maksettiin kaupunkien porteilla kotimaisista kauppatavaroista. Niistä vastasi maatullilaitos. Lisäksi Tulli kantoi merenkulun maksuja, kuten luotsi- ja majakkamaksua, josta sittemmin tuli väylämaksu.
Kun venäläiset vuonna 1808 valtasivat Suomen, miehityshallinto lopetti maatullilaitoksen, jolloin tullimiehet poistuivat kaupunkien porteilta. Meritullikamarit jäivät toimintaan.
Venäjän vallan aika
Suomen Venäjään liittämisen jälkeen päätettiin, että maiden välille jäisi tulliraja. Suomesta tuli oma tullialueensa. Sitä valvomaan tarvittiin oma tullilaitos, jonka asema vahvistettiin 18. helmikuuta 1812.
Ruotsin ajalta periytyneet meritullikamarit alistettiin uudelle keskusvirastolle, päätullijohtokunnalle. Ahvenanmaalle ja Tornioon perustettiin uudet tullikamarit. Pääosa vanhan maatullilaitoksen henkilökunnasta siirrettiin osaksi meritullilaitosta, jota alettiin kutsua Suomen tullilaitokseksi.
Suomen ja Venäjän välinen tulliraja perustui pääosin Venäjän tarpeisiin. Tulevaisuuden kannalta kuitenkin oli tärkeää, että Suomessa kannetut tullit voitiin käyttää Suomessa ja Suomella oli oma tullitariffi. 1800-luvun lopulla alettiin vaatia Suomen ja Venäjän tullilaitosten yhtenäistämistä. Hankkeet tullirajan poistamiseksi jäivät toteuttamatta keisarikunnan ajautuessa sisäisiin mullistuksiin 1900-luvulle tultaessa.
Itsenäisyyden aika
Kun Suomi itsenäistyi sillä oli valmiina vakiintuneet tullirajat ja tullilaitos. Tulleilla oli huomattava merkitys valtiontaloudelle. Tullimaksut olivat 1930-luvulle saakka valtion tärkein tulonlähde. Tullit ja tulliedut olivat myös valtiovallalle tärkeä kauppa- ja talouspoliittinen instrumentti. Kansainväliseen vapaakauppaan siirtymisen myötä tullimaksut alenivat, mutta muiden tullauksen yhteydessä kannettavien verojen merkitys kasvoi.
Tullin asema merialueiden valvojana päättyi vuonna 1930 Merivartiolaitoksen perustamiseen. Vuonna 1936 itäraja siirtyi kokonaisuudessaan Rajavartiolaitoksen valvontaan. Tulli valvoi enää läntistä maarajaa sekä satamiin saapuvia laivoja ja niiden lastia. Vuodesta 1928 myös ulkomaan lentoliikenne kuului Tullin valvonnan piiriin.
Lähteet:
https://tulli.fi/tutustu-tulliin/tullimuseo/tullin-historiaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tulli
Kuva: Kuvakoosteessa Tulli- ja pakkahuoneen henkilökuntaa. Valokuvaaja Daniel Nyblin, 1902. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0
https://finna.fi