Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Turun tuomiokirkkoon haudatut

« Back to Projects Dashboard

Project Tags

view all 81

Profiles

  • Thomas Thomasson Florinus (c.1590 - c.1648)
    Florinus, Thomas Thomae (noin 1590–1648) Tomas Tomasson S Turku noin 1590. V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson / Thomas Aeschilli ja N.N. (mainitaan leskenä Liedossa 1635). Ylioppilas (Nor...
  • Håkan Christiernson Frille, till Loncho (1380 - c.1439)
    Äldre svenska frälsesläkter - Frille s. 227-234. Død Om 1439 Gravlagt Åbo domkyrka Hel. lekamens kapell til Løncho, var 1410 Herredshøvding i Sønderfinne Herred i Finland, gav 1425 sin Brod...
  • Klaus Lydekesson Djäkn (c.1379 - 1437)
    Tuomari. Häme. Turun linnan vouti. Klaus Lydekesson Djäknin alkuperästä ja vanhemmista on esitetty monenlaisia teorioita. Luotettavin ajantasainen tieto löytyy Äldre Svenska Frälsesläkter -julkaisust...
  • Elin Klöfverblad (1602 - 1661)
    Reference: MyHeritage Family Trees - SmartCopy : Dec 22 2017, 8:55:02 UTC
  • Margareta Gödiksdotter Fincke, till Kanckas (c.1578 - 1646)
    1. Margareta. — Avled före 18.5 1647 och begrovs 20.6 samma år i Åbo domkyrka. — Var trolovad 1611 och blev gift 1613 med sedermera fältmarskalken Evert Horn (af Kanckas), vilken stupade 30.7 1615 vi...

Naamakirjassakin samaa asiaa:

[https://www.facebook.com/groups/562128557303970/?fref=ts]

25.4.2016

Kirkkoon haudatuista vainajista on olemassa tiedot keskiaikaisessa tilikirjassa: Åbo domkyrkas räkenskaper. Vanhanaikaisella ruotsilla kirjoitetussa dokumentissa on vuosiluvut, päivämäärät ja nimet. Osassa myös tieto kirkon kohdasta, johon vainaja on haudattu. Teos kattaa vuodet 1550-1735. Kirja on Turun tuomiokapitulin ja samalla valtion kirjanpitoa. Varsinaista väestökirjanpitoa ei keskiajalla ollut. Åbo domkyrkas räkensk…


Turun tuomiokirkossa olevia hautoja on myös Carl von Bonsdorffin teoksessa "Åbo stads historia under sjuttonde seklet I". Haudoista löytyy tietoja myös A. Lindmanin teoksessa "Turun tuomiokirkosta ja sen muinaismuistoista."

[https://www.facebook.com/photo.php?fbid=483038485227992&set=oa.562892077227618&type=3&theater]

[https://www.facebook.com/photo.php?fbid=483038531894654&set=oa.562892077227618&type=3&theater]

[https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/13094416_483038531894654_4829683992209543062_n.jpg?oh=df19b96450f4e6d1b47df41d6585320c&oe=58643D75]

[https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/13076567_483038571894650_8994310192859654672_n.jpg?oh=c09b78263ddcfc692cc1837951baf171&oe=587CA400]

Turun tuomiokirkon tilikirjat

Åbo Domkyrkas räkenskaper 1671-1677 (III Gla:2) [http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119579] Åbo domkyrkas Räkenskaper 1682-1689 (III Gla:5) [http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119554] Åbo domkyrkas Räkenskaper 1689-1694 (III Gla:6 [http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119535] Åbo domkyrkas Räkenskaper 1694-1703 (III Gla:7) [http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119575]

uutinen 20.11.2016 http://yle.fi/uutiset/3-9270756 Uusi tietokanta ja vanhat haasteet Kansallisarkisto avasi syksyllä http://df.narc.fi/ -tietokannan ja hakupalvelun, johon on koottu kaikki Suomea koskevat keskiaikaiset asiakirjat. Diplomatarium Fennicumin tieteellisen sisällön pohjan muodostaa valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausenin toimittama kahdeksanosainen editiosarja Finlands medeltidsurkunder 1910–1935 sekä Turun tuomiokirkon musta kirja Registrum Ecclesiae Aboensis eller Åbo Domkyrkas Svartbok 1890. Yhteensä teokset sisältävät yli 6700 tekstin editiot. Keskiaikaisissa lähteissä näkyvät suomalaiset piispat ja papisto sekä aatelissuvut, kuten Hornit, Tottit ja Kurjet, mutta myös tuikituntemattomiksi jääviä Juhani Juhaninpoikia, joiden kotipaikka ei ole selvillä. Vanhojen arkistojen aarteiden avaamisessa on haasteita myös aivan käytännössä, koska tekstit on kirjoitettu latinaksi koukeroisilla kirjaimilla.

[https://www.facebook.com/photo.php?fbid=716758555140959&set=gm.653440041506154&type=3 ]

Turun tuomiokirkkoon haudatut

Turun tuomiokirkko on Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta. Turun tuomiokirkko kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin ja on Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Pitkän rakennusajan vuoksi tuomiokirkko edustaa useaa eri tyylisuuntaa, muun muassa romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista tyyliä.

Turun tuomiokirkon alkuvaiheista on hyvin vähän tietoa. Todennäköisesti kirkko rakennettiin aivan 1200-luvun lopulla puusta. Sen vihkimisen ajankohdasta on epävarmuutta. Kirkko on saatettu vihkiä käyttöön vuosien 1292 ja 1296 välillä tai 17. kesäkuuta 1300 tai 1300-luvun alussa, mahdollisesti 1309. Tutkimuksessa on ollut aikaisemmin vallalla ajatus, että kirkko olisi rakennettu tiilestä jo 1200-luvun lopussa. Teoria on kuitenkin kyseenalaistettu. Knut Draken mukaan kirkon ydinosa on todennäköisesti rakennettu harmaakivestä 1300-luvun loppupuolella. Markus Hiekkanen pitää Draken perusteluita kivikirkon nuoremmasta iästä vankkoina ja on esittänyt varhaisimmille kiviosille vielä myöhäisempää ajoitusta 1400-luvun alkuun. Kirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle Pyhälle Henrikille.

Vuonna 1318 novgorodilaisten kerrotaan polttaneen kirkon. Aikaisemmin vallinneen käsityksen mukaan hävitystä seurannut rakennuksen uusinta laajeni uuden kuoriosan rakentamiseen, joten kirkon runko sai pääasiassa nykyisen laajuutensa. Aikaisemman käsityksen mukaan lisärakennuksen valmistuttua 1300-luvun puolivälissä korotettiin torni sopusuhtaiseksi laajennetun rungon kanssa ja jo sataluvun lopulla käytiin käsiksi uusiin laajennustöihin kappelien rakentamisella. Tätä jatkui pitkin 1400-lukua, kunnes kirkon vanha runko miltei kauttaaltaan ympäröitiin kappeleilla. Muun muassa itäpäädyn Kaikkien Pyhien kappeli on rakennettu 1470-luvulla.

Rakentamisessa olivat myös kirkon ikkunat suurimmalta osalta peittyneet. Sen takia korotettiin keskilaivaa ja holveja, niin että siihen saatiin ikkunat sivulaivojen vesikattojen yläpuolelle. Tämä työ suoritettiin kahdessa jaksossa, kunnes koko keskilaiva 1460-luvulla voitiin vetää yhtäjaksoisen holvin alle. Samanlaatuinen tasoitus suoritettiin eteläisessä kappelisarjassakin, joka jaettiin kahteen kerrokseen ja pantiin yhtenäiseen vesikattoon.

//s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/89/b6/6e/61/5344484e46db4742/turku_cathedral_5_large.jpg

Noin vuoden 1470 vaiheilla rakennettiin kirkon rungon jatkoksi sen itäpäähän mahtava kulmikas kappeli, joka nykyisin on kirkon pääkuorina. Samalla rakennettiin kirkon ympäri toista metriä paksu ja runsaat 3,5 m korkea muuri, joka ympäröi laajaa rauhoitettua kirkkopihaa. Sen yhteyteen rakennettiin lukuisia rakennuksia, joista monet tulivat 1600-luvulla perustetun Turun akatemian käytettäviksi.

Mahtavimmillaan Turun tuomiokirkko oli katolisen ajan lopulla, jolloin vaikutusvaltaiset kirkkoruhtinaat kartuttivat sen loistoa ja kalleuksia runsain lahjoituksin. Sisustuksesta mainittakoon monilukuiset alttarit ja kuorit, jotka tulivat piispojen ja muiden ylhäisten hautakappeleiksi. Näistä ovat huomattavimpia Tottin, Stålhandsken, Munckin eli Kijkin, Tavastin ja Gezeliusten kappelit sekä ns. Kankaisten kappeli, joka on rakennettu vasta 1650-luvulla.

Turun tuomiokirkkoa on uudellakin ajalla monesti uusittu. Tornia on korotettu kolmestikin, vuosien 1681, 1738 ja 1827 tulipalojen jälkeen. Erityisesti Turun palo vuonna 1827 vaurioitti kirkkoa pahasti. Tuolloin tuomiokirkon kattoa oltiin uusimassa kupariseksi, minkä vuoksi katto oli avattu. Palo tuhosi tuomiokirkon sisustan ja sen vuonna 1758 valmistuneen tornin huipun. Nykyinen huippu on rakennettu palon jälkeen. Sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Samoin kirkon kappeleita sekä pääkuoria on palon jälkeen uudistettu sisäpuolelta muun muassa maalauksin.

Nykyisin kirkkoa korjataan sen rakennushistoriallisia arvoja kunnioittaen.

//s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/9d/6c/01/48/5344484e1a81af18/turku_cathedral_3_large.jpg

Tuomiokirkon haudat

Turun tuomiokirkko oli satojen vuosien ajan Suomen merkittävin hautapaikka. Kirkon lattian alle vuosisatojen kuluessa haudattujen henkilöiden määrä laskettaneen tuhansissa. Kirkossa on 90 muurattua hautakammiota eli muurihautaa sekä laskematon määrä multahautoja. Turun tuomiokirkkoon hautaaminen lopetettiin 1784.

Tuomiokirkossa on useita hautakappeleita, joista merkittävimmät ovat:

  • Kankaisten kappeli on Hornien ja Kurkien hautakappeli, jossa on kuningatar Kaarina Maununtyttären sarkofagi sekä hänen marmorikuvansa. Lattian alle on haudattu Turun hovioikeuden presidentti, valtioneuvos Jöns Kurck sekä mm. marsalkat Evert Kaarlenpoika Horn ja hänen poikansa Kustaa Evertinpoika Horn af Marienborg.
  • Tavastin kappeli eli entinen Pyhän ruumiin kappeli on hautakammioista suurin. Sen rakennutti piispa Maunu Tavast. Hänen hautansa on hautakammion keskellä. Hänen vasemmalla puolellaan on haudattuna hänen seuraajansa Olavi Tavast sekä oikealla puolella piispa Maunu Stjernkors. Kammioon on haudattu myös piispa Martti Skytte sekä skotlantilainen kenraalimajuri Samuel Cobron. Kammion ympärillä on rautainen aitaus, johon on kuvattu Tavast-suvun vaakunoita sekä vuosiluku 1425.
  • Tottin hautakammio oli ennen Pyhän Laurentiuksen kappeli. Kammion lattian alle on haudattuna useiden Tott-, Creutz- ja Brahe-sukujen edustajien maalliset jäännökset. Näistä merkittävimmät ovat Åke Tott ja hänen puolisonsa Sigrid Bjelke ja Kristina Brahe, Erik XIV:n tytär Sigrid Wasa sekä maaherra Lorenz Creutz nuorempi. Kaarina Maununtytär oli aiemmin haudattuna samassa kammiossa, kunnes hänet siirrettiin Kankaisten hautakammioon. Kammiossa säilytettiin myös Pyhän Henrikin pyhäinjäännökset, kunnes venäläiset ryöstivät ne vuonna 1720. Kammiossa on Pietari Brahen vuonna 1678 pystyttämä muistomerkki.
  • Gezeliuksen hautakammioon – entinen Pyhän Yrjön kappeli – on haudattu piispa Johannes Gezelius vanhempi, hänen poikansa piispa Johannes Gezelius nuorempi sekä tämän poika, Porvoon piispa Johannes Gezelius.
  • Kijkin hautakammion paikalla sijainneeseen vanhempaan muurihautaan on haudattu muun muassa Turun hovioikeuden presidentti Juhana Munck.
  • Stålhandsken hautakammioon entiseen Sielujen kuoriin on haudattu Torsten Stålhandske. Hänen maalliset jäännöksensä ovat suuressa messinkisin koristeluin varustetussa tina-arkussa, joka on valmistettu Stettinissä hänen kuolinvuotenaan. Arkku oli alun perin lattian alla hautaholvissa, mutta nostettiin näkyville 1800-luvun lopun restaurointien yhteydessä.
  • Wallenstjernan hautakammion rakennutti vuonna 1677 Turun hovioikeuden asessori Olof Wallenstjerna sukunsa hautakammioksi.

//////

Naamakirjassakin samaa asiaa:

[https://www.facebook.com/groups/562128557303970/?fref=ts]

25.4.2016

Kirkkoon haudatuista vainajista on olemassa tiedot keskiaikaisessa tilikirjassa: Åbo domkyrkas räkenskaper. Vanhanaikaisella ruotsilla kirjoitetussa dokumentissa on vuosiluvut, päivämäärät ja nimet. Osassa myös tieto kirkon kohdasta, johon vainaja on haudattu. Teos kattaa vuodet 1550-1735. Kirja on Turun tuomiokapitulin ja samalla valtion kirjanpitoa. Varsinaista väestökirjanpitoa ei keskiajalla ollut. Åbo domkyrkas räkensk…


Turun tuomiokirkossa olevia hautoja on myös Carl von Bonsdorffin teoksessa "Åbo stads historia under sjuttonde seklet I". Haudoista löytyy tietoja myös A. Lindmanin teoksessa "Turun tuomiokirkosta ja sen muinaismuistoista."

[https://www.facebook.com/photo.php?fbid=483038485227992&set=oa.562892077227618&type=3&theater]

[https://www.facebook.com/photo.php?fbid=483038531894654&set=oa.562892077227618&type=3&theater]

[https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/13094416_483038531894654_4829683992209543062_n.jpg?oh=df19b96450f4e6d1b47df41d6585320c&oe=58643D75]

[https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/13076567_483038571894650_8994310192859654672_n.jpg?oh=c09b78263ddcfc692cc1837951baf171&oe=587CA400]

Turun tuomiokirkon tilikirjat

Åbo Domkyrkas räkenskaper 1671-1677 (III Gla:2) [http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119579] Åbo domkyrkas Räkenskaper 1682-1689 (III Gla:5) [http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119554] Åbo domkyrkas Räkenskaper 1689-1694 (III Gla:6 [http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119535] Åbo domkyrkas Räkenskaper 1694-1703 (III Gla:7) [http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119575]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897314

https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-312462.KA_VAKKA-919685.KA/HierarchyTree?recordID=narc.VAKKA-312462.KA_VAKKA-919685.KA

https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_tuomiokirkko

uutinen 20.11.2016 http://yle.fi/uutiset/3-9270756 Uusi tietokanta ja vanhat haasteet Kansallisarkisto avasi syksyllä http://df.narc.fi/ -tietokannan ja hakupalvelun, johon on koottu kaikki Suomea koskevat keskiaikaiset asiakirjat. Diplomatarium Fennicumin tieteellisen sisällön pohjan muodostaa valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausenin toimittama kahdeksanosainen editiosarja Finlands medeltidsurkunder 1910–1935 sekä Turun tuomiokirkon musta kirja Registrum Ecclesiae Aboensis eller Åbo Domkyrkas Svartbok 1890. Yhteensä teokset sisältävät yli 6700 tekstin editiot. Keskiaikaisissa lähteissä näkyvät suomalaiset piispat ja papisto sekä aatelissuvut, kuten Hornit, Tottit ja Kurjet, mutta myös tuikituntemattomiksi jääviä Juhani Juhaninpoikia, joiden kotipaikka ei ole selvillä. Vanhojen arkistojen aarteiden avaamisessa on haasteita myös aivan käytännössä, koska tekstit on kirjoitettu latinaksi koukeroisilla kirjaimilla.

[https://www.facebook.com/photo.php?fbid=716758555140959&set=gm.653440041506154&type=3 ]

//s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/ef/fc/88/39/5344484e1a81af16/turku_cathedral_1_large.jpg