Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Vesangan postitoimipaikan lähes satavuotinen historia alkoi vuonna 1897, jolloin Keisarillinen Senaatti avasi Jyväskylästä Haapamäelle kulkevan rautatien jokapäiväiselle liikenteelle. Samalla perustettiin Vesangan ja Asunnan rautatiepysäkeille postiasema ja Kintaudelle ll luokan postitoimisto. Postiasema (postipysäkki) oli toimipaikoista pienin. Vesanka osoittautui vilkkaaksi toimipaikaksi ja jo seuraava vuonna postiasemasta tuli toisen luokan postitoimisto.

Vesangan asemalle tulevan ja sieltä lähtevän postin vaihdosta sekä lajittelusta vastasi asemapäällikkö. Kun rautatie- ja postiliikenne lisääntyivät ja palvelut monipuolistuivat, asemapäällikkö ei enää varsinaisen viranhoitonsa vuoksi ehtinyt osallistumaan postitehtäviin. Tämän vuoksi Vesangan asemalle anottiin toimistoapulaista, joka vastaisi postin toiminnasta. Pyyntöön suostuttiin ja postiapulainen aloitti työnsä vuonna 1945. Asemamiehet hoitivat kuitenkin edelleen postinvaihdon postiljoonivaunujen kanssa.

Merkittävä muutosvuosi Vesangan postille ja kyläläisille oli vuosi 1962, jolloin postitoimipaikka muutti pois rautatieasemalta. Uudet tilat löytyivät Kettulanmäeltä kauppias Vieno Niemisen omistamasta kiinteistöstä. Samalla lakkasi postinvaihto posti- ja posteljoonivaunujen kanssa. Junat korvattiin autoilla, jotka kuljettivat kirjeet, lehdet ja paketit junia tehokkaammin. Vesankalaiset saivat postinsa jopa 6 tuntia aikaisemmin kuin ennen.

Postin toiminta oli vilkkaimmillaan 1970-luvulla. Toiminta vilkastui myös Vesangassa, jolloin tuli tarve uudistaa vanhentuneita ja pieniksi käyviä tiloja. Uudet toimitilat rakennettiin vuonna 1972 kauppias Rainer Hämäläisen omistamaan kiinteistöön, jossa oli oltu vuokralla kymmenisen vuotta.

Seuraavalla vuosikymmenellä yhteiskunnalliset muutokset alkoivat vaatia tehokkuutta ja tulosta myös postilta. Posti muuttui virastosta liikelaitokseksi. Tämä tiesi myös Vesangan postin loppua. Vuonna 1991 Vesangan postitoimiston ovi sulkeutui viimeisen kerran.


s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/5e/54/a5/b3/5344484efac66f23/vesanganpostileimoja_medium.jpg

Asemapäälliköt

Laaksovirta Jakob B. -1935
Nurmi Eino V. 1935-1949 (1950)
Pipinen Sulo A. 1949- (1950)

Postiapulaiset ja postitoimistonhoitajat

Ohvo Vieno 1945
Janatuinen Aino 1945-1946
Meronen Saara os. Viinamäki 1947-1988
XX 1988-1991

Maalaiskirjeenkanto ja postinjakelu

Vesangasta kannettiin postia lähiseuduille, jotka olivat useiden kilometrien päässä rautatiestä ja postinvaihtopaikasta. Maalaiskirjeenkantolinjoja oli kolme. Ensimmäinen reitti kulki Vesangan postitoimistosta Saukkolan postipysäkille ja myöhempinä vuosina linja jatkui Sarvenperälle. Toinen postilinja ulottui Vesangan postitoimistolta Nyrölän postipysäkille ja edelleen Saksalan taloon. Kolmas linja eli Vesangan ja Kuohun välinen postireitti lakkasi vuonna 1927, kun Kuohun postipysäkki muuttui postitoimistoksi.

Ruokkeella asuvat hoitivat postiasiansa joko Jyväskylässä tai Vesangassa. He saivat oman Jyväskylän konttorin alaisen postipysäkin vuonna 1945 ja postitoimiston vuonna 1961.

Postinkantolinjojen muutokset ja uudelleen järjestelyt olivat jatkuvasti mietittävinä. Rajanvetoa käytiin erityisesti Kuohun kantopiirien kanssa, sillä kylien rajamailla oleva asutus saattoi saada postia jopa kahdelta suunnalta eli Vesangasta ja Kuohulta.

Humalamäki kuului pitkään Kuohun kantopiiriin. Ne humalamäkiset, jotka asuivat lähellä Vesangan asemaa hakivat postinsa mieluummin Vesangasta kuin Kuohulta. Humalamäkeen anottiin myös omaa postipysäkkiä 1950-luvulla, mutta asukkaita oli sen verran vähän (57 yli 15-vuotiasta), että toimintaa pidettiin kannattamattomana. Myönnytyksenä humalamäkiset saivat oman postilaatikon Petäjäveden tien varteen. Kun kauppias Toivo Lahtinen vuonna 1964 alkoi postinkuljetuksen autollaan, muodostettiin uusi kirjeenkantolinja, joka vei postia sekä Nyrölän että Humalamäen asukkaille.

Kettulanmäen lähellä asuvat hakivat kirjeensä, lehtensä ja pakettinsa postitoimistosta, kunnes vuonna 1961 aloitettiin postinjako myös toimiston lähiympäristöön.

Postipysäkkien hoitajat

Nyrölä

Ahola Vihtori
Lehto Kalle (1948 Nyrölän postiasema ll)

Saukkola

Aalto Edla
Lindstedt Arvid
Honkala Oskari
Pekkanen Hjalmar
Harviainen K. A.
Pekkanen Väinö
Halmemies Aili
Orilahti Salme (1951 Saukkolahden postiasema ll)

Jyväskylän posti- ja lennätinkonttorin arkiston kirjeissä vuonna 1922 mainitaan postipysäkin hoitajiksi myös Richard Kauppinen, Juho Leppänen ja Tobias Pekkanen. Postipysäkin nimeä ei kerrota.

Postinkantajat, maalaiskirjeenkantajat, apulaiset

Vesanka – Nyrölä – Saksala (Humalamäki vuodesta 1964)

Vuorinen Kustaa -1920
Kinnari Oskari -1935
Haaranen Matti 1918-1938
Toivainen Otto 1935-1938
Hautanen Väinö V. 1939-1943
Hautanen Kalle O. 1942-1943
Hautala Edvin E.
Ahola Onni V. 1945-1946
Ahola K. 1946-1947
Helminen Viljo J. 1948-
Saksala, Toivo-1964
Saksala Pertti O.
Lahtinen Toivo 1964-1968
Hämäläinen Rainer 1968-

Vesanka – Saukkola ( – Sarvenperä)

Suhonen Iida os. Nahkamäki
Suhonen Aksel A. 1918-1936
Suhonen Juho J.
Orilahti August
Villgren Matti 1946-1949
Orilahti Salme
Ahokas Voitto A. 1950- 1958
Ahokas Ahti A.
Pekkanen Pauli 1955-
Ahonen Kaarlo J. 1958-

Vesangan postitoimiston ympäristö

Savolainen Saimi 1962-
Repo Elsa 1962-

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/ae/31/3e/1b/534448517ce4780a/kuva_vesangan_postista3_medium.jpg
Kuva: Vesangan posti 1980-luvulla, kuva julkaistu Keskisuomalaisessa Nyrölän postin lakkauttamisen yhteydessä, kuvaaja: ei tietoa

Profiilikuva: Vesangan asemarakennus, 1955. Suomen Rautatiemuseo. Palvelussa finna.fi. Käyttöoikeus CC BY-NC-ND 4.0.

Lähteet

Jyväskylän posti- ja lennätinkonttorin arkisto (1800-1989), D Toisteet. Kansallisarkisto.
Kiertokirje Suomen postihallituksesta 1897, no. XXlll. Osoitteessa: https://www.postimuseo.fi/fi/kirjasto/kiertokirjeet-ja-kirjelmat/kiertokirjeet/phn-kiertokirjeet/1890-1899/1897/27120-1897-038-pdf/file. Viitattu 23.09.2019.
Kiertokirje Suomen postihallituksesta 1898, no. XXX. Osoitteessa: https://www.postimuseo.fi/fi/kirjasto/kiertokirjeet-ja-kirjelmat/kiertokirjeet/phn-kiertokirjeet/1890-1899/1898/27175-1898-046-51-pdf/file. Viitattu 23.09.2019.
Suomen postitoimiston historiaa. Postimuseo. Osoitteessa: https://www.postimuseo.fi/fi/viestinnan-historiaa/suomen-postitoiminnan-historiaa. Viitattu 23.09.2019.