Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all 656

Profiles

  • Saara Juhontytär Kakko (1831 - 1880)
    Talollisen tytär Hämeenkylä 4:ssä. Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Rippikirjat 1850-1859 (I Aa:15, Airikkala - Lahdenperä), jakso 136, sivu 136: Hämmäis 4; Kakko; Kansallisarkisto: /...
  • Juho Paavonpoika Kakko (1798 - 1856)
    Talollinen Hämeenkylä 4:ssä s.124 Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Rippikirjat 1850-1859 (I Aa:15, Airikkala - Lahdenperä), jakso 136, sivu 136: Hämmäis 4; Kakko; Kansallisarkisto...
  • Helena Eerikintytär Lempiäinen (1805 - 1865)
    Syntymä: Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1796-1816 (I C:5), jakso 78: 1805 Huhtikuu-toukokuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.2.2021 Vanhemmatja...
  • Mikko Pekanpoika Määttänen (c.1640 - 1708)
    Sukukirja "Määttäsen suvusta": Pekka Heikinpoika perheineen muutti noin 1653 Uudenkirkon Hämeenkylä 6:een. Mikko Pekanpoika hankki itselleen Jokelasta/Lohelasta rälssitilan 1697, johon kuului myös raku...
  • Tuomas Mikonpoika Määttänen (c.1663 - 1728)
    Sukukirja "Määttäsen suvusta": Talollinen Muolaan Ilolassa noin vuodesta 1708. HK 1701 Hämäis: Mattz Kalloin mh, Br Christer mh, Br Michel mh...Br S: Thomas mh kuollut: Muolaan seurakunnan arkisto ...

Projekti on tarkoitettu kaikkien Hämeenkylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hämeenkylä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Hämeenkylää kutsuttiin aiemmin Hämeksi. Kylän nimen alkuperästä on esitetty kaksi tavanomaista arvelua: joko se johtuu Hämäläinen-nimisistä asukkaista tai alueella on ollut Häme-niminen tai siihen viittaava paikka jo ennestään.

Kylän raja idässä kulki pitkin Suulajärveä ja Kivennavan rajaa, pohjoisessa pitkin Muolaan rajaa Saatjärvrn luoteispuolelle, josta se lähti kutakuinkin suoraviivaisesti kaakkoon leikaten Kanneljärvi-Hämeenkylän tien Karhonanmäen kohdalla ja siitä edelleen kaakkoon Hämeenkylän ja Hötsölän metsien väliä pitkin Avo-ojalle ja sitä seuraten takaisin Suulajärveen.

Hämeenkylässä oli viisi kylänosaa: Hyrilä, Hämeen Alakylä, Hämeen Yläkylä, Määtsemäki ja Vääräsilta.

Hämeenkylä oli melko laaja kyläyhteisö. Maantie jakoi sen kahteen osaan: Yläkylään ja Alakylään. Maasto oli kumpuilevaa siellä täällä entisten venäläisten huviloiden puistoissa kasvoi suuria ja tuuheita jaloja puita. Suulajärven hiekkarannat olivat verrattomat. Ensimmäisen maailmansodan alettua oli Hämeenkylän alueella 56 huvilaa, joista suurimman osan omisti Pietarin vallasväki.

Kanneljärven asemalta tultiin Hämeenkylään Haapasillan kautta kulkenutta tietä. Myllyojassa oli ollut perimätiedon mukaan aivan maantien tuntumassa jauhomylly. Myllyojan nimi muuttui alajuoksultaan Avo-ojaksi, koska se pysyi paikka paikoin talvipakkasellakin sulana. Kustaa Hussin kerrotaan raivanneen peltoa niin kivisille maille, että niiltä kertyi kiviaitaa 600 m. Ville Hussi osti kylän ensimmäisen pyörillä liikuteltavan puimakoneen ja siihen liittyvän moottorin. Joonas Reiman tunnettiin hyvänä puuastioiden ja pärekorien tekijänä.

Yläkylän maantietä lähdettäessä Alakylään päin oli ensin metsätaival ja sen jälkeen kansakoulu. Rytönmäen alapuolelta alkoi puro, joka sai vetensä mäenrinteessä olevasta ehtymättömästä lähteestä. Puro virtasi Hämeen läpi Alakylään. Puron varressa olivat kyläläisten saunat. Määtsemäen talot olivat ryhmittyneet U-muotoisen tien varrelle. Joona ja Anna Määttänen rakennuttivat höyrykoneen voimin käyvän sahan. Sen Veljekset Määttänen Oy laajensi kaksiraamiseksi sahalaitokseksi, johon tuli höyläämö ja mylly sekä 1920-luvulla sähkögeneraattori. Siitä vääräsiltalaiset saivat sähkövalot, jotka myöhemmin ulotettiin koko kylälle.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Hämeenkylässä

Projekti on tarkoitettu kaikkien Hämeenkylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hämeenkylä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Hämeenkylää kutsuttiin aiemmin Hämeksi. Kylän nimen alkuperästä on esitetty kaksi tavanomaista arvelua: joko se johtuu Hämäläinen-nimisistä asukkaista tai alueella on ollut Häme-niminen tai siihen viittaava paikka jo ennestään.

Kylän raja idässä kulki pitkin Suulajärveä ja Kivennavan rajaa, pohjoisessa pitkin Muolaan rajaa Saatjärvrn luoteispuolelle, josta se lähti kutakuinkin suoraviivaisesti kaakkoon leikaten Kanneljärvi-Hämeenkylän tien Karhonanmäen kohdalla ja siitä edelleen kaakkoon Hämeenkylän ja Hötsölän metsien väliä pitkin Avo-ojalle ja sitä seuraten takaisin Suulajärveen.

Hämeenkylässä oli viisi kylänosaa: Hyrilä, Hämeen Alakylä, Hämeen Yläkylä, Määtsemäki ja Vääräsilta.

Hämeenkylä oli melko laaja kyläyhteisö. Maantie jakoi sen kahteen osaan: Yläkylään ja Alakylään. Maasto oli kumpuilevaa siellä täällä entisten venäläisten huviloiden puistoissa kasvoi suuria ja tuuheita jaloja puita. Suulajärven hiekkarannat olivat verrattomat. Ensimmäisen maailmansodan alettua oli Hämeenkylän alueella 56 huvilaa, joista suurimman osan omisti Pietarin vallasväki.

Kanneljärven asemalta tultiin Hämeenkylään Haapasillan kautta kulkenutta tietä. Myllyojassa oli ollut perimätiedon mukaan aivan maantien tuntumassa jauhomylly. Myllyojan nimi muuttui alajuoksultaan Avo-ojaksi, koska se pysyi paikka paikoin talvipakkasellakin sulana. Kustaa Hussin kerrotaan raivanneen peltoa niin kivisille maille, että niiltä kertyi kiviaitaa 600 m. Ville Hussi osti kylän ensimmäisen pyörillä liikuteltavan puimakoneen ja siihen liittyvän moottorin. Joonas Reiman tunnettiin hyvänä puuastioiden ja pärekorien tekijänä.

Yläkylän maantietä lähdettäessä Alakylään päin oli ensin metsätaival ja sen jälkeen kansakoulu. Rytönmäen alapuolelta alkoi puro, joka sai vetensä mäenrinteessä olevasta ehtymättömästä lähteestä. Puro virtasi Hämeen läpi Alakylään. Puron varressa olivat kyläläisten saunat. Määtsemäen talot olivat ryhmittyneet U-muotoisen tien varrelle. Joona ja Anna Määttänen rakennuttivat höyrykoneen voimin käyvän sahan. Sen Veljekset Määttänen Oy laajensi kaksiraamiseksi sahalaitokseksi, johon tuli höyläämö ja mylly sekä 1920-luvulla sähkögeneraattori. Siitä vääräsiltalaiset saivat sähkövalot, jotka myöhemmin ulotettiin koko kylälle.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Hämeenkylässä