Tämä projekti on Suojärven Ignoilan kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Ignoilan kyläkartta
• Ignoilan asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Ignoilalaisia sukuja
• Ignoilaan liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Ignoilan kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Ignoilan kylään suomeksi

Itsenäisyyden aikana Ignoilaa pidettiin omana kylänään, mutta maarekisterissä se kuului edelleen Hyrsylään. Hyrsylän ja Ignoilan välimatka on seitsemän kilomeriä. Ignoilan agijana oli Timoila ja Ahvenlampi.

1700 -luvun puoliväliin saakka asutus kasvoi voimakkaasti ja vuoden 1805 kartan mukaan Hyrsylässä oli 22 taloa, Timoilassa 1 ja Ignoilassa 2. Ahvenlammen kylänosan ensimmäinen asukas asettui alueella vasta isojaon aikaan 1890 -luvulla. Sodan alkaessa Ignoilassa oli 40 taloa, joista Timoilassa 30 ja Ahvenlammella 10.

Ignoilan kylän läpi kulki Suojoki eli Suoju, jossa kylän alueella oli peräti kuusi koskea. The Wiborg Wood rakennutti Jugakosken voimalaitoksen Ignoilaan juuri ennen sotaa.

Ignoilan tšasouna oli rakennettu 1937 ja se sijaitsi kylätien varrella kansakoulusta koilliseen. Ignoilan kylän ensimmäinen koulu aloitti toimintansa vuonna 1910 ja toimi vuokralla viimeiseksi Ivan Burtšovin talossa. Ignoilassa toimi myös marttakerho.

Ignoilassa toimi kulkukauppiaana säämäjärveläinen Feodor Molosofkin sekä lisäksi Kaheisella ja suojärveläissyntyisellä Nikolai Laurisella oli aittakauppa. Laurisella oli myös vesimylly ja pärehöyläämö. Laurisen isä Mihail Laurenteinpoika oli lietteeläisen lotjatyömies Laurentei Semininpojan poika.

Ignoilan kylän ensimmäinen asukas lienee ollut Ignati Burtša-Burtšov, jonka vanhemman pojan Aleksei Ignateinpoika Burtšovin jälkeläisiä eli kylässä vielä 1930-luvullakin. Nuorenmman pojan Semen Ignaiteinpojan pojan Konon Semeninpojan jälkeläiset ottivat sukunimekseen Kononov, jota sitten myöhemmin on suomennettu Kaheiseksi, Kaihtelaksi, Koskisuuksi, Kontamoksi ja Kulmakiveksi. Kylän posteljoonina toimi Posti-Pekka eli Pekka Kontamo.[1]


Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.