Tämä projekti on Ilomantsin Kuolismaan kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Kuolismaan kyläkartta (linkki tulossa)
• Kuolismaan asutusluettelo
• Tarinoita
• Kuolismaalaisia sukuja
• Kuolismaahan liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Ilomantsin paikkakuntaprojekti

Johdanto Kuolismaan kylään

Tämä projekti on Ilomantsin Kuolismaan kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Kuolismaan kyläkartta (linkki tulossa)
• Kuolismaan asutusluettelo
• Tarinoita
• Kuolismaalaisia sukuja
• Kuolismaahan liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Ilomantsin paikkakuntaprojekti

Johdanto Kuolismaan kylään

Mistä Kuolismaan kylän nimi on syntynyt? Teksti: Ensio Kettunen

Kuolismaan kylän nimi poikkeaa selvästi muista Ilomantsin kylien nimistä. Ilomantsissa vastaavat korkeat asuinpaikat ja kukkulat on yleensä nimetty vaaroiksi. Nimen synty viittaa vaino- tai nälkävuosiin, joita tämänkin kylän kohdalle on runsaasti sattunut. Perinnetiedon mukaan Kuolismaan järveen tai jokeen olisi aikoinaan hukkunut kaksi venekuntaa huuhantekijöitä, josta olisi syntynyt nimi Kuolismaa. Toinen tulkinta paikannimestä löytyy lappalaisperäisistä nimistä. Lapin sana kuollilusme = kalaisa joenniska, kuoöl = kala (siika tai lohi) ja lusme = joenniska. Tätä tulkintaa puolustaa muut Kuolismaan kylän lähialueilla olevien lampien, järvien ja paikannimien lappalaisperäiset/saamelaiset nimet; Kotajärvi, Kotasuo, Itkajärvi (Idga= varjo, siimes), Hankalampi (hangas= villipeuran tai hirven pyydys, joka oli pitkä aitaus, johon eläimet ajettiin), Roukejärvi (rouke=porojen ääntely), Vuottojärvi (vuodâs = hietikko, Vuõddâsjäu´rr), Jakunvaara (Jaakko on saameksi Jáku, Jákuváárááš), Luovejärvi (luova, luovve=talas eli kannon päähän rakennettu riistakatos, luovvejäu´rr), Kiisanlampi (Kiisa=lipas), Porttimolampi (porttláddu = Pirttilampi), Parteislampi (pardalâsláddu= Kapea lampi, jonka yli on laitettu pitkospuut ).

Asukkaat 1939: Ensio Kettunen

1. Jeremias Hattunen

2. Ivan Timoskainen

3. Sekatavarakauppa Tmi Jussi Hoskonen, ja hänen leski Lyydia Hoskonen

4. Ville Muikku

5. Feudor Potkonen

6. Otto Kettunen

7. Jehki Potkonen

8. Jussi Kettunen

9. Kansakoulu

10. Väinö Eronen

11. Prokopi Hattunen ja Herman Hattunen

12. Aleksi Hattunen

13. Ohvana Hattunen

14. Feudor Martiskainen

15. Ipa Potkonen

16. Lauri Hattunen

17. Ivan Hattunen

18. Mikko Salomaa

19. Josva Kettunen

20. Alfred Hurskainen

21. Tsasouna

22. Sekatavarakauppias Ivan Timoskainen

23. SPR:n Sairasmaja

24. Räty

25. Jehkimä Timoskainen

26. Toivo Hurskainen

27. Toivo Varis

28. Viljo Laulajainen

29. Toivo Potkonen

30. Pekka Kettunen

31. Jakunvaaran talot: mm. Mikael Timoskainen, Ohvana ja Anafasi Tiittanen, Timo Timoskainen, Feudor Solehmainen

Kuolismaan kylän alue oli laaja ja maiden omistussuhteet olivat varsin epämääräisiä. Kuolismaan pääkylä sijaitsi Kyläjärven länsipuolella. Kylän asukkaita asui kuitenkin laajalla alueella kylän lähiympäristössä. Kuolismaan kylä oli perinteistä karjalaista kylätyyppiä, jolle useinkin oli ominaista haja-asutus. Kylän alueella asutus oli jakaantunut pääosin neljälle vaaralle: Kettulanvaara, Huotarinvaara, Mikitanvaara ja Jakunvaara. Kettulanvaara (Matinvaara) ja Huotarinvaara sijaitsivat Kyläjärven länsipuolella.

Matts Kettuin muutti Kuolismaan Matinvaaraan v.1696. Vuosisadan 1900 alussa tilan omisti Jussi Kettunen.

Mikitanvaara (Sairasmajan alue, nykyisin rajavartioston kasarmialue) ja Jakunvaara sijaitsivat Kyläjärven itäpuolella. Kyläkalmisto sijaitsi Huotarinvaaran alla, Osipanlahden länsipuolella olevassa niemessä. Kylässä oli kaksi kauppaa (Hoskosen kauppa ja Iivana Timoskaisen kauppa), Punaisen ristin Sairasmaja, Rajavartioston puhelinvartio (sijaitsi Mikitanvaaran Hurskaisten talossa), Jussi Kettusen Kestikievari Kettulanvaaran päällä sekä kansakoulu (alla oleva kuva on otettu Kestikievarin paikalta, koulun paikka oli 150 metriä Kestikievarista alaspäin, kuvan keskellä olevassa notkossa). Kuolismaan alueella oli asukkaita 1930-luvun lopussa n. 350. Lutikkavaarassa oli yli 150 asukasta ja Liusvaaran alueella yli 200 asukasta.

Tämä projekti on Ilomantsin Kuolismaan kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Kuolismaan kyläkartta (linkki tulossa)
• Kuolismaan asutusluettelo
• Tarinoita
• Kuolismaalaisia sukuja
• Kuolismaahan liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Ilomantsin paikkakuntaprojekti

Johdanto Kuolismaan kylään