Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Petter Johansson Pilkka (1823 - 1870)
    Kivennapa - Kivinebb - kastetut Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 18.2.1823 28.2.1823 Raivola Såg Johan Pilka Helena Holmberg Petter Uusikirkko Vpl - Nykyrka - vihityt K...
  • Johan Pettersson Pilkka (1856 - d.)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1849-1864 (I C:9, Konsepti), jakso 177; Kansallisarkisto: / Viitattu 19.4.2021
  • Anna Andersdotter Anttalain (1817 - 1857)
    Syntymä Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1816-1833 (I C:6), jakso 14; Kansallisarkisto: / Viitattu 18.4.2021 11.11.1817 16.11.1817 Metzäkylä ...
  • Maria Georgsdotter Määttänen (1838 - 1900)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1834-1849 (I C:7) > Digitaaliarkisto jakso 64: / Viitattu 11.3.2021 Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) ar...
  • Eva Stina Helenasdotter Määttänen (1880 - 1954)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1865-1881 (I C:11) > Digitaaliarkisto jakso 319: / Viitattu 11.3.2021 Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) ...

Projekti on tarkoitettu kaikkien Kuuterselän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kuuterselkä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Kylän nimen alkuperä on vain arvailujen varassa. Sen oletetaan liittyneen lähiseuduilla oliviin "selkiin". Mahdollisesti idästä päin laskettuna on kylän harjanne ollut kuudes selkä ja siitä on muokkautunut Kylän nimeksi Kuuterselkä. Kuuterselän kylämäki kohosi lähes sata metriä merenpinnan yläpuolelle. Maisemat olivat laajat. Asutus ja pellot olivat ryhmittyneet mäen päälle ja laskeutuville rinteille. Kylään kuului monia järviä ja joka puolella ympäröivät kylää taivaan rannalle ulottuneet metsämaisemat.

Kylän osina tunnettiin Alakylä, Järvet, Ollimäki, Tiirikkala ja Törölä. Aikanaan oli kylään perustettu Kansalaisseura, jonka piirissä oli paljon erilaista harrastustoimintaa. Oli myös urheiluseura Kuuterselän Katajaiset sekä vireästi toiminut Kuuterselän Marttayhdistys. Kuuterselän Osuuskassa piti vuorostaan huolta kyläläisten taloudellisesta puolesta.

Kylä oli vanha ja siellä oli paljon sille ominaisia tapoja. Niinpä esimerkiksi pääsiäisaamuna kylän pojat ja tytöt kiersivät kylää soittaen omatekoisia torvia. Liittyikö se pääsiäissanoman julistamiseen tai lienee ollut vanha pakanallinen tapa.

Pohjoisessa Kuuterselän kylä rajoittui Liikolan kylään ja raja kulki kylien välisessä metsässä kutakuinkin puolivälissä lännestä itään leikaten Kuuterselän ja Liikolan välisen maantien Rajanotkossa ja jatkuen Suursuota (Onkisuota) pitkin Onkijärven ja Mustalammen puolivälistä itäkoilliseen Kivennavan rajaan. Kyläraja seurasikin sitten Kivennavan kuntarajaa sekä idässä että Etelässä. Saavutettuaan Uudensahan kylän raja kääntyi jyrkästi luoteeseen ja kulki miltei viivasuorana halki Merisuon leikaten Mustaanmäkeen menevän maantien Korko-ojan länsipuolitse. Tässä raja teki loivan mutkan, mutta kulki edelleenkin luoteeseen melkein Viipurin - Rajajoen rautatielle saakka, ja kilometrin verran sen suuntaisesti kuljettuaan se kääntyi koilliseen kulkien taas suoraan kunnes tavoitti Kuuterselkä - Liikola-rajan lähellä Myllyojaa.

Kolmikanta-nimisessä teiden risteyksessä kylän pojat istuskelivat usein iltaansa viettämässä ja ukotkin tulivat sunnuntaisin "uhoelemaa". Myllymäkeä kutsuttiin myös Kokkomäeksi. Sinne rakennettiin juhannuksena kokot, korkea "salkokokko" ja viereen matalampi "ämmäkokko". Tänne kylän väki kokoontui juhannusaattona kokkoja polttamaan. Myllymäki oli muutenkin kokoontumispaikka, ainakin nuorisolle. Sinne oli isojen koivujen varaan rakennettu kyläkeinu, ja se olikin kesäisin ahkerassa käytössä. Talvisin Myllyrinteen mäet olivat mitä parhaimpia mäenlaskupaikkoja. Kylän korkeimmalla kohdalla, 99,2 metriä meren pinnasta, oli kolmiomittaustorni ja toisella puolen tietä talkoilla tehty pallokenttä.

Lanamäen päällä kauniissa männikössä oli kansakoulu. Kuuterselän kansakoulu oli aloittanut toimintansa vuonna 1899 vanhassa huvilassa, kunnes tämä uusi koulurakennus valmistui 1924. Kansalaisseuran talo kansakoulun ohella monien harrastusten keskus ja sielä pidettiin juhlia ja iltamia. Seuratalon vieressä sijaitsi urheilukenttä, jossa kylän nuorison illat ja pyhäpäivät kuluivat rattoisasti urheilun merkeissä. Kentällä pidettiin myös lukuisia urheilukilpailuja. Salmensillalla oli tien molemmin puolin silmiä hivelevä järvimaisema. Pienenjärven puolella oli kylän yhteinen uimapaikka. Siitä lähti tie kiertämään Suurenjärven rantaa.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kuuterselässä

Projekti on tarkoitettu kaikkien Kuuterselän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kuuterselkä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Kylän nimen alkuperä on vain arvailujen varassa. Sen oletetaan liittyneen lähiseuduilla oliviin "selkiin". Mahdollisesti idästä päin laskettuna on kylän harjanne ollut kuudes selkä ja siitä on muokkautunut Kylän nimeksi Kuuterselkä. Kuuterselän kylämäki kohosi lähes sata metriä merenpinnan yläpuolelle. Maisemat olivat laajat. Asutus ja pellot olivat ryhmittyneet mäen päälle ja laskeutuville rinteille. Kylään kuului monia järviä ja joka puolella ympäröivät kylää taivaan rannalle ulottuneet metsämaisemat.

Kylän osina tunnettiin Alakylä, Järvet, Ollimäki, Tiirikkala ja Törölä. Aikanaan oli kylään perustettu Kansalaisseura, jonka piirissä oli paljon erilaista harrastustoimintaa. Oli myös urheiluseura Kuuterselän Katajaiset sekä vireästi toiminut Kuuterselän Marttayhdistys. Kuuterselän Osuuskassa piti vuorostaan huolta kyläläisten taloudellisesta puolesta.

Kylä oli vanha ja siellä oli paljon sille ominaisia tapoja. Niinpä esimerkiksi pääsiäisaamuna kylän pojat ja tytöt kiersivät kylää soittaen omatekoisia torvia. Liittyikö se pääsiäissanoman julistamiseen tai lienee ollut vanha pakanallinen tapa.

Pohjoisessa Kuuterselän kylä rajoittui Liikolan kylään ja raja kulki kylien välisessä metsässä kutakuinkin puolivälissä lännestä itään leikaten Kuuterselän ja Liikolan välisen maantien Rajanotkossa ja jatkuen Suursuota (Onkisuota) pitkin Onkijärven ja Mustalammen puolivälistä itäkoilliseen Kivennavan rajaan. Kyläraja seurasikin sitten Kivennavan kuntarajaa sekä idässä että Etelässä. Saavutettuaan Uudensahan kylän raja kääntyi jyrkästi luoteeseen ja kulki miltei viivasuorana halki Merisuon leikaten Mustaanmäkeen menevän maantien Korko-ojan länsipuolitse. Tässä raja teki loivan mutkan, mutta kulki edelleenkin luoteeseen melkein Viipurin - Rajajoen rautatielle saakka, ja kilometrin verran sen suuntaisesti kuljettuaan se kääntyi koilliseen kulkien taas suoraan kunnes tavoitti Kuuterselkä - Liikola-rajan lähellä Myllyojaa.

Kolmikanta-nimisessä teiden risteyksessä kylän pojat istuskelivat usein iltaansa viettämässä ja ukotkin tulivat sunnuntaisin "uhoelemaa". Myllymäkeä kutsuttiin myös Kokkomäeksi. Sinne rakennettiin juhannuksena kokot, korkea "salkokokko" ja viereen matalampi "ämmäkokko". Tänne kylän väki kokoontui juhannusaattona kokkoja polttamaan. Myllymäki oli muutenkin kokoontumispaikka, ainakin nuorisolle. Sinne oli isojen koivujen varaan rakennettu kyläkeinu, ja se olikin kesäisin ahkerassa käytössä. Talvisin Myllyrinteen mäet olivat mitä parhaimpia mäenlaskupaikkoja. Kylän korkeimmalla kohdalla, 99,2 metriä meren pinnasta, oli kolmiomittaustorni ja toisella puolen tietä talkoilla tehty pallokenttä.

Lanamäen päällä kauniissa männikössä oli kansakoulu. Kuuterselän kansakoulu oli aloittanut toimintansa vuonna 1899 vanhassa huvilassa, kunnes tämä uusi koulurakennus valmistui 1924. Kansalaisseuran talo kansakoulun ohella monien harrastusten keskus ja sielä pidettiin juhlia ja iltamia. Seuratalon vieressä sijaitsi urheilukenttä, jossa kylän nuorison illat ja pyhäpäivät kuluivat rattoisasti urheilun merkeissä. Kentällä pidettiin myös lukuisia urheilukilpailuja. Salmensillalla oli tien molemmin puolin silmiä hivelevä järvimaisema. Pienenjärven puolella oli kylän yhteinen uimapaikka. Siitä lähti tie kiertämään Suurenjärven rantaa.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kuuterselässä