Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all 2380

Profiles

Tämä projekti on Suojärven Leppäniemen kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

Johdanto Leppäniemen kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Leppäniemen kylään suomeksi

Leppäniemen kylä sijaitsi Suojärven itä- ja koillisrannalta jatkuen itään Venäjän rajalle asti. Pohjoisessa ja luoteessa tuli vastaan Evanniemen kylän alueita. Pohjoisessa Jehkilän kylänosan kautta kuljetaan Kaitajärvelle (nykyisin Toivola) ja sitä kautta Aunuksen Porajärvelle asti. Venäjän suuntaan pääsi aikoinaan myös Leppäniemen kirkon alueen tienristeyksestä itään Kaksinaisten tulliaseman kautta. 1800-luvulla tie kulki etelään päin vain Kuikkaniemen hautusmaalle asti. Järven kiertävän tie Kuikkaniemen ja Lietteen kylän väliin Suvilahden kautta Loimolaan vievälle tielle tuli vasta 1800-luvulla.

Varhaisempina aikoina kylä jakautui Akimistoksi, Suur-Leppäniemeksi (Pentolistoksi) ja Pien-Leppäniemeksi. 1900-luvulla kylän osia olivat Jehkilä, Hallaselkä, Heinäselkä, Kaksinainen, Kuikanselkä, Miekkalampi Muttuli, Mököi, Pusoisvaara ja Suojoki.

Leppäniemn tšasouna oli rakennettu 1730-luvulla ikivanhan kalmiston yhteyteen. Hautausmaata ei käytettty enää 1720-luvulla vaan vainajat haudattiin Kuikkaniemen Hermoinniemen hautausmaalletai Evaniemen kylän Hevosniemeen. Vuonna 1936 valmistui Hallaselän kylälle Simana Tuiskun eli Rötsän hankkeena Johannes Kastajan muistolle pyhitetty tšasouna.

Suojärven kolmas ortodoksinen kirkko sijaitsi Leppäniemellä. Se oli Terijoen Puhtulan entinen kirkko, joka purettiin siellä ja kasattiin uudelleen. Kirkko vihittiin vuonna 1930.

Suojärven ensimmäinen koulu aloitti toimintansa Leppäniemessä vuonna 1847 yksivuotisena. Oppilaina oli vain talollisten poikia eri puolilta pitäjää omin eväin ja koulun asuntoeduin. Kansakoulun Leppäniemi sai vuonna 1887. Jehkilään satiin koulu vuonna 1913, Kuikanselkään 1926 ja Suojolle 1936.

Venäläinen koulu eli ”Romanovin koulu” perustettiin Leppäniemelle vuonna 1911. Se oli ns. Karjalan veljeskunnan koulu, jonka rakentamisessa avusti Konevitsan luostari. Koululla oli oma tontti ja talo, siinä kaksi luokanopettajaa ja käsitöiden opettajat. Myös Jehkilässä toimi venäläinen yksiluokkainen ministerikoulu vuodesta 1914 alkaen vuokrahuoneissa.

Vuonna 1861 Kaksinaisissa aloittti toimintansa tullivartiosto ja vuonna 1918 rajavartiosto.

Kylässä toimi vuodesta 1923 alken marttayhdistys. Myös Pekka Leukkusen vuonna 1937 perustama ja johtama Suojärven itänen maamiesseura toimi innokkaasti. Leppäniemen nuorisoseuran toimesta siirrettiin Moisseivaarasta Logisen vanha savupirtti Jehkilään kotiseutumuseoksi ja tämän viereen Karjalan sivistysseura pystytti runonlaulajien patsaan vuonna 1934. Nuorisoseurantalo sijaitsi myös Jehkilässä.

Kylä oli keskeinen mylly-ja kauppapaikka, jossa sijaitsi mylly jo vuonna 1753. Mylläreinä toimivat tulloin Semen Jackimoff eli Semen Akimanpoika ja Foma Filipoff. Vuonna 1764 mylläreinä jatkoivat samat henkilöt. Vuonna 1876 mylly kuului tilalle n:o 7 ja sitä hoiti Pantelei Hermanoff eli Laurosten suvun Pantelei Hermanninpoika. 1900-luvulla Jehkilässä oli ainakin neljä myllyä, mm. Koiviston ja Pöntisen mylly. Robert Pöntinen oli tullut kylään muualta, alun alkaen rajavartiostoon.

Kylän vanhin kauppmies oli vuodesta 1901 maakauppias Dimitrei J. Agapoff Kivijärveltä. Kunnalliskoti perustettiin Mikko ja Maija Koiviston taloon.

Kylä oli yksi Suojärven ympäristön ensimmäisistä asuinpaikoista ja 1500-luvulla siellä oli viisi taloa. Kylässä oli 1600-luvulla enimmillään 10 taloa ja 1760-luvulla 21 taloa. Vuoden 1805 kartan mukaan Leppäniemellä oli 49 taloa ja sata vuotta myöhemmin edellen vai se 50 taloa (Jehkilän taloja lukuun ottamatta). Vuonna 1939 jo yksinomaan Hainarin koulupiirissä Jehkilässä oli 81 taloa.

Törhönen-Leukku-Leukkunen -suku oli hyvin edustettuna 1700-luvun alun Leppäniemellä. Jyrgi -nimisellä miehellä oli kylässä viisi poikaa Mihaila, Timofei, Jemeljan, {Ivan Jegorinpoika Berov Ivan] ja Agafon Berov. Sukunimi Berov mainitaan kerran vuoden 1737 rippikirjassa. Agafonin tytär Fekla toi vävyn, Dorofei Nikiforinpojan, sukuun. Dorofein pojanpojan Terentei Filipinpojan jälkeiläisillä oli sukunimi Könttä. Agafonin pojanpojan Leontei Dimitreinpojan esikoisen Andrein jälkeläisillä esiintyy sukunimenä Törhönen ja Leontei Leonteinpojan perillisillä Leukku -nimi ensin ja myöhemmin Leukkunen.

Närhi-Purkunen-Rötsä-Sissonen-Tuisku -suvun esi-isä Osippa Dimitreinpoika mainitaan 1727 maakirjassa. Hänellä oli viisi poikaa: Filip, Kiril, Jemeljan, Trifon ja Jeudokim. Semen Trifoninpojan jälkeläiset käyttivät Närhi -sukunimeä ja Zotik Jeudokiminpojan pojan Sisoi Zotikinpoika Sissonen Sisoi Zotikinpojan] jälkeläiset Sissonen -nimeä. Vasilei Kirilinpojan kahden pojanpojan Vasilei Zinoveinpojan ja Martin Zinoveinpojan perheet ottivat sukunimeksi Purkunen. Mihaila Zinovainpojalla oli kaksi Semen-nimistä poikaa ja vanhempiSemen piti suvussa kauemmin olleen nimen Rötsä ja nuorempi Semen vaihtoi nimensä Tuiskuksi. Rötsä -nimeä on vaihdettu Meltunsaareksi. Jo 1820-luvun vaihteessa Ivan Kirilinpojan talouteen avioitui vävyksi Ilomantsin Kuolismaalta Maihail Jaakonpoika Brömsi. 1870-luvulla muutti Kuikkaniemen puolelta Osippa Semenpojan vävy Terentei Grigoreinpoika Harakka Leppäniemen kylään. Harakka -nimeä on muutettu Paavelaksi, Helisalmeksi ja Teroheimoksi.

Siikasten esi-isä Denis Trifoninpoika mainitaan ensi kerran vuoden 1764 maakirjassa ja myöhemmin Sissosten kanssa saman talon asukkaana. Yhteys Vaarpakylän Siikasiin on epäselvä, mutta on epätodennäköistä että Denis olis Trifon Osipanpojankaan lapsi, sillä näin syntyisi melko läheisten sukulaisten välinen avioliitto.

Naakka-Kissa -suvun ensimmäiset jäsenet mainitaan vuoden 1722 henkikirjassa; veljekset Konstantin Feodorinpoika ja Feodor Feodorinpoika. Vain Makarei Konstantinpojan kautta näyttää suku jatkuvan, sillä hänen pojanpoikansa Anton Filatinpojan jälkeläisillä esiintyy Naakka -nimi. Vielä isojaon aikaan saivat Davida Makareinpojan pojanpojan Anton Trofiminpojan pojat Jermolai Kissa ja Pedri Antoninpoika Kissa Petter Kissa] tilan Hakaselästä.

Myös Merta-Pisto-Pullo-Ruutinen -suvut olivat hyvin edustettuna 1700-luvun alussa. Mikittä -nimisellä miehellä oli kylässä neljä poikaa, joiden jälkeläiset asuttivat keskikylän lisäksi Maimalammen, Pusoisvaaran ja Miekkalammen alueita. Vuoden 1722 henkikirjan mukaan Filip Nikitinpojalla oli veli Rijgo eli Grigorei Nikitinpoika. Lisäksi ensimmäisen vuoden 1737 rippikirjan mukaan heillä oli vielä veli Kondratei Nikitinpoika ja veljenpoika Agei Nikitanpoika eli hänellä oli jo edesmennyt isä Ivan Nikitanpoika. Agein pojanpojan Mark Issakanpojan jälkeläiset käyttivät Merta -nimeä. Nimeä on muutettu Mertarannaksi. Pistojen, Ruutisten ja Pullojen esi-isä on Kondratei Nikitinpoika. Petr Kondrateinpoika eli jo 1700 -luvun loppupuolella Pusoisvaaralla. Vuonna 1805 tehdyssä kartassa Pusoisvaarassa (kirjoittu karttaan Pusunvaara) oli kaksi taloa. Petrillä oli paljon poikia. Pojanpoika Nestor Issakanpojan perheillä on sukunimi Pisto ja Kiril Issakanpojan pojanpojan Prokofei Kuismanpojan jälkeläisllä isojaon jälkeen Grudin, joka myöhemmin oli Ruuttinen ja nykyään Ruutinen. Ilja Kirilnpojan jälkeläisten sukunimi oli Pullo.

Laurentei -nimisellä miehellä oli Leppäniemen kylässä paljon jälkikasvua. Vuoden 1722 henkikirjassa mainitaan kaksi perhettä. Ivan Laurenteinpojan ja Akim Laurenteinpojan perhe, jälkimmäisessä mukana myös veli Manuila Laurenteinpoika. Vuoden 1737 riippikirjan mukaan Ivan Laurenteinpojalla oli veli Agafon Laurenteinpoika ja myöhemmän 1753 maakirjan mukaan heillä oli veli Jemeljan.

Töntsö-Larkkonen -suvun esi-isä on Agafon Laurenteinpoika. Afanasei Agafoninpojan pojanpojan Akima Alekseinpojan perheissä käytetään Töntsö -nimeä. Filip Agafoninpojan pojanpojan Karp Larioninpojan suvussa käytetään Larkkonen -sukunimeä. Ivan Akimanpojan tytär Anna toi kotivävyksi vuonna 1766 Moisenvaarasta Sidor Petrinpoika Pussin.

Akima Laurenteinpojalla oli suuri perhe, seitsemän poikaa; Semen, Anisim, Jefim, Pantreleimon, Kiril, Iev ja Semen. Heidän asuinpaikkaansa kutsuttiin Akimistoksi. Jefim Akimapoika voisi olla henkilö, joka on jättänyt nimensä Jehkilän kylänosalle. Hänen kolmen poikansa perikuntaa asui vielä 1900-luvun alussa sekä Jehkilässä että Leppäniemen kirkon ympäristössä. Mark Jefiminpojan jälkeläisillä on sukunimenä Lauronen ja Averkei Jefiminpojan Jehkinen. Karppa Jefiminpojan poika Feofan sai vävykeen Kuikkaniemestä Jestafei Harakan ja Kondrat Averkeinpojan poika Ignatei ilomantsilaisen Vasilei Grgoreinpoika Palviaisen. Harakka -nimeä on muutettu Haanperäksi. Karpin pojanpojan Aleksei Ivaninpojan poika Fedot Alekseinpoika otti nimekseen kuikkaniemeläisen vaimonsa mukaan Tertsunen. Maakirjan mukaan Fedotan sukunimi oli Boshi, mutta nimiarkiston muistitiedon mukaan kysymys on pilkkanimestä. (Bošši = pässi) Laurosten suvun Kuisma Potapinpoika ja hänen jälkeensä Pantelei Hermanninpoika toimivat pitkään lautamiehinä. Kuisma Potapinpojan isoisä oli Semen Anisiminpoika. Petr Kuismanpoika otti käyttöön Juntti-nimen.

Kiril Akimanpojan kahden pojan Nikolain ja Gordein jälkeläisillä on sukuni Levy. Kolmannella pojalla Filip Kirilinpojalla mainitaan jo 1844 metrikkakirjassa sukunimenä Kyyrönen. Kyyrö-sukunimistä kerrotaan myös perimätietona Iev Akimanpojan perillisillä. Tuula Kiisken vuonna 2002 tekemän sukuselvityksen mukaan Nikolai Kirilinpojan pojanpoika Leontei Feodorinpoika muutti Kokonniemen kylään vuonna 1856 ja avioitui kotivävyksi. Hänen jälkeläisillään tunnettiin sukunimi Rotta, joka on myöhemmin muutettu Kauroksi.

Iev Akimanpojan ja Vasilei Akimanpojan perheet asuivat 1780-luvulla Maimalammella. Ievin perheen sukunimi oli 1800-luvun lopulla Väänänen, myöhemmin Väntti. Vasilei saattaa olla samaa veljessarjaa, mutta varmaa merkintää sukulaisuudesta ei ole.

Smura -suvun esi-isä Leontei Feodorinpoika mainitaan Varpakylän populina vuonna 1722 ja vuoden 1753 maakirjassa hänen poikansta Stepan Kuikkaniemen kylän asukkaana. 1700-luvun lopun rippikirjojen mukaan Stepan Leonteinpoika eli jo Akimiston kylässä. Ainakin Stepanin kahden pojanpojan, Jefim Andreipojan ja Artemei Andreinpojan perillisillä esiintyy Smura -sukunimi.

Atjosten juuret juontavat Kaitajärven kylään. Artemei Parfenteinpoika muutti 1820-luvulla Evanniemen kylään ja sieltä Akimistoon Leppäniemen kylään. Kuisma Artemeinpoika, Semen Artemeinpoika ja Aleksei Artemeinpoika elivät Leppäniemen kylässä, mutta Nikita siirtyi Vuonteleen kylään. Issakka Kuismanpojan vävyksi muutti nasareivaaralainen Petri Paramoninpoika, joka käytti sukunimeä Sinisalo.

Surma -suvun varhaista esivanhempaa ei löydy, sillä vuoden 1787 leski Darja Mihailantyttärellä mainitaan kaksi poikaa; Mark Ivaninpoika ja Filip Ivaninpoika ja heistä Markin jälkeläisillä esiityy sukunimi Surma. Nimeä on muutettu Suomaaksi, Sulka-ahoksi ja Sulmioksi. Akimiston kohdalla Suojärven rannalla on Surmasaari, lieneekö nimen takana jokin traaginen tapahtuma. Nimiarkiston mukaan saaren nimi olisi tullut siitä, että kyseinen perhe olisi aiemmin asunut saarella tai sen lähellä.

Grigorei Ivaninpoika Bloigu oli jo avioituessaan vuonna 1815 leppäniemeläinen talonpoika. Mitään merkintään siitä, mistä ja milloin hän on Suojärvelle saapunut, ei ole. [1]

Tietoa kylästä löytyy myös: https://suojarvi.fi/kylat/leppaniemi/

Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.