Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all 28

Profiles

  • Anna Hainari (Kurppa) (1895 - 1933)
    kaksonen
  • Karl August Ahlgren (1869 - 1928)
    Turun tuomiokirkkosrk > syntyneet-vihityt-kuolleet, 1869-1872 s.2
  • Anton Victor Enberg (1833 - 1888)
    Helsingissä syntynyt Anton Enberg oli muurari Eljas Enbergin (ent. Skått) poika. Hän työskenteli nuoruudessa maalarina. Muutettuaan Saimaan kanavalta Karjalan kannakselle vaimonsa Ulrikan (os. Gustafss...
  • Ulrika Gustava Enberg (1837 - 1902)
    Ulrika oli Heinäveden Leivolan (Vihtari 2) talon tytär, ratavahti Anton Enbergin puoliso ja Sykiälän pitkäaikaisen kansakoulunopettaja Karl Enbergin äiti. Avioitumisensa jälkeen Ulrika ja Anton asuivat...
  • Laina Andelin (1884 - d.)
    Laina Andelin oli ratamestari Emanuel ja Vilhelmiina Andelinin (os. Hellsten) tytär. Hän syntyi Uudenkirkon Mustamäellä. Laina valmistui Viipurin suomalaisesta tyttökoulusta 19-vuotiaana. Tämän jälkeen...

Projekti on tarkoitettu kaikkien Mustanmäen asemalla sekä Korvenkylässä asuneiden ja siellä työskennelleiden henkilöiden profiileille. Mustamäki ja Korvenkylä kuuluivat vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Asutus Mustanmäen asemaseudulla oli melko nuorta. Ennen vuonna 1870 valmistuneen Riihimäen - Pietarin rautatien rakentamista paikalla oli synkkä kuusimetsä, jolle 1830-luvulla toimitetussa isossajaossa annettiin nimeksi Mustametsä. Sen läpi kulki kirkkotie Kuuterselän kylästä Sykiälän kautta Uudellekirkolle. Mustametsä-nimestä on ilmeisesti johdettu myös aseman nimi, Mustamäki, koska rautatie Kanneljärveltä päin nousi loivaa ylämäkeä.

Rautatien valmistuttua alkoi asutus nopeasti kasvaa, koska puutavarakuljetusmahdollisuuksien ratkaiseva paraneminen ja myöhemmin venäläisten kesävieraiden tulo avasivat monia työ- ja ansiomahdollisuuksia.

Kylämaisemaa hallitsivat rautatieasema ratapihoineen ja varastorakennuksineen, lähiympäristön liikerakennukset ja kauempana Kanneljärven tien varressa muusta asutuksesta erottunut kreikkalaiskatolinen kirkko.

Lähdettäessä Sotko-ojalta kulkemaan asemalle päin teki maantie kohta jyrkän mutkan vasemmalle, josta lähti kangastie oikealle Syrriimäelle. Syrriimäki lienee saanut nimensä siitä, että sen rinne, mäen syrjä, sivusi maantietä. Matkaa jatkettaessa maantie ylitti muutaman sadan metrin päässä Sakko-ojan ja sivusi vasemmalla puolella levinnyttä peltoaukeaa. Boris Pettersson tunnettiin monia kieliä osanneena sekä kaikissa töissään ja toimissaan erittäin tarkkana henkilönä. Toivo Puusteli oli ammatiltaan suutari, mutta muodosti myös vaimonsa ja kuuterselkäläisen Eemil Huumosen kanssa tanssiyhtyeen, joka huolehti lähiseutujen tanssimusiikista. Peltoaukealta lähti myös kärrytie toisaalta Korvenkylään ja toisaalta Kanneljärvelle vievälle tielle. Tämä tiehaara oli aikanaan saanut komealta kalskahtavan nimen, Kuninkaan tienhaara, mikä perimätiedon mukaan johtui siitä, että Ruotsin kuningas oli aikanaan siinä levähtänyt.

Kauppoja oli useampiakin ja myös leipomo. Mikko Mannonen toimi aikanaan pitkät ajat asemamiehenä ja oli tunnettu omapäisistä toimistaan. Eemil Seppänen omisti pärehöylän. Mustamäen kansakoulun opettajana oli Kauko Haverinen. Rukoushuoneyhdistys piti yllä toimintaa Mustanmäen rukoushuoneella. Kylällä toimi aikanaan tervepolttimo, paja ja pärehöylä. Merisuon reunassa oli Mustamäen nuorisoseuran talo, pitkä matala rakennus, joka oli rakennettu 1905. Jalmar Lehtonen omisti sahan lautatapuleineen ja rullavaunuineen.

Rautatieasema oli rakennettu 1872. Rautatieasemalta oli jokseenkin sama matka (62 km) sekä Viipuriin että Pietariin. Aseman välittömässä läheisyydessä oli postitoimisto. Kannaksen Osuusliikkeen myymälänhoitajana toimi Joonas Nupponen. Sen lähellä oli kreikkalaiskatollinen kirkko, joka rakennettiin 1910 - 1913 kokonaan keräysvaroilla. Kirkonkellot lahjoitti kauppias Balashow Raivolasta. Jumalanpalvelukset tapahtuivat pääosin vierailevien pappien pitäminä. Kirkonkellojen soitto kuului Kanneljärvelle ja Raivolaan saakka. Kirkossa oli muutamia kallisarvoisia ikoneja. Kirkon lähellä oli laaja kenttä, jonka reunoilla oli halkopinoja. Tämä "halkolaani" oli erilaisten urheilutapahtumien suorituspaikka. Sen vieressä oli entinen kreikkalaiskatolinen pappila. Toisella puolen tietä oli vanha venäläinen täysihoitola.

Korvenkylä

Ikään kuin Mustanmäen asutuksen kylkiäiseksi oli muodostunut Korvenkylä, joka nimensä mukaisesti oli aikanaan raivattu keskelle korpea. Liikenne sinne kulki Mustanmäen kautta. Korvenkylän kohdalla rautatien toisella puolella oli ratavartijan asunto. Kylässä oli kaikkiaan 12 asuntoa.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Projekti on tarkoitettu kaikkien Mustanmäen asemalla sekä Korvenkylässä asuneiden ja siellä työskennelleiden henkilöiden profiileille. Mustamäki ja Korvenkylä kuuluivat vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Asutus Mustanmäen asemaseudulla oli melko nuorta. Ennen vuonna 1870 valmistuneen Riihimäen - Pietarin rautatien rakentamista paikalla oli synkkä kuusimetsä, jolle 1830-luvulla toimitetussa isossajaossa annettiin nimeksi Mustametsä. Sen läpi kulki kirkkotie Kuuterselän kylästä Sykiälän kautta Uudellekirkolle. Mustametsä-nimestä on ilmeisesti johdettu myös aseman nimi, Mustamäki, koska rautatie Kanneljärveltä päin nousi loivaa ylämäkeä.

Rautatien valmistuttua alkoi asutus nopeasti kasvaa, koska puutavarakuljetusmahdollisuuksien ratkaiseva paraneminen ja myöhemmin venäläisten kesävieraiden tulo avasivat monia työ- ja ansiomahdollisuuksia.

Kylämaisemaa hallitsivat rautatieasema ratapihoineen ja varastorakennuksineen, lähiympäristön liikerakennukset ja kauempana Kanneljärven tien varressa muusta asutuksesta erottunut kreikkalaiskatolinen kirkko.

Lähdettäessä Sotko-ojalta kulkemaan asemalle päin teki maantie kohta jyrkän mutkan vasemmalle, josta lähti kangastie oikealle Syrriimäelle. Syrriimäki lienee saanut nimensä siitä, että sen rinne, mäen syrjä, sivusi maantietä. Matkaa jatkettaessa maantie ylitti muutaman sadan metrin päässä Sakko-ojan ja sivusi vasemmalla puolella levinnyttä peltoaukeaa. Boris Pettersson tunnettiin monia kieliä osanneena sekä kaikissa töissään ja toimissaan erittäin tarkkana henkilönä. Toivo Puusteli oli ammatiltaan suutari, mutta muodosti myös vaimonsa ja kuuterselkäläisen Eemil Huumosen kanssa tanssiyhtyeen, joka huolehti lähiseutujen tanssimusiikista. Peltoaukealta lähti myös kärrytie toisaalta Korvenkylään ja toisaalta Kanneljärvelle vievälle tielle. Tämä tiehaara oli aikanaan saanut komealta kalskahtavan nimen, Kuninkaan tienhaara, mikä perimätiedon mukaan johtui siitä, että Ruotsin kuningas oli aikanaan siinä levähtänyt.

Kauppoja oli useampiakin ja myös leipomo. Mikko Mannonen toimi aikanaan pitkät ajat asemamiehenä ja oli tunnettu omapäisistä toimistaan. Eemil Seppänen omisti pärehöylän. Mustamäen kansakoulun opettajana oli Kauko Haverinen. Rukoushuoneyhdistys piti yllä toimintaa Mustanmäen rukoushuoneella. Kylällä toimi aikanaan tervepolttimo, paja ja pärehöylä. Merisuon reunassa oli Mustamäen nuorisoseuran talo, pitkä matala rakennus, joka oli rakennettu 1905. Jalmar Lehtonen omisti sahan lautatapuleineen ja rullavaunuineen.

Rautatieasema oli rakennettu 1872. Rautatieasemalta oli jokseenkin sama matka (62 km) sekä Viipuriin että Pietariin. Aseman välittömässä läheisyydessä oli postitoimisto. Kannaksen Osuusliikkeen myymälänhoitajana toimi Joonas Nupponen. Sen lähellä oli kreikkalaiskatollinen kirkko, joka rakennettiin 1910 - 1913 kokonaan keräysvaroilla. Kirkonkellot lahjoitti kauppias Balashow Raivolasta. Jumalanpalvelukset tapahtuivat pääosin vierailevien pappien pitäminä. Kirkonkellojen soitto kuului Kanneljärvelle ja Raivolaan saakka. Kirkossa oli muutamia kallisarvoisia ikoneja. Kirkon lähellä oli laaja kenttä, jonka reunoilla oli halkopinoja. Tämä "halkolaani" oli erilaisten urheilutapahtumien suorituspaikka. Sen vieressä oli entinen kreikkalaiskatolinen pappila. Toisella puolen tietä oli vanha venäläinen täysihoitola.

Korvenkylä

Ikään kuin Mustanmäen asutuksen kylkiäiseksi oli muodostunut Korvenkylä, joka nimensä mukaisesti oli aikanaan raivattu keskelle korpea. Liikenne sinne kulki Mustanmäen kautta. Korvenkylän kohdalla rautatien toisella puolella oli ratavartijan asunto. Kylässä oli kaikkiaan 12 asuntoa.

Lähde: Kanneljarvi.fi