Follow
Projekti on tarkoitettu kaikkien Sykiälän kylässä ja Uudellasahalla asuneiden henkilöiden profiileille. Sykiälä ja pienempi kyläkeskittymä Uusisaha kuuluivat vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.
Kanneljärven kyläprojektit
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Kylämaisemaa hallitsi 85 metrin korkeuteen meren pinnasta kohonnut harjanteenomainen mäki, jonka päälle ja ympäristöön pääosa asutuksesta ja viljelyksistä oli ryhmittynyt. Kylän osina tunnettiin Eskopää, Hepokorpi, Hiekkoiaho, Kyläpää ja Riikkilöi.
Sykiälän ja Mustanmäen asemaseudun rajana pidettiin Sotko-ojaa. Heikkoiahon kupeessa oli Viuhkoaho, jossa oli tapana polttaa juhannuskokkoja. Huuvekorvenmäki oli tunnettu ristpetäjistään ja sen päällä sijaitsi vuonna 1893 rakennettu kansakoulu, jonka opettajana toimi Amalia Kakko. Tunnetuin ja pitkäaikaisin koulun opettajista oli lujaa järjestystä pitänyt Karl Enberg/Ukko Eenpeer. Koulupiiri oli aikanaan hyvin laaja ulottuen osittain Neuvolan, Kirjavalan ja Vammeljärven kyliinkin Uudenkirkon kunnan puolelle. Piiri supistui sitä mukaa kuin uusia kouluja rakennettiin.
Välittömästi koulunjälkeen erkanivat vastakkaisiin suuntiin kylätie Uudellesahalle ja kyläkujaset Sykiälän mäelle/Hauvvee määele. Tästä alkoi myös Kyläpää-niminen kylänosa sekä maantien että kyläkujasten suunnassa. Anni Paju oli laajalti tunnettu sanavalmiudestaan ja ehtymättömästä sananlaskujen varastostaan.
Kylän ukkojen oli tapana kokoontua Kaaprelais nurmeel tarinoimaan. Mäkeläisii mäki oli talvisin mäenlaskijoiden ahkerassa käytössä. Leikinlaskijana ja aina hyvätuulisena tunnettu Tuomaa Paavo piti kylän poikien tukat muodin mukaisina. Riikkilöissä vanhat hiekkakuopat tarjosivat istuskelu- ja kokoontumispaikkoja, joissa nuoret miehet tapasivat pelata korttia kesäaikana.
Uusisaha
Tämä Sykiälään ja osittain Kuuterselkään kuulunut kylä tunnettiin sekä Uusisaha- että Sahakylä-nimisenä. Kummatkin nimet juonsivat alkunsa kylässä aikanaan olleesta sahasta, josta oli vielä jäljellä varastoalue, "sahalatsi", niin kuin kylässä sanottiin. Uusisaha-nimen alkuosa erotti sen Vanhasaha-nimisestä naapurikylästä.
Tie kylään lähti Sykiälän kansakoulun luota. Se kulki ensin valtion metsän, Pahakorven, läpi ja jatkui sitten ns. Russovan metsän halki. Varsin synkkää metsätietä, joka ylitti kaksi kertaa tarinoiden aiheena olleen Karhuojan, kertyi kuutisen kilometriä, ennen kuin kylä alkoi näkyä. Metsän jälkeen aukeni tien oikealla puolella iso peltoaukea, joka vietti jyrkästi Raivolanjokeen. Koko kylän huomattavin nähtävyys oli, kun tie alitti komean rautatiesillan. Kun ylitettiin vuolaasti jokeen laskeva puro, Oronnotko, oli edessä Markonmäki.
Kylä oli hallinnollisesti sikäli erikoinen, että entiset valtion torpparit kuuluivat Sykiälään ja loput talot Kuuterselkään. Kylän sijainnin johdosta kauppa- ja muut tavanomaiseen elämänmenoon kuuluvat asiat hoidettiin 2 - 3 kilometrin päässä olleessa Raivolassa.
Kylämaisemaa hallinnut joki, Raivolanjoki, oli varsin kalaisa. Koukkupyydyksillä saattoi saada runsaita hauki- ja ahvensaaliita.
Lasten koulumatka Sykiälän kansakouluun oli kovin vaivalloinen. Sitä kertyi yhteen suuntaan 6 - 8 kilometriä, ja vain harvoin talviaikana järjestettiin yhteinen hevoskyyti. Muutoin oli selvittävä kotitekoisilla suksilla tai jalkapatikassa. Matkaa tehtiin yhdessä, sillä synkkä metsätie oli pelottava, ja pelkoa lisäsivät vielä keväisin tien varressa usein nähdyt käärmeet. Arvata saattaa, että pieni koululainen, joka lähti aamulla seitsemän aikaan ja tuli illalla neljän-viiden aikaan kotiin, oli väsynyt, sillä normaalin koulutyön lisäksi hän oli kävellyt tai hiihtänyt puolentoista peninkulmaa.
Lähde: Kanneljarvi.fi
Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Sykiälässä
- Antti Pilkka Hämäläinen n1718-1780
- Matti Paavonpoika Viuhko n 1695-1768 yhtiömies
- Mårten Marcusson Krouvari n 1715-1789
- Kaarlo Matinpoika Kurppa n 1696-1761
- Lauri Laurinpoika Susi n 1721-1763
- Jooseppi Martinpoika Vesterinen n 1710-1762
- Antti Tuomaanpoika Käiväräinen n 1676-1741
- Yrjö Antinpoika Käiväräinen n 1706-1756 poika
Projekti on tarkoitettu kaikkien Sykiälän kylässä ja Uudellasahalla asuneiden henkilöiden profiileille. Sykiälä ja pienempi kyläkeskittymä Uusisaha kuuluivat vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.
Kanneljärven kyläprojektit
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Kylämaisemaa hallitsi 85 metrin korkeuteen meren pinnasta kohonnut harjanteenomainen mäki, jonka päälle ja ympäristöön pääosa asutuksesta ja viljelyksistä oli ryhmittynyt. Kylän osina tunnettiin Eskopää, Hepokorpi, Hiekkoiaho, Kyläpää ja Riikkilöi.
Sykiälän ja Mustanmäen asemaseudun rajana pidettiin Sotko-ojaa. Heikkoiahon kupeessa oli Viuhkoaho, jossa oli tapana polttaa juhannuskokkoja. Huuvekorvenmäki oli tunnettu ristpetäjistään ja sen päällä sijaitsi vuonna 1893 rakennettu kansakoulu, jonka opettajana toimi Amalia Kakko. Tunnetuin ja pitkäaikaisin koulun opettajista oli lujaa järjestystä pitänyt Karl Enberg/Ukko Eenpeer. Koulupiiri oli aikanaan hyvin laaja ulottuen osittain Neuvolan, Kirjavalan ja Vammeljärven kyliinkin Uudenkirkon kunnan puolelle. Piiri supistui sitä mukaa kuin uusia kouluja rakennettiin.
Välittömästi koulunjälkeen erkanivat vastakkaisiin suuntiin kylätie Uudellesahalle ja kyläkujaset Sykiälän mäelle/Hauvvee määele. Tästä alkoi myös Kyläpää-niminen kylänosa sekä maantien että kyläkujasten suunnassa. Anni Paju oli laajalti tunnettu sanavalmiudestaan ja ehtymättömästä sananlaskujen varastostaan.
Kylän ukkojen oli tapana kokoontua Kaaprelais nurmeel tarinoimaan. Mäkeläisii mäki oli talvisin mäenlaskijoiden ahkerassa käytössä. Leikinlaskijana ja aina hyvätuulisena tunnettu Tuomaa Paavo piti kylän poikien tukat muodin mukaisina. Riikkilöissä vanhat hiekkakuopat tarjosivat istuskelu- ja kokoontumispaikkoja, joissa nuoret miehet tapasivat pelata korttia kesäaikana.
Uusisaha
Tämä Sykiälään ja osittain Kuuterselkään kuulunut kylä tunnettiin sekä Uusisaha- että Sahakylä-nimisenä. Kummatkin nimet juonsivat alkunsa kylässä aikanaan olleesta sahasta, josta oli vielä jäljellä varastoalue, "sahalatsi", niin kuin kylässä sanottiin. Uusisaha-nimen alkuosa erotti sen Vanhasaha-nimisestä naapurikylästä.
Tie kylään lähti Sykiälän kansakoulun luota. Se kulki ensin valtion metsän, Pahakorven, läpi ja jatkui sitten ns. Russovan metsän halki. Varsin synkkää metsätietä, joka ylitti kaksi kertaa tarinoiden aiheena olleen Karhuojan, kertyi kuutisen kilometriä, ennen kuin kylä alkoi näkyä. Metsän jälkeen aukeni tien oikealla puolella iso peltoaukea, joka vietti jyrkästi Raivolanjokeen. Koko kylän huomattavin nähtävyys oli, kun tie alitti komean rautatiesillan. Kun ylitettiin vuolaasti jokeen laskeva puro, Oronnotko, oli edessä Markonmäki.
Kylä oli hallinnollisesti sikäli erikoinen, että entiset valtion torpparit kuuluivat Sykiälään ja loput talot Kuuterselkään. Kylän sijainnin johdosta kauppa- ja muut tavanomaiseen elämänmenoon kuuluvat asiat hoidettiin 2 - 3 kilometrin päässä olleessa Raivolassa.
Kylämaisemaa hallinnut joki, Raivolanjoki, oli varsin kalaisa. Koukkupyydyksillä saattoi saada runsaita hauki- ja ahvensaaliita.
Lasten koulumatka Sykiälän kansakouluun oli kovin vaivalloinen. Sitä kertyi yhteen suuntaan 6 - 8 kilometriä, ja vain harvoin talviaikana järjestettiin yhteinen hevoskyyti. Muutoin oli selvittävä kotitekoisilla suksilla tai jalkapatikassa. Matkaa tehtiin yhdessä, sillä synkkä metsätie oli pelottava, ja pelkoa lisäsivät vielä keväisin tien varressa usein nähdyt käärmeet. Arvata saattaa, että pieni koululainen, joka lähti aamulla seitsemän aikaan ja tuli illalla neljän-viiden aikaan kotiin, oli väsynyt, sillä normaalin koulutyön lisäksi hän oli kävellyt tai hiihtänyt puolentoista peninkulmaa.
Lähde: Kanneljarvi.fi
Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Sykiälässä
- Antti Pilkka Hämäläinen n1718-1780
- Matti Paavonpoika Viuhko n 1695-1768 yhtiömies
- Mårten Marcusson Krouvari n 1715-1789
- Kaarlo Matinpoika Kurppa n 1696-1761
- Lauri Laurinpoika Susi n 1721-1763
- Jooseppi Martinpoika Vesterinen n 1710-1762
- Antti Tuomaanpoika Käiväräinen n 1676-1741
- Yrjö Antinpoika Käiväräinen n 1706-1756 poika