Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all 2627

Profiles

  • Fedosia Rodionintytär Makkonen (1897 - 1971)
    Emäntä. Fedot Spiridoninpoika Makkosen vaimo. Moiseinvaara, Suojärvi ja Vuokatti, Sotkamo. Kotoisin: Varpakylä, Suojärvi. Syntymä / Birth / Рождение: Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkaki...
  • Rodion ("Rod'i") Feofaninpoika Kononen (1851 - 1929)
    Talollinen. Turhanvaara, Varpakylä, Suojärvi. Syntymä / Birth / Рождение: Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1851: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Births year ...
  • Pelagia Jegorintytär Kononen (c.1867 - 1922)
    Talollinen Rodion Feofaninpoika Konosen vaimo. Turhanvaara, Suojärvi. Vih. 09.01.1884 Suojärvi ort. Talollisen tytär. Kotoisin: Moiseinvaara, Suojärvi. Avioliitto / Marriage / Брак: Suojärven ort...
  • Feofan (Huohpoi) Kononinpoika Kononen (1818 - 1888)
    Talollinen. Turhanvaara, Varpakylä, Suojärvi.
  • Jaakko Ignateinpoika (c.1709 - d.)
    Turhanvaara, Suojärvi.

Tämä projekti on Suojärven Varpakylän kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

Johdanto Varpakylän kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Varpakylän kylään suomeksi


Varpakylään laskettiin 1900-luvulla Turhanvaara, Helylänniemi, Evanniemi, Hukkala ja Törisijä. Varpakylän kuten Hukkalankin aluetta on kutsuttu Rannankyläksi. Kylien välinen raja on vaihdellut eri aikakausina.

Varpakylä-Hukkala oli pogostan keskus 1930-luvulle asti, jolloin tapahtui seurakuntajako ja tällöin myös kunnantalo siirrettiin Suvilahteen.
Pappila sijaitsi kirkon läheisyydessä ja hautausmaa oli Gauroinniemessä. Viimeisimpiä kirkkoherroja olivat Aleksanteri Lokinevski, Leonid Homanen ja Mikael Ritamo.
Suojärven marttayhdistys perustettiin Varpakylään vuonna 1920 ja puuhanaisina olivat Eevi Honkala, Sanni Karpin, Nasti Joska, Martta Hokkanen ja Ahri Titoff-Talvilinna. Kylässä toimi myös läntinen maamiesseura, jonka johtajana oli Ivan Mara.

Kansakoulun kylä sai vuonna 1887, jonka pitkäaikaisin opettaja oli oman pitäjän ”briha” Iivo Honkala. Venäläinen ministerikoulu aloitti vuonna 1904 kaksiluokkaisena vuokrahuoneissa.
Vuonna 1890 kylässä aloitti toimintansa Suojärven kutoma- ja käsityökoulu opettajanaan Anna Poutanen.
Kylässä oli myös kunnanlääkäri, apteekki, eläinlääkäri, majatalo, kulkutautisairaala sekä monia kauppoja. Tunnettuja kauppiaita olivat Jemeljan Filipoff, Soson Matsinen sekä Nikolai Karpin. Linja-autoliikennettä harjoitti Johannes Karppanen. [1]

Tietoa kylästä löytyy myös: https://suojarvi.fi/kylat/varpakyla/
Maanmittaushallituksen kartta vuodelta 1940 löytyy sivulta: https://www.discusmedia.com/maps/karelia/9330/

Asukkaat

Henkirjassa 1722 mainitaan Tsutsunen-Jaskanen suvun varhaisin esi-isä Grigori Karpanpoika. Hänellä oli veli, Määränen-Kukkonne-Matsinen-Hilkkonen suvun esi-isä Feodor Karpanpoika. Myöhemmin mainitaan ensimmäisessä rippikirjassa myös Patrakei Karpanpoika ja edesmenneet veljet Arhippa ja Iev Karpanpoika, joka on Happo-suvun esi-isä.

Grigorin pojanpoika Jermolai Jevseinpoika asui 1700-luvun puolivälissä Helylänniemellä, mahdollisesti Lylynvaaralla. Hänen pojanpoikansa Ivan Andreinpoika Tsutsunen avioitui Vegarukseen kotivävyksi. Jakov Andtreinpojan pojan, Stepan Jaskasen jälkeläiset asuivat keskellä Varpakylää Jaskasen agjalla. Jermolain toisen pojan Sisoin Nikifor -pojan jälkeläisiä asui 1900-luvulla Lylynvaarassa.

Feodorin pojanpoika Petri Minanpoika asettui Moiseinvaaraan 1790-luvulla ja hänen Nikolai-poikansa sukunimi oli Määränen ja Kuisma Petrinpojan puolestaan Kukkonen. Varpakylässä asui Feodorin pojanpoika Mitrofan Minanpoika jolla oli ainakin neljä poikaa: Ivan (vanhempi), Ivan (nuorempi), Filip ja Zaharei. Zaharein jälkeläiset olivat Matsisia ja Filipin jälkeläisillä oli sukunimi Hilkkonen, Anton Zahareinpojan vävyksi muutti Salmijärveltä Sergei Pusu ja perheet asuivat Hukkalassa Valgielammen rantamailla. Maksima Zaharinpojan pojista Ivan avioitui Moisseivaaraan kotivävyksi ja muut asuivat Varpakylässä.

Happo-suvun Iev Karpanpojalla oli kolme poikaa; Potap, Kuisma ja Semen. (Huom. Kaipaa vielä lisätutkimuksia, sillä on epäselvää tarkoittavatko Käkisalmen maakirjan 1722 Iev Kirilinpoika (Kyroson, Kyyrönpoika) ja Suojärven rippikirjan 1755 Semen Ievanpojan isä Iev Karpanpoika samaa henkilöä.
Samson Semininpoika Hapolla oli vuonna 1818 Vuonteleessa uudisasutus ja sieltä siirtyi Fedotta Samsoninpojan pojanpoika Matfei Davidanpoika Happo Moiseinvaaralle ja Ilja Davidanpoika Happo Kokonniemen Niemistenkylään.

Hokkinen-Harjunen suvun varhaisin tiedossa oleva esi-isä Foka Jerofeinpoika oli Varpakylässä vuonna 1722. Rippikirjaan perhe ilmestyy vasta vuonna 1766. Gavril Fokanpojalla oli kasi poikaa: Amos ja Foka. Amoksen jälkeläisiä, Harjusia, asui Haukan kylässä, Kaivosien kylässä. Amoksen pojanpoika Feodor Haritoninpoika Harjunen-Nilosaari perhessä esiintyy sukunimeä Köpönen.

Haukka-suvun esi-isä Kondratei Osipanpoika mainitaan vasta 1753 maakirjassa. Hänellä oli neljä poikaa: Osippa, Dimitrei, Domentei ja Jefim, jonka jälkeläiset muodostivat Haukan kylän.[1]

Törisijän kylä

Törisijän kylällä on tarkoitettu Varpakylän keskustan aluetta Pappilasta pohjoiseen, kolmen tien risteykseen asti. Nimensä kylä on saanut vetiseen lahteen laskeva puron mukaan, sillä puro piti maanpinnalle pursutessaan ”törisevää” ääntä. Tämä luonnonoja sai alkunsa Papinsuosta Varpakylän itäpuolelta ja laski kirkon pohjoispuolen poukamaan. Törisijä mainittiin kylänä jo vuoden 1637 maakirjassa. 1700-luvun maakirjoissa se on korkeintaan neljän tilanumeron kylä.
Edelleen 1800-luvun rippikirjoissa Törisijä (Terezi) oli omana kylänään, mutta isojaossa se sulautui Varpakylän alueeksi. Useat kylän asukasperheet joutuivat muuttamaan kauemmaksi keskustasta Vuonteleen kylään. Kylän keskellä, pellolla maantien varressa, reilun kilometrin päässä kirkosta sijaitsi Kristuksen kirkastuksen tsasouna. Se oli uusittu vuonna 1932, mutta luultavasti alkuperäinen rakennettiin jo vuonna 1730.

Myllärinä kylässä toimi vuonna 1735 Konstantin Ivananpoika ja vuoden 1764 maakirjan aikaan Ivan Andreipoika, mahdollisesti Turhanen. 1800-luvulla myllyä ei enää mainita.

1700-luvulla edellä mainittu Konstantin asusteli kylässä kahden veljensä Foma Ivaninpojan ja Parfentei Ivaninpojan kanssa. Parfentein poika Ivan asettui Helylänniemen talonpojaksi ja hänen jälkeläisensä ovat Joska- tai Pörkki-nimisiä.

Toinen kylää asuttanut suku oli ehkä samaa Turha-sukua. Savva Mihailinpojan veljenpoika Nikita Kalininpojasta, joka asutti Evaniemen, Jakov Vasilinpoika Jaakkolan ja Turhanvaaran. Veljenpojat Timofei Dimitrinpoika, Kuisma Feodorinpoika ja Karp Feodorinpoika puolestaan asuttivat Törisijän aluetta.
Karpin pojanpoika Andrei Jeremeinpoika otti sukunimekseen Karppasen isoisän mukaan. Jegor Andreinpojan poika Ivan muutti perheineen Vuonteleeseen. Karpin toisen pojan Terenti Karpinpojan vaimo Neonila Grigorintytär oli harvoja Varpakylän vanhauskoisia eli lahkolaisia. Terenti Terentinpojalla oli paljon lapsia, josta Falalei Terentipoika Kanervon mukaan sain nimensä Valleinkylä. Osippa Terentinpoika käytti nimeä Stönky (Stjonku) ja Rodion Terentinpojan poika Trofim oli Möhkönen.

Timofei Terentinpoika sai ensimmäisestä avioliitostaan Pavel-pojan, josta tuli Lökki-suku. Ivan Timofeinpojan poika Fedot otti nimekseen Tikku. Hedotta Tikku muutti Vuonteleeseen 1800-luvun lopulla, jonne myös Feodor Timofeinpoika Malja sai muuttaa.
Vuoden 1722 henkikirjassa on mainittu esi-isä seuraaville harvalukuisille suvuille. Neljä veljestä, Tarasei Petrinpoika, Vasili Petrinpoika ja jo tuolloin edesmennyt Grigori Petrinpoika ja Kiril Petrinpoika mainitaan Varpakylän talonpoikina. Vasilin pojanpoika Kondrati Anufreinpojan pojanpoika Jefim Minanpoika oli sukujaan Kodjunen ja Ivan Minanpoika Itju(nen). Jakov Grigoreinpojan suvusta löytyy Savastian Sofroninpoika Kuppinen.[1]

Turhanvaara

Kylänä Turhanvaara tulee esille vuoden 1766 rippikirjassa ja tuolloin kaikki asukkaat olivat samaa sukua. Vuoden 1805 kartassa on mainittu nimeltä Turhanvaaran kylä ja siellä viisi taloa.

Vuonna 1647 syntynyt Malanti Vasilinpoika ja hänen isänsä veli Ignati perheineen muodostivat Turhanvaaran kyläkunnan vuonna 1766. Malantilla oli ainakin kolme poikaa; Leontei, Amosa ja Grigori. Vielä 1900-luvulla Turhanvaaralla asui Aleksei Amosinpojan vävyksi Evaniemeltä tulleen Pimen Ivaninpojan jälkeläisiä, joilla oli sukunimenä Mara. Kuisma Pimeninpoika oli Pimiäinen ja Jegor Pimeninpoika Turha, myöhemmin Turhanen.

Toisen vävyn vanhauskoisen Stepan Andreinpojan pojan Jefimin jälkeläiset tunnetaan Hauvina ja Stepanin pojanpojan Ivan Domenteinpojan lapset olivat ensin Demisiä ja myöhemin Jemisiä. Merkurein Amosinpojan pojanpojan Agei, Agap Nikitinpojan jälkeläisistä Kiril Agapinpojasta tuli Koukkunen ja Feodot ja Terenti Agapinpojasta Kylmäsiä. Kylmäset muuttivat isojaon seurauksena Vuonteleen kylään. Grigori Malantinpojalla oli kaksi Ivan nimistä poikaa. Ivan (vanhemman) pojanpoika Matfei Timofeinpoika käytti nimeä Siikanen.

Malanti Vasilinpoian sedän Ignatin patronyymiä tai sukunimeä ei ole mainittu. Hänen poikansa Ivan Ignateinpojan pojanpojan Uljan Gerasiminpojan jälkeläiset käyttivät nimeä Uljonen. Kiril Gerasiminpojan pojanpoika Feodor Timofeinpoika muutti 1870 -luvun lopulla Vuonteleeseen ja hänen perheellään oli sukunimenä Kyyrönen.

Jakov Ignateinpojan pojanpoika Konon Titanpoika asui 1800-luvun alussa Moisseinvaarassa mutta siirtyi Turhanvaaralle ja siellä suunnilla hänen jälkipolviaan eli vielä 1900 luvullakin. Kononilla oli neljä poikaa: Sidor, Filip, Feodor ja Feofan. Filip Kononinpojan jälkeläiset olivat Onttisia. Kuisma Feodorinpoika jäi Moisseivaaraan ja otti nimekseen Kononen, kuten myös Sidorin ja Feofanin jälkeläiset.[1]

Kaivostenkylä

Kaivosien kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1780-luvun metrikkakirjassa. Nimeä on kirjoitettu eri tavoin, esim Kaivosten kylä. Nimi tarkoittanee pikkukaivoja kuten lähteitä. Savelei Haukan muuttaessa Haukkavaaralle oli Kaivosien kylässä jo kaksi taloa. Asukkaiden mukaan kylän kaksi vanhinta taloa on rakennettu noin vuonna 1820. Isojaon jälkeen taloja oli noin kymmenen.

Kylässä eläneiden Kisosten esi-isä oli Arhippa Petrinpoika. Hänen pojanpoikansa Jegor Isakinpojan pojanpojan Dimitri Danilanpoijan jälkeläiset ovat Kisoset. Aleksei Jegorinpoika muutti Varpakylästä Moisseinvaaraan ja käytti sukunimeä Vanhanen. Arhipalla oli veli, Feodor Pedrinpoika jonka pojan Feodor Ivaninpojan jälkeläisiä eli Varpakylän tilattomina vielä 1900-luvlla. Heillä esiintyy 1800-luvun puolivälissä sukunimenä Skorobogatov ja Voronov, mutta myöhemmin sukunimi häviää.[1]

Haukan kylä

Haukan kylä sijaitsee Varpakylästä kymmenen kilometriä pohjoiseen vaaralla, jolle Savelei Jehiminpoika Haukka antoi nimen siellä kulkiessaan. Hän muutti perheineen vaaralle keväällä vuonna 1825. Vielä vuonna 1875 kylä muodostui vain yhdestä talosta. Haukan suku rakensi alueelle 1800-luvun aikana kahdeksan taloa. Ennen talvisotaa kylään muutti muitakin asukkaita ja sodan alkaessa kylässä oli 16 taloa.[1] Haukan kylä kuului Moisseinvaaran koulupiiriin.

Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.